Miten liikunta vaikuttaa mieleen? Uusi kurssi avaa liikunnan roolia mielenterveyden edistämisessä

Mielenterveyden ongelmat ovat muodostuneet yhdeksi suomalaisten kansantaudeista. Olisiko liikunta- ja terveystieteillä ratkaisuja tilanteeseen? Avoimen uutuuskurssi Mielenterveys ja liikunta kokoaa tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden näkemykset liikkumisen mielenterveyttä edistävistä vaikutuksista.
liikuntapedagogiikka_kuva
Julkaistu
3.6.2024

Liikunta on tunnettu lääke moniin fyysisiin vaivoihimme, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen tai tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. 

Sen sijaan mielenterveyden edistämisessä liikkumisen rooli voi jäädä enemmän pimentoon. Liikkumisen tiedetään esimerkiksi lieventävän ahdistus- ja masennusoireita, ja myös liikkumisen pitkänajanvaikutuksia tunnistetaan.

Jyväskylän yliopiston avoimeen yliopistoon on avautunut uusi Mielenterveys ja liikunta -verkkokurssi, joka on kaikille avoin maksutta. Sen avulla pääsee tutustumaan tutkittuun tietoon, jota liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen on olemassa.

”Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut, että psyykkistä kuormittuneisuutta kokevien työikäisten määrä on kasvanut. Vuonna 2022 merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta koki lähes joka viides työntekijä”, kertoo kurssia kehittänyt Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja Kristiina Puranen.

”Mielenterveysongelmat voidaan siis hyvinkin katsoa jo kansantaudeiksi Suomessa. Tilastot kertovat, että mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle, eli ne ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista johtuvat syyt. Myös työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2022 saaneista yli 50 prosentilla syy liittyi mielenterveyteen”, Puranen sanoo. 
 

Terve mieli liikkuvassa ruumiissa

Yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää, että lisää ja uusia työkaluja syntyy mielenterveyden tukemiseen väestötasolla.

”Mielenterveys ja liikunta -kurssilla käydään läpi, millaisia vaikutusmekanismeja liikkumisella ja liikunnalla on mielenhyvinvointiin. Kaikki tietävät, että liikunnallisen arjen toteuttaminen ei ole aina helppoa. Yleisesti ottaen ihmiset liikkuvat liian vähän. Kurssilla pohdimmekin myös liikuntakäyttäytymistä sekä sen muutosta. Meillä on monipuolisesti huippuasiantuntijoita luennoimassa tärkeästä teemasta, olitpa sitten omasta hyvinvoinnistasi kiinnostunut tai esimerkiksi terveydenhuollon ammattilainen”, Puranen kuvailee.

Jyväskylän yliopisto on liikunta-alan ainoa yliopistollinen kouluttaja ja tieteellisesti tutkitun tiedon tuottaja Suomessa. Avoimen yliopiston tarjonnassa on runsaasti liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin teemoja kaikille avoimina kursseina.

Mielenterveys ja liikunta on toinen kansantautiemme liikunnalliseen kuntoutukseen keskittyvä kurssi avoimessa yliopistossa: viime marraskuussa julkaistiin myös Liikunnallinen sydänkuntoutus -verkkokurssi. Tuota ”sisarkurssia” olivat rakentamassa muiden muassa väitöskirjatutkija Onni Hämäläinen sekä fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Arto Hautala jayliopistonopettaja Heikki Kivistö.

”Niin sydänkuntoutuksen kuin mielenterveyden kursseilla tuomme tutkittua tietoa kaikkien kuntoutuksen teemoista kiinnostuneiden ulottuville. Molemmat kurssit sopivat sekä sote-alan ammattilaisille kuin kelle vain muulle, joka haluaa tietää näistä aiheista lisää”, sanoo Hautala.