Fyysinen väkivalta suomalaisissa kouluissa on harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta nettikiusaaminen yhtä yleistä
WHO-Koululaistutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kiusaamisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.
Tutkimus osoitti, että Suomessa koulukiusaamista esiintyy yhtä paljon kuin Euroopan maissa keskimäärin. Hälyttävän moni - joka kymmenes koululainen - joutui Suomessa kiusatuksi 2–3 kertaa kuukaudessa vuonna 2022. Selkeää eroa kiusatuksi tulemisessa ei sukupuolten välillä kansainvälisesti ollut, mutta Suomessa 11-vuotiaat tytöt (13 %) tulevat samanikäisiä poikia (9 %) todennäköisemmin kiusatuiksi.
Keskimäärin 6 % lapsista ja nuorista Suomessa ilmoitti kiusaavansa muita koulussa. Pojat syyllistyvät kiusaamiseen kansainvälistä keskitasoa vastaavasti, tytöt harvemmin. Ero poikien ja tyttöjen välillä oli erityisen suuri 15-vuotiailla: pojista 14 % ja tytöistä 3 % ilmoitti kiusaavansa muita.
Koululaisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt
Nuorten ilmoittama fyysinen vertaisväkivalta on Suomessa harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin. Suomalaisista koululaisista muutama prosentti tytöistä ja harvempi kuin joka kymmenes pojista ilmoitti olleensa väkivaltaisessa tappelussa.
Kuitenkin viime vuonna julkaistu WHO-Koululaistutkimuksen raportti osoitti, että koululaisten turvallisuuden tunne on Suomessa heikentynyt.
“Tutkimuksen mukaan 8 prosenttia koululaisista ei kokenut oloaan turvalliseksi omassa koulussaan. Useampi kuin joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen tyttö oli huolissaan turvallisuudestaan ”, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijatohtori Ilona Markkanen toteaa.
Nettikiusaaminen horjuttaa turvallisuuden tunnetta myös koulun ulkopuolella
Nettikiusaaminen tuo nuorille haasteita, jotka tunkeutuvat henkilökohtaiseen elämään koulun ulkopuolelle ja horjuttavat yleistä turvallisuuden tunnetta. Nettikiusaamisen uhriksi joutui joka kuudes lapsi ja nuori. Nettikiusaamisen uhriksi joutumisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten eikä sosioekonomisten ryhmien välillä. Nettikiusaamisen yleistymisen vuoksi tutkijat korostavat, että nuorten digitaalista lukutaitoa tulisi edistää voimakkaasti.
Muiden kiusaaminen netin välityksellä oli yleisempää pojilla kuin tytöillä kaikkialla Euroopassa. Suomessa sukupuolten välinen ero oli 15-vuotialla huomattavan suuri: pojista 21 % ja tytöistä 9 % ilmoitti kiusanneensa muita netin välityksellä.
WHO-Koululaistutkimusta Suomessa johtaa liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmä
WHO-Koululaistutkimus on Suomessa käytetty nimi kansainväliselle Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimukselle, jota tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa. Tutkimus tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista aineistoa lasten ja nuorten koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.
WHO-Koululaistutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmä, ja sitä johtavat apulaisprofessori Leena Paakkari ja yliopistonlehtori Nelli Lyyra.
WHO julkaisi HBSCraportini 11-, 13- ja 15-vuotiaiden koululaisten kiusaamisesta ja ٲä쾱ٲ ( 27.3.2024.
Raportti:
Cosma A, Molcho M, Pickett W. A focus on adolescent peer violence and bullying in Europe, central Asia and Canada. Health Behaviour in School-aged Children international report from the 2021/2022 survey. Volume 2. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2024.
äپٴᲹ:
Tutkijatohtori Ilona Markkanen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto +358400614873
Yliopistonlehtori Kristiina Ojala, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto +358408053579
ԲԱäԱ HBSC mediatiedote
