Taiteeseen ja kulttuuriin kaivataan lisää monikäyttöisiä yhteistiloja
Jyväskylässä toteutetaan parhaillaan vuonna 2022 julkaistuun kulttuurisuunnitelmaan liittyvä kulttuuribarometrihanke. Osana hanketta Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan tutkijat ovat toteuttaneet haastatteluja, joilla seurataan suunnitelmassa esitettyjen painopisteiden toteutumista.
Loppuvuodesta 2023 haasteltiin vapaan kentän toimijoita sekä kulttuurilaitosten ja kaupungin edustajia siitä, millaisena he näkevät Jyväskylän taiteen ja kulttuurin tilojen tilanteen nyt ja lähitulevaisuudessa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikissa edellä mainituissa ryhmissä ollaan varsin tyytyväisiä nykytilanteeseen. Suurin osa laitoksista ja vapaan kentän yhteisöistä saa toimia tiloissa, jotka ovat saavutettavia yleisöjen ja taiteen tekijöiden näkökulmasta. Erityisesti Aalto2-uudistuksen, teatterin nyt alkaneen peruskorjauksen sekä Villa Ranan kaltaisten uusien yhteisöllisten vapaan kentän tilojen nähdään oleellisesti parantaneen tilannetta.
Kaikki toimijat näkevät tilat erittäin merkittäväksi asiaksi niin taiteelle ja kulttuurille kuin kaupungin maineellekin. Useiden toimijoiden kohdalla kysymys on siitä, että omaa perustoimintaa on mahdotonta toteuttaa ilman enemmän tai vähemmän pysyvää omaa tilaa.
Hyvät tilat taiteelle parantavat asukkaiden viihtyisyyttä
– Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että tilat ovat erittäin olennaisia taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden ja osallisuuden kannalta, professori Miikka Pyykkönen summaa. Kaikki haastateltavat olivat myös sitä mieltä, että hyväkuntoiset ja näyttävät kulttuuritilat paitsi vetävät puoleensa yleisöjä, myös parantavat asukkaiden viihtyvyyttä ja kaupungin imagoa matkailijoiden silmissä.
Vaikka toimijaryhmien näkemyksissä tilojen nykytilanteesta ja tulevaisuudentoiveista on eroja, löytyy myös selkeitä samanlaisuuksia. Merkittävin niistä ovat yhteistilat. Kaikki toimijat sanovat, että tilahaasteisiin – liittyivätpä ne kustannuksiin tai toiminnan järjestämiseen – voitaisiin parhaiten vastata kehittämällä monia eri toimijoita palvelevia yhteistiloja. Ne eivät ainoastaan tehostaisi tilojen käyttöä, vaan myös edistäisivät toimijoiden välistä yhteistyötä.
Ennen kaikkea toivotaan vapaan kentän toimijoiden keskinäisiä yhteistiloja, mutta monet haasteltavat toivovat myös kulttuurilaitosten tiloja avattavan enemmän ja huokeammalla vapaan kentän toimijoille. Nyt kehitteillä oleviin uusiin taiteen ja kulttuurin tiloihin, kuten niin sanottuun Lyseokortteliin, halutaan mukaan monenlaisia taiteen ja kulttuurin toimijoita.
Pienillä toimijoilla on haasteita ja leikkaukset vaikuttavat
Haasteita, kehittämistarpeita ja uhkakuviakin kuitenkin on. – Erityisesti ne vapaan kentän toimijat, joilla ei ole omia tiloja ja vain vähän taloudellisia resursseja, mutta jotka kuitenkin järjestävät jatkuvaa toimintaa, kokevat nykytilanteen puutteelliseksi, Pyykkönen toteaa. Hän jatkaa, että tilahaasteita nostivat eniten esiin ne, jotka järjestävät paljon erilaisia yksittäisiä pieniä tapahtumia tai palveluja nuorille pyrkien samalla ruokkimaan heidän omaehtoista kulttuuritoimintaansa.
Tilakustannukset muodostavat alati kasvavan osan niin vapaan kentän kuin kulttuurilaitostenkin menoista. Näin ollen myös suurempi valtion ja kaupunkien avustuksista kuluu ”seiniin”. Raportti on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun Jyväskylässä, kuten muuallakin Suomessa, ollaan toteuttamassa lähihistorian mittavimpia säästöjä kulttuurin julkisesta tukemisesta.
äپٴᲹ:&Բ;
Miikka Pyykkönen, miikka.m.pyykkonen@jyu.fi
Tutkimusraportti Tilaa taiteelle ja kulttuurille: kolmen toimijaryhmän näkemyksiä taiteen ja kulttuurin tiloista Jyväskylässäon luettavissa täällä:
