WHO-Koululaistutkimus on Suomessa käytetty nimi WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavasta, n. 50 osallistujamaan tai -alueen kansainvälisestä, Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) tutkimuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoista, kansainvälisesti vertailukelpoista ja yhteiskunnallisesti puhuttelevaa tutkimustietoa kouluikäisten lasten ja nuorten terveyden kokemuksista ja terveyskäyttäytymisestä sekä analysoida näiden ajallisia muutoksia. Lisäksi tavoitteena on tarkastella koulun, perheen ja muiden sosiaalisten kontekstien merkitystä lasten ja nuorten terveyden kokemiseen ja hyvinvointiin. Tärkeä päämäärä on aktiivisesti tiedottaa tutkimustuloksista ja siten tukea kouluikäisten terveyden edistämistyötä sekä pyrkimyksiä kaventaa terveyden eriarvoisuutta. Suomi on ollut yksi HBSC-tutkimuksen perustajajäsenistä vuonna 1983.
WHO-Koululaistutkimusta toteutetaan Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksessa yhdessä Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Kansallisesti edustavat aineistot kerätään strukturoiduin kyselylomakkein 11-, 13- ja 15-vuotiailta koululaisilta. Vuodesta 1986 lähtien aineistot on kerätty joka neljäs vuosi, ja lukuvuosi 2025/26 on siis aineistonkeruuvuosi. Oppilaat vastaavat online-kyselyyn nimettöminä ja oppilaan on mahdollista lopettaa vastaaminen missä vaiheessa tahansa niin halutessaan. Tutkimusprotokolla on hyväksytty eettisessä arvioinnissa.
Leena Paakkari (JYU), Sami Kokko (JYU), Tiina Laatikainen (UEF), Henri Lahti (JYU), Nelli Lyyra (JYU ja UTU), Ilona Markkanen (JY), Kwok Ng (UTU, UEF ja JYU), Kristiina Ojala (JYU), Hanna Putkonen (UEF), Maija Puupponen (JYU), Marjorita Sormunen (UEF), Jorma Tynjälä (emeritus), Jari Villberg (JYU) ja Raili Välimaa (emerita). Linkit tutkimusryhmän jäsenien kuvauksiin ovat alimpana tällä sivulla.
Vuonna 2023 julkaistu sisältää viimeisimmän aineistokeräysvuoden 2022 tuloksia suomalaisten 5-, 7- ja 9-luokkalaisten koetusta terveydestä, yksinäisyydestä, mielen hyvinvoinnista, koulukokemuksista, terveystottumuksista, somen käytöstä, riskikäyttäytymisestä ja terveyden voimavaroista sekä tietoa siitä, miten tulokset ovat muuttuneet vuosiin 2014 ja 2018 verrattuna.
Kansainvälistä vertailun välineenä ovat useat raportit, joista uusimmat on julkaistu keväällä 2024. .
Puupponen, M., Kulmala, M.,Välimaa, R., Tynjälä, J. & Paakkari, L. (2025.) Lasten ja nuorten energiajuomien käyttö on yleistynyt – yhteys suositusten vastaiseen yöunen pituuteen. Suomen Lääkärilehti, 80:e44699, ;
Molcho, M., Walsh, S., King, N., Pickett, W., Donnely, P., Cosma, A., Elgar, F., Ng, K., Augustine, L., Malinowska-Cieslik, M., Bjereld, Y. & Craig, W. (2025). Trends in indicators of violence among adolescents in Europe and North America 1994-2022. International Journal of Public Health, 70, 1607654
Paakkari, L., Kulmala, M., Markkanen, I., Lyyra, N. & Ojala, K. (2025). Eriarvoisuus näkyy lasten ja nuorten itsearvioidussa terveydessä. Suomen Lääkärilehti 2025;80:e42560.
Fismen, A.-S., Aarø, L. E., Thorsteinsson, E., Ojala, K., Samdal, O., Helleve, A., & Eriksson, C. (2024). Associations between eating habits and mental health among adolescents in five nordic countries : a cross-sectional survey. BMC Public Health, 24, Article 2640.
Boniel-Nissim, M., Bersia, M., Canale, N., Lahti, H., Ojala, K., Ercan, O., Dzielska, A., Inchley, J. & Dalmasso, P. (2024). Different categories of social media use and their association with body image among adolescents in 42 Countries. International Journal of Public Health, 69, Article 1606944.
Ng, K., Adayeva, A., Abdrakhmanova, S., Whiting, S., Williams, J., Slazhnyova, T., & Kaussova G (2024). Patterns and trajectories of inequality in physical activity from children to adolescents in Kazakhstan. Preventive Medicine Reports, 42(11). 102729.
