Ä¢¹½Ö±²¥

Terveenä ja aktiivisena ikääntymistä voi edistää ennaltaehkäisemällä sairauksia ja ylläpitämällä toimintakykyä. Melkein yhtä tärkeää saattaa olla elimistön valmius selviytyä erilaisista stressitilanteista. Vanhetessa äkilliset muutokset terveydentilassa ja lääketieteelliset toimenpiteet yleistyvät, jolloin palautuminen niistä vaikuttaa myös tuleviin terveyden muutoksiin.

- Kehomme täytyy sopeutua erilaisiin ärsykkeisiin jatkuvasti. Dynaamisilla mittauksilla seurataan elimistön säätelyjärjestelmien luonnollisia vaihteluita ja vasteita stressitekijöihin, jolloin saadaan tietoa fyysisestä resilienssistä eli kehon sopeutumiskyvystä, kertoo tutkijatohtori Kaisa Koivunen Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Elimistön säätely pienenkin stressitekijän yhteydessä voi antaa merkityksellistä tietoa

Väestöaineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin ortostaattisen kokeen avulla iäkkäiden henkilöiden autonomisen hermoston toimintaa ja verenkiertoelimistön tasapainotilaa. Näiden lisäksi selvitettiin kehoon kiinnitettyjen kiihtyvyysantureiden avulla asennon säätelyä makuulta seisomaannousun jälkeen.

Joustava säätely näyttäytyi esimerkiksi verenpaineen vakautena, vähäisempänä hengitystiheyden kiihtymisenä sekä vähäisempänä asennon huojuntana makuulta seisomaannousun jälkeen. Erityisesti naisilla autonomisen hermoston ja asennonhallinnan joustava säätely oli yhteydessä parempaan kävelykykyyn ja miehillä pienempään kuoleman vaaraan viiden vuoden seurannan aikana.

Tulokset viittaavat siihen, että jo melko pienen elimistöön kohdistuvan stressitekijän, kuten seisomaannousun aiheuttaman fysiologisen säätelyn mittaaminen voi antaa merkityksellistä tietoa iäkkäiden ihmisten terveydestä ja toimintakyvystä, selittää Koivunen.

Havaitut erot miesten ja naisten välillä voivat johtua yleisesti tunnistetusta terveysparadoksista, jonka mukaan naiset elävät miehiä pidempään, vaikka iäkkäänä heillä on miehiä enemmän sairauksia ja heikompi toimintakyky.

Uusi mittaustapa antaa uusia mahdollisuuksia

Tulokset ovat yhteneväisiä aiempien tutkimustulosten kanssa. Näissä tutkimuksissa on havaittu iäkkäiden henkilöiden heikomman verenpaineen säätelyn ortostaattisen kokeen aikana olevan yhteydessä terveystapahtumiin, kuten kuolleisuuteen. Tulokset ovat kuitenkin usein perustuneet eri sairausryhmillä tehtyihin kliinisiin tutkimuksiin ja väestötasolla aiheesta on tiedetty vähemmän.

Huojunnan arviointi seisoma-asennossa puettavien antureiden avulla on uutta, etenkin tällaisten stressitestien yhteydessä. Tavallisesti huojunnan mittaamiseen on käytetty isompia mittauslaitteistoja, kuten voimalevyjä.

- Puettavat anturit voivat tarjota mahdollisuuksia mitata asennonhallinnan säätelyä tulevaisuudessa myös esimerkiksi arjessa tai sairaalaympäristössä, toteaa Koivunen.

Tutkimus on osa Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistui 1021 itsenäisesti omassa kodissaan asuvaa 75-, 80- ja 85-vuotiasta jyväskyläläistä. Heistä 686 osallistui tähän tutkimukseen, jossa hyödynnettiin tietoja kyselyaineistosta sekä laboratoriossa tehdystä ortostaattisesta kokeesta ja kävelymittauksista. Kuolintietoja seurattiin väestörekisteristä viiden vuoden ajan alkumittausten jälkeen. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkimusta on rahoittanut myös JYU.Well – Jyväskylän yliopiston monialainen hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö sekä Juho Vainion Säätiö.

´¡±ô°ì³Ü±è±ð°ùä¾±²õÂá³Ü±ô°ì²¹¾±²õ³Ü:

Koivunen, K., Löppönen, A., Palmberg, L., Rantalainen, T., Rantanen, T., & Karavirta, L. (2023). Autonomic nervous system and postural control regulation during orthostatic test as putative markers of physical resilience among community-dwelling older adults. Experimental gerontology, 182, 112292. Advance online publication.