Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja sosiaalisen median uhkatilanteet haitaksi nuorten terveydelle
LitM Henri Lahti selvitti väitöstutkimuksessaan 11-, 13-. ja 15-vuotiaiden nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttötapoja, sosiaalisen median uhkatilanteita sekä niihin yhteydessä olevia yksilöllisiä ja sosiaalisia taustatekijöitä ja terveyden osoittimia.
Väitöstutkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalaisnuori lukeutuu sosiaalisen median ongelmakäyttäjiin. Ongelmakäytöstä kertovia tekijöitä ovat esimerkiksi huolestuneisuus siitä, milloin pääsee seuraavan kerran sosiaaliseen mediaan tai konfliktit lähipiirin kanssa sosiaalisen median käytöstä.
Tämän lisäksi havaittiin, että noin joka kymmenes nuori kohtaa päivittäin väärää ja virheellistä tietoa, päihteiden myyntiä tai ulkonäköpaineita aiheuttavaa sisältöä. Vastaavasti joka kymmenes ilmoittaa tulleensa nettikiusaamisen, seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi vähintään kerran viikossa.
"On todennäköistä, että sosiaalisen median vahvistaessa asemaansa nuorten arjessa myös ongelmallinen käyttö ja uhkatilanteiden kohtaaminen lisääntyvät", Lahti kertoo.
Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö selittää huonompaa itsearvioitua terveyttä, alhaisempaa elämäntyytyväisyyttä ja lisääntyneitä univaikeuksia. Lisäksi sosiaalisen median uhkatilanteiden kohtaaminen päivittäin tai viikoittain on yhteydessä huonompaan itsearvioituun terveyteen sekä yleisempiin alakuloisuus- ja ahdistuneisuusoireisiin.
"Tulosten perusteella olisi tärkeää keskittyä erityisesti ongelmallisen käytön ja uhkatilanteiden sekä niiden kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen."
"Nuoret ovat merkittävä terveyden 徱ä kohderyhmä, sillä varhain omaksuttu terveyskäyttäytyminen luo pohjan hyvinvointia tukevalle käyttäytymiselle aikuisena", Lahti painottaa.
Nuorten internetin ja sosiaalisen median käytössä ja niihin liittyvissä ongelmissa on yksilöiden välisiä eroja
Tietyt taustatekijät asettavan nuoren haavoittuvaan asemaan ongelmalliselle sosiaalisen median käytölle ja sosiaalisen median uhkatilanteiden kohtaamiselle, kun taas toiset tekijät suojaavat nuorta näiltä ongelmilta.
Esimerkiksi vanhemmilta saatu tuki on merkittävä apu sekä ongelmallisen käytön että uhkatilanteiden hallinnassa. Lisäksi terveyden lukutaito ja tunneäly nousivat keskeisiksi resursseiksi sosiaaliseen mediaan liittyvien ongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa.
Internetin ja sosiaalisen median käyttö on moniuloitteista ja tarjoaa nuorille mahdollisuuksia
Yleisesti ottaen nuoret osallistuvat aktiivisimmin ystävyyslähtöisiin aktiviteetteihin, kuten sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen sosiaalisen median avulla tai viihdelähtöisiin aktiviteetteihin, kuten musiikin kuuntelemiseen. Lahden mukaan ei ole tarkoituksenmukaista korostaa ainoastaan internetin ja sosiaalisen median kielteisiä puolia tai yleistää ongelmat koskemaan kaikkia nuoria.
"Keskeisinä toimintaympäristöinä internet ja sosiaalinen media vastaavat nuorten tarpeisiin luomalla mahdollisuuksia esimerkiksi ystävyyssuhteiden solmimiselle ja ylläpitämiselle sekä sisällön tuottamiselle ja jakamiselle. Voidaankin todeta, että digitaalisten teknologioiden integroituminen eri elämän osa-alueille on nuorten kannalta myös hyödyllistä ja niillä on keskeinen rooli nuorten arjessa", Lahti korostaa.
Hyötyjen vahvistamiseksi ja haittojen minimoimiseksi nuori tarvitsee konkreettisia opittavissa olevia taitoja (turvataitoja), jotka auttavat nuorta toimimaan turvallisesti digitaalisissa ympäristöissä. Turvataitoja ovat esimerkiksi kyky tunnistaa mahdollisia ongelmatilanteita, tieto omista oikeuksista, kriittinen ajattelu sekä valmius arvioida niin omaa kuin muidenkin käyttäytymistä verkossa.
"Meillä on aikuisina keskeinen rooli nuorten ja heidän digitaalisen median käytön välisen terveellisen ja tasapainoisen suhteen edistämisessä."
"Paljon työtä tarvitaan edistämään tavoitetta, ettei yksikään lapsi jäisi ilman tukea digitaalisella aikakaudella, eikä erityisesti he, jotka ovat jo muilla tavoilla heikommassa asemassa."
Lahden äö쾱Ჹ koostuu neljästä kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistusta artikkelista. Aineistona Lahti hyödynsi kansainvälistä WHO-Koululaistutkimuksen aineistoa vuosilta 2018 ja 2022 sekä Delfoi-asiantuntijoiden kyselytutkimusaineistoa. Yhteensä väitöstutkimukseen osallistui yli 20 000 nuorta, iältään 11-, 13- ja 15-vuotiaita, sekä 22 asiantuntijaa.
Henri Lahden terveyden 徱ä äö쾱Ჹ “Growing Up Online: Adolescents’ Digital Media Use and Its Relationships with Individual Factors, Social Factors, and Health” tarkastetaan ⱹää yliopistossa 27.9.2024 klo 12 alkaen ääԲԳܰ salissa C1. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Bojana Lobe (University of Ljubljana, Slovenia) ja kustoksena apulaisprofessori Leena Paakkari (ⱹää yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöstä voi seurata myös verkkovälitteisesti: .
Henri Lahti on kotoisin Tampereelta ja kirjoitti ylioppilaaksi Kalevan lukiosta keväällä 2014 ja valmistui Liikuntatieteiden maisteriksi ⱹää yliopistosta vuonna 2020 pääaineenaan Liikuntapedagogiikka. Lahti on toiminut valmistumisestaan saakka tutkimus- ja opetustehtävissä ⱹää yliopistossa. &Բ;
Julkaisutiedot &Բ;
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: .