Lahti, H., Kokkonen, M., Hietajärvi, L., Lyyra, N., & Paakkari, L. (2024). Social media threats and health among adolescents: evidence from the health behaviour in school-aged children study. Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health,
Haug, E., Smith, O.R., Ng, K., Marques, A., Borraccino, A., Kopcakova, J., Oja, L., Fismen, A-S. & Samdal O. (2024). Family structure and the association with physical activity – findings from 40 countries participating in the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) Study. PlosOne, 19(4). e0300188.
Lahti, H., Kulmala, M., Hietajärvi, L., Lyyra, N., Kleszczewska, D., Boniel-Nissim, M., Furstova, J., van den Eijnden, R., Sudeck, G. & Paakkari, L. (2024). What counteracts problematic social media use in adolescence? A cross-national observational study. Journal of Adolescent Health,
Lahti, H., Kulmala, M., Lyyra, N., Mietola, V., & Paakkari, L. (2024). Problematic situations related to social media use and competencies to prevent them: results of a Delphi study. Scientific reports,
Lahti, H. (2024). Growing up online: Adolescents' digital media use and is relationships with individual factors, social factors, and health. Ģֱ.
Markkanen, I. (2022). Students’ perceptions of the quality of school life, health, and health behaviours in Finnish comprehensive schools. Ģֱ.
Paakkari, O. (2020). Developing an instrument for measuring health literacy among school-aged children. Jyväskylän yliopisto.
Ng, K.W. (2016). Physical activity of adolescents with long term illnesses or disabilities in reference to ICF personal factors. Doctoral Dissertation, Ģֱ.
Liu, Y. (2013). Adolescents' alcohol use and smoking in Beijing, China: Implementing the HBSC study and comparing socioeconomic inequalities with Finland. Ģֱ.
Ojala, K. (2011). Nuorten painon kokeminen ja laihduttaminen: Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study ja WHO-koululaistutkimus. Jyväskylän yliopisto.
Välimaa, R. (2000). Nuorten koettu terveys kyselyaineistojen ja ryhmähaastattelujen valossa. Jyväskylän yliopisto.
Tynjälä, J. (1999). Sleep habits, perceived sleep quality and tiredness among adolescents: A health behavioural approach. Ģֱ.
Kepler, K. (1999). Nuorten koettu terveys, terveyskäyttäytyminen ja sosiaalistumisympäristö Virossa. Jyväskylän yliopisto.
Pötsönen, R. (1998). Naiseksi, mieheksi, tietoiseksi: Koululaisten seksuaalinen kokeneisuus, HIV/AIDS-tiedot, -asenteet ja tiedonlähteet. Jyväskylän yliopisto.
Pro graduja on valmistunut kymmeniä, ja tutkimusaineistoa käytetään joka vuosi. Alla joitakin poimintoja viimeisimmistä pro graduista:
Kulmala, A (2024). Sosiaalisen median ulkonäköpaineita aiheuttavan sisällön yhteys kehonkuvaan yläkouluikäisillä nuorilla: WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia vuodelta 2022.
Laulainen, T. (2024): Viidesluokkalaisten syömishäiriöoireilun sekä psykosomaattisen ja sisäänpäin suuntautuvan oireilun yleisyys, komorbiditeetti ja sukupuolierot WHO-Koululaistutkimuksessa.
Yrjölä, W. (2024): Yksinäisyyden yhteys nuorten terveyskäyttäytymiseen: suunterveyden näkökulma.
Sivonen, E. (2023): Vanhempien tuki nuorten syömis- ja liikuntakäyttäytymisessä WHO-Koululaistutkimus ja LIITU 2014.
Kirstua, T. (2022): Yläkouluikäisten suomalaisnuorten ravintokäyttäytymisprofiilit: WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia vuodelta 2014.
Koski, K. (2022): Raskauden ehkäisyn käyttö 15-vuotiailla suomalaisnuorilla: WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia.
Suomalainen, J. (2021): Liikunta-aktiivisuuden yhteydet 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisten tyttöjen itsetuntoon ja kehonkuvaan.
Kajasviita, H. (2020): Vanhempien emotionaalisen tuen yhteys nuorten fyysiseen pätevyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen, WHO-Koululaistutkimus.
Interaktiivinen Study Health with HBSC - Tutki terveyttä HBSC:n kanssa on vapaasti käytettävissä Suomen vuosien 2002-2022 tulosten tarkasteluun. Sovelluksen ovat kehittäneet Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat yhteistyössä HBSC Finland/WHO-Koululaistutkimuksen tutkijoiden kanssa keväällä 2020. ۳ٱٲökumppanina ruotsinkielisen käyttöliittymän kehittämisessä on toiminut Folkhälsan.
WHO-Koululaistutkimuksen tuloksiin pohjautuva -verkkopeli julkaistiin tammikuussa 2023.
SoMe Detectives valittiin vuoden 2023 finalistiksi.
.
