Ģ��ֱ��

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun arvioinnista ja seurannasta vastaavassa tutkijaryhmässä on tutkijoita Jyväskylän, Turun ja Helsingin yliopistoista, Aalto-yliopistosta sekä valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Jyväskylän yliopiston tutkijat osallistuvat muun muassa kokeilun toimeenpanon ja toteutuksen arviointiin, lasten oppimisen seurantaan sekä tarkastelevat, millaisia näkökulmia lapsilla on kokeilusta.

JYU Reports -sarjassa juuri ilmestyneissä kolmessa osaraportissa kuvataan kahden kyselytutkimuksen pohjalta, kuinka esiopetuskokeilun kokeiluopetussuunnitelmia laadittiin, kuinka niiden käyttöönotto sujui, miten 5-vuotiaiden esiopetusta käytännössä toteutettiin sekä kuinka lasten tuen palvelut toteutuivat.

Aloitus sujui kiireen tahdittamana

Raportin mukaan enemmistö varhaiskasvatusjohtajista ja opettajista koki, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun käynnistämiseen oli ollut liian vähän aikaa. Valtaosa opettajista arvioikin kokeiluopetussuunnitelman käyttöönoton sujuneen lapsiryhmässään korkeintaan kohtalaisesti.

”Varhaiskasvatusjohtajien ja opettajien kyselyjen perusteella kokeiluopetussuunnitelman käyttöönottoa vaikeuttivat kiire, ajanpuute, ja henkilöstön vaihtuvuus. Näytti siltä, että aikapaineet ja resurssipula, esimerkiksi kelpoisten opettajien puute, voivat vaikuttaa uusien opetussuunnitelmien haltuunottoon”, professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta tiivistää.

Tulosten mukaan niin kuntien kokeiluopetussuunnitelmien laatiminen kuin kokeilun toteutus vaihteli alueellisesti ja kuntien välillä. Suurissa kunnissa korostuivat hallinnon ja asiantuntijoiden rooli, kun taas pienissä kunnissa suunnitelmat laadittiin yhteistyössä varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Lähes puolessa kokeilukunnista myös lapsia kuultiin kokeiluopetussuunnitelman suunnittelussa.

Kokeilu toi muutoksia oppimisympäristöihin ja henkilöstörakenteeseen

Kokeilun vuoksi useimmissa päiväkodeissa tehtiin erilaisia uudelleenjärjestelyjä, kuten vaihdettiin tai lisättiin lapsiryhmän käytössä olevia tiloja. Ennen kaikkea kokeilu näyttäisi muuttaneen viisivuotiaiden sosiaalista oppimisympäristöä sekä työntekijöiden toimintaympäristöä. Kokeiluryhmät koostuivat verrokkiryhmiä useammin vain viisivuotiaista lapsista tai 5–6-vuotiaista lapsista, kun taas verrokkiryhmät olivat useammin 5-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten sekaryhmiä. Lisäksi lapsiryhmien henkilöstörakenteissa oli eroja.

”Selvityksen mukaan 5-vuotiaiden kokeiluryhmissä oli keskimäärin enemmän opettajia ja vähemmän lastenhoitajia kuin verrokkiryhmissä. Kokeiluryhmissä opettajilla oli myös useammin kelpoisuus tehtäväänsä. Nämä erot voivat osin selittyä kuntien tekemillä henkilöstön siirroilla ja uuden henkilöstön rekrytoimisella kokeiluryhmiin kokeilun mahdollistamiseksi”, projektitutkija Mimmu Sulkanen toteaa.

Tuen järjestäminen vaihtelee kunnittain

Tulokset osoittivat, että keskimäärin joka viidennellä lapsella sekä kokeilu- että verrokkiryhmissä oli jokin tuen tarve. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelujen saatavuus kuitenkin vaihteli kunnittain. Tavallisimmin varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut oli järjestetty siten, että päiväkodille nimetty varhaiskasvatuksen erityisopettaja vieraili säännöllisesti ryhmissä konsultoimassa ja havainnoimassa lapsia.

Vaikka enemmistö opettajista oli tyytyväisiä oppilashuollon ja erityisopettajan palveluiden järjestämiseen, noin 15 prosenttia sekä kokeilu- että verrokkiryhmien opettajista arvioi, että ne vastasivat huonosti lapsiryhmän tarpeita. Lisäksi yli puolet opettajista arvioi, että lasten suunnitelmiin kirjatut tukitoimet eivät toteutuneet kaikkien ryhmän lasten kohdalla. Tätä selittivät useimmiten resurssipula sekä henkilöstön puute ja vaihtuvuus.

Arviointi ja seuranta jatkuvat

Toukokuuhun 2024 kestävään kokeiluun osallistuu noin 35 000 vuosina 2016 ja 2017 syntynyttä lasta, jotka on arvottu kokeilu- ja verrokkiryhmiin. Kokeilun seuranta päättyy vuonna 2025.

”Jyväskylässä tutkimus jatkuu muun muassa esiopetuskokeilun toisen vuoden toteutuksen seurannalla ja lasten näkökulmia koskevien aineistojen analysoinnilla. Koko tutkimusryhmän yhteistyönä on toteutettu lasten oppimisen valmiuksien ja sosioemotionaalisten taitojen kehityksen arviointeja, jotka jatkuvat vuonna 2016 syntyneiden lasten osalta heidän aloittaessa perusopetuksen syksyllä 2023”, kertoo professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Selvityksen tarkemmat tulokset ovat luettavissa avoimesti julkaistuista osaraporteista:

Osaraportti 1:

Osaraportti 2:

Osaraportti 3:

Laajemmin kaksivuotisen esiopetuksen seurannan ja arvioinnin tutkimuksen ensituloksista voi lukea

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari, Jyväksylän yliopisto
maarit.alasuutari@jyu.fi, puh. 040 805 3513
(osaraportteihin liittyvät kysymykset)

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväksylän yliopisto
marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, puh. 040 805 3347
(lasten arviointiin liittyvät kysymykset)

viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, puh. 050 462 6920