Ä¢¹½Ö±²¥

Kasvatustieteen maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija

• on perehtynyt viimeaikaiseen tutkimustietoon tutkinto-ohjelman painopistealueilla
• hallitsee ihmistieteiden käytetyimmät laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät ja niiden sovellusalat
• hallitsee tieteellisen työskentelyn periaatteet ja osaa soveltaa niitä vastuullisesti ja eettisesti aineiston keruuseen, analyysiin ja tulosten raportointiin
• osaa toteuttaa ja raportoida itsenäisesti tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimuksen
• hallitsee kasvatusalalla tarvittavat kieli- ja vuorovaikutustaidot
• ymmärtää keskeisiä eettisiä kysymyksiä ja osaa soveltaa kasvatustieteellistä tietoa oman alan asiantuntijatehtävissä ja oppimisen ohjaamisessa

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa valitaan syventävien opintojen alussa opiskeltavaksi aineeksi joko kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede. Kasvatustieteessä opiskellaan mm. oppimiseen, kehitykseen ja elämänkulkuun sekä perheisiin ja vanhemmuuteen liittyviä teemoja. Aikuiskasvatustieteessä perehdytään mm. aikuisten oppimiseen, henkilöstön kehittämiseen ja työssä oppimiseen. Opintojen aikana voit hakea aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin, jotka suuntautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin ja antavat opettajakelpoisuuteen vaadittavat pedagogiset opinnot.

Kasvatustieteen / aikuiskavatustieteen syventävät opinnot

• ³§¾±²õä±ô³Ùö´Ç±è¾±²Ô²Ô´Ç³Ù
• Harjoittelu
• °Õ³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü²õ³¾±ð²Ô±ð³Ù±ð±ô³¾Ã¤´Ç±è¾±²Ô²Ô´Ç³Ù
• Tutkielmaopinnot

Muut yhteiset opinnot

Vapaasti valittavat opinnot

• Vapaasti valittaviin opintoihin on mahdollista sisällyttää aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (35 op), jotka suuntautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin ja antavat opettajakelpoisuuden pedagogisten opintojen osalta.

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin sisältyy opinnäyte, pro gradu -tutkielma. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on kehittää kykyä itsenäiseen tieteelliseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin sekä itsenäiseen tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tutkielma on osoitus opiskelijan kyvystä tieteelliseen ajatteluun, tutkittavan ilmiön problematisointiin, analysointiin ja raportointiin.

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta valmistuneet sijoittuvat laajalle kentälle erilaisiin koulutuksen suunnittelun, arvioinnin, tutkimuksen ja hallinnon asiantuntijatehtäviin. Valmistuneet työllistyvät mm. korkeakouluihin, erilaisiin järjestöihin, yrityksiin sekä valtion ja kunnan palvelukseen. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat mm. koulutussuunnittelija, °ì´Ç³Ü±ô³Ü³Ù³Ü²õ±èää±ô±ô¾±°ì°ìö, henkilöstön kehittäjä, tutkija, kouluttaja ja kasvatus- ja yhteiskunnallisten aineiden opettaja.

Maisterikoulutuksessa on mahdollisuus hakea soveltuvuuskokeen kautta opettajan pedagogisiin opintoihin, jotka suuntautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin. Yhden lukuvuoden kestävät opinnot antavat opettajakelpoisuuden pedagogisten opintojen osalta ( , §19).

Opiskelijavaihto tarkoittaa lyhytaikaisia (yleensä lukukauden tai -vuoden mittaisia) opintoja ulkomaisessa korkeakoulussa kesken kotimaisen tutkinnon. Opiskelijavaihdon periaatteena on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysimääräisenä osaksi opiskelijan omaa tutkintoa. Ulkomailla opiskelu on siis sekä ajallisesti että sisällöllisesti osa kotimaista tutkintoa. Tavallisimmin ulkomailla suoritetuilla opinnoilla voidaan korvata tutkintoon kuuluvia vapaavalintaisia opintoja, mutta muutkin ratkaisut ovat mahdollisia. Työelämässäkin tarvittavia kieli- ja kansainvälistymisvalmiuksia on mahdollista kehittää myös omalla kampuksella.

• Op­pi­mi­nen, op­pi­mi­sen vai­keu­det ja nii­hin vai­kut­tavat te­ki­jät
• Kou­lu­tus, ope­tus ja in­ter­ven­tiot
• Työs­sä op­pi­mi­nen ja hy­vin­voin­ti
• Lap­suus ja per­he
• Vuo­ro­vai­kut­tei­set ja tek­no­lo­gi­set op­pi­mi­sym­pä­ris­töt

Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua tohtorikoulutukseen maisterin tutkinnon jälkeen.