Ģ��ֱ��

Tutkimus kartoitti eri toimijoiden näkemyksiä taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuudesta Jyväskylässä sekä sitä, miten taide- ja kulttuuri voisivat toimia laajemmin Jyväskylän osana elinkeinoelämää. Tutkimuksen toteutuksesta ja raportista vastasivat projektitutkija Maria Suihkonen ja professori Miikka Pyykkönen. Tutkimus ja raportti ovat osa kolmivuotista Jyväskylän kulttuuribarometri -hanketta.

Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan taide- kulttuurikenttä on Jyväskylässä laaja, monipuolinen ja vireä. Kaupungissa on erityisen vahva ja näkyvä taiteen vapaa kenttä. Lisäksi kaupungissa on vallinnut hyvä yhteistyön henki taiteen ja kulttuurin järjestämisessä ja suunnittelussa.

Taide ja kulttuuri ovat merkittäviä paikallis- ja aluetalouden moottoreita

Taiteen ja kulttuurin vaikutukset paikallis- ja aluetaloudelle sekä merkitys alueen vetovoima- ja imagotekijänä nähdään merkittävinä. Varsinkin luovien alojen liiketoimintaa harjoittavien ja kumppanuustoimijoiden ryhmissä taide- ja kulttuuri katsotaan merkittäväksi elinkeinoksi, joka tuo kaupungin kokonaistalouteen lisäarvoa. Monet taide- ja kulttuurialan toimijat työllistävät myös muiden alojen ammattilaisia.

Haasteltavat toivoivat nykyistä tarkempia taiteen ja kulttuurin mittareita, jotka kertoisivat kulttuurin taloudellisten vaikutusten ohella myös niiden sosiaalisista ja sivistyksellisistä hyödyistä. Lisäksi kaupungin puolelta toivotaan vakituista ja kokonaisnäkemyksellistä henkilökuntaa tulevaisuuden toiminnan suunnitteluun ja organisoimiseen.

Elinvoiman kehittäminen vaatii haasteisiin tarttumista

”Haastateltavat katsovat, että kaupungin ja valtion kulttuuriin kohdistamat leikkaukset ovat tehneet toiminnasta varsinkin vapaalla kentällä ennakoimatonta ja vaikeaa. Poliittinen ilmapiiri nähdään tällä hetkellä osin kulttuurikielteistä tai välinpitämättömänä, mikä vaikeuttaa taiteen ja kulttuurin kestävää kasvua. Luovien alojen yrittäjät näkevät myös ALV-korotuksen haittaavaan taide- ja kulttuurialan liiketoimintaa varsinkin, kun kuluttajien ostovoima on samaan aikaan vähentynyt”, summaa Pyykkönen haastatteluissa esiin nostettuja elinvoimaisuuden haasteita.

Julkisen rahoituksen vähentyessä on tärkeää etsiä uusia rahoituskanavia esimerkiksi elinkeinoelämästä. Raportissa tunnistetaan lisäksi tarve kehittää ylipäätään sektorienvälistä yhteistyötä ja monialaisia verkostoja. Kulttuurialan toimijat toivovat voivansa tulevaisuudessa olla nykyistä enemmän mukana erilaisissa kaupungin kehittämistoimenpiteissä ja toivovat myös, että kaupunki profiloituisi nykyistä enemmän suomenkielisen sivistyksen kehtona.

”Tarvitaan myös tilaisuuksia, joissa kulttuuritoimijat voivat oppia uudenlaisista rahoituskeinoista muilta aloilta, kuten urheilu- ja liikuntaseuroilta. Haastateltavat uskovat, että näitä keinoja voitaisiin soveltaa myös taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittamiseen. Lisäksi tunnistettiin tarve kehittää taide- ja kulttuurialan markkinointi- ja myyntiosaamista, jotka nähdään alan heikkouksina”, kuvailee Suihkonen tuloksia.

Vastaajat kokevat, että elinkeinoelämä ei nykyisellään tunnista taiteen ja kulttuurin potentiaalia tarpeeksi. Keskeisimpänä esteenä yhteistyölle nähdään se, ettei taiteilijoilla ja muiden alojen yrittäjillä tunnu olevan yhteistä kieltä, jolla helposti ymmärtää toisia. Yritysten ja taiteilijoiden yhteistyön lisäämiseen ehdotetaan muiden muassa yhteisiä teemoja tai haasteita kuten keskustan kehittämistä sekä messu- tai seminaarityyppisiä tapahtumia. Lisäksi tiedon levittäminen onnistuneista muiden alojen yritysten ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyöstä voisi edistää yhteistyötä jatkossa.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa osana kolmevuotista kulttuuribarometri -kokonaisuutta. Barometrissä tarkasteltiin kaupungin kulttuuripalveluja ja kulttuurikenttää näistä ja näistä teemoista ja haastatteluja tehtiin näille ja näille kohderyhmille.

Tutkimusraportti on vapaasti luettavissa täältä: 

Yhteydenotot:

Miikka Pyykkönen, professori

��������첹.������ö�Ա�԰�����.�ھ�, +358 40 805 4183

Seija Laitinen-Kuisma, kulttuuri-, opisto- ja kirjastopalvelut, johtaja

seija.laitinen@kuisma@jyvaskyla.fi, +358 50 563 1821