Ä¢¹½Ö±²¥

Maisterikoulutus sisältää 120 op:n maisteriopintoja. Aikaisemman ammattikorkeakoulu- tai vastaavan opistoasteen tutkinnoin suorittaneiden täydentävät opinnot on määritelty opetussuunnitelmassa (8–15 op). Yliopistollisen kandidaatti- tai maisteritutkinnon suorittaneilla täydentävien opintojen tarve ja sisällöt määritellään erikseen Hops-ohjauksessa. Varsinaisten maisteriopintojen laajuus täydentävien opintojen jälkeen on 120 op, ja niihin sisältyvät liikuntalääketieteen syventävät opinnot, valinnainen opintokokonaisuus ja syventäviä metodiopintoja. 

Terveystieteiden maisterin tutkinnon liikuntalääketieteen maisteriohjelmassa suorittanut opiskelija osaa arvioida liikunnan terveydellisiä vaikutuksia ja riskejä sekä tietää turvallisen ja tehokkaan liikunnan annostelun ja ohjelmoinnin periaatteet sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Hän pystyy toimimaan liikuntalääketieteen asiantuntijana eri toimintaympäristöissä ja ymmärtää liikuntalääketieteen ja liikunnan aseman lääketieteen, liikunta-alojen ja kansanterveystyön kentässä. Hän osaa soveltaa liikuntalääketieteen tutkimusmenetelmiä liikunnan ja terveyden välisten yhteyksien tutkimiseen. 

Koulutus on tarkoitettu terveysalan tai liikunnanohjaajan ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavan entisen opistoasteen tutkinnon suorittaneille henkilöille. Lisäksi koulutukseen voivat hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet soveltuvan yliopistollisen korkeakoulututkinnon (esimerkiksi terveys- tai liikunta-ala tai muu perustellusti soveltuva ala; tai terveys- tai liikunta-alan perus- ja aineopinnot on suoritettu joko sivuaineena tai tutkinnon lisäksi). 

Lisätietoa koulutuksesta ja oppiaineesta löydät verkkosivuilta. 

Koulutus tuottaa kelpoisuuden tehtäviin, jotka edellyttävät ylempää korkeakoulututkintoa.

Tutkinnon suorittaneet voivat toimia terveyttä edistävän liikunnan asiantuntijoina suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtävissä. Suoritetuista valinnaisista opintokokonaisuuksista riippuen tehtävät voivat suuntautua myös koulutukseen tai johtamiseen. Tulevana työpaikkana voivat olla tutkimuslaitokset, kansanterveysjärjestöt, hyvinvointiyritykset tai julkisen sektorin terveys- ja liikuntapalvelut.

Opiskelijoille suositellaan opiskelijavaihtoon ja / tai ulkomailla tapahtuvaan työharjoitteluun osallistumista. Myös kotikansainvälistyminen esim. osallistumalla englanninkieliseen opetukseen on kannatettavaa.

Keskeisin työelämäyhteistyön muoto on opintoihin kuuluva työharjoittelu. Opiskelija voi valita harjoittelupaikan oman suuntautumisensa mukaisesti. Harjoittelu sijoittuu opintojen loppuvaiheeseen, jolloin opiskelijalla on jo valmiuksia toimia vaativissakin asiantuntijatehtävissä ja jolloin harjoittelusta on eniten hyötyä verkostoitumisen ja valmistumisen jälkeisen työelämään sijoittumisen kannalta.

Liikuntalääketieteessä tutkimukselliset painopisteet ovat:

• Epidemiologinen kaksos- ja sukupolvitutkimus, jossa perimän vaikutus voidaan kontrolloida selvitettäessä fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välisiä yhteyksiä
• Kokeelliset tutkimukset liikuntaharjoittelun ja myös ravitsemuksen tehosta ja kustannusvaikutuksista sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa
• Fyysisen aktiivisuuden geneettisten ja molekyylitason vaikutusmekanismien selvittäminen erityisesti lihasten, luun ja aineenvaihdunnan kannalta
• Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset aivotoimintoihin
• Fyysisen aktiivisuuden turvallisuus ja sen edistäminen terveillä ja sairailla
• Terveysteknologian merkitys terveyden, suorituskyvyn ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistämisessä

Maisteriopinnoissa suoritettava opinnäytetyö on pro gradu –tutkielma, jossa opiskelija osoittaa hallitsevansa liikuntalääketieteen alaan liittyvän tutkimuksensa aihepiirin sekä kykynsä tieteellisen tiedon tuottamiseen ja sen jäsentyneeseen ja johdonmukaiseen raportointiin sekä tuotetun tiedon merkityksen arviointiin. Tutkielman tekeminen edellyttää kriittistä ajattelua ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tutkimusprosessin eri vaiheiden hallitsemista ja tieteellisen toiminnan eettisten periaatteiden tuntemista ja noudattamista. Tutkielman tekeminen tuottaa valmiuksia tieteellisten menetelmien soveltamiseen ja syvällistä asiantuntijuutta vaativaan työskentelyyn.

Koulutus antaa kelpoisuuden tieteelliseen jatkokoulutukseen (terveystieteiden tohtori).