Kulttuurihistorialliset kokoelmat

Kulttuurihistorialliset kokoelmat

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon pääkokoelmat kertovat oppilaitoksen vaiheista.

Kokoelmien merkitys

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon pääkokoelmat kertovat oppilaitoksen vaiheista

Tiedemuseon kulttuurihistoriallisen aineiston kolme keskeistä kokoelmaa liittyvät Jyväskylän yliopistoon (1966-) sekä sen edeltäjiin seminaariin (1863–1937) ja kasvatusopilliseen korkeakouluun (1934–1966). Nämä kolme yliopiston historian vaihetta muodostavat pääkokoelmat (lyhenteet SEM, JKK ja JY). Ne sisältävät yliopiston sekä sen edeltäjien kulttuurihistoriaa ja koostuvat opetukseen, tutkimukseen, koulutukseen, hallintoon sekä työ- ja opiskelijaelämään liittyvästä aineistosta.

Jyväskylän yliopiston Tiedemuseo on mukana valtakunnallisessa tallennusyhteistyöverkosto . Museon valtakunnalliset tallennustehtävät ovat: Jyväskylän yliopistokampuksen rakennettu kulttuuriperintö, kansanopetus ja opettajankoulutus, liikuntatiede ja liikunnanopettajan koulutus, tutkimus, opetus ja opiskelijaelämä Jyväskylän yliopistossa ja sen edeltäjissä.

Rauno Pihkala ja lapset mustavalkoisessa kuvassa. — Lauri "Tahko" Pihkalan puoliso Rauna Pihkala ja perheen lapset. Tiedemuseon Pihkalan kokoelma sisältää valokuvia ja esineitä.

Sisältää seminaarin toimintakauteen 1863–1937 liittyvää aineistoa sekä seminaarista valmistuneiden myöhempään toimintaan liittyvää aineistoa. Kokoelmassa on muun muassa opetusvälineitä, kalusteita sekä käsitöiden ja piirustuksen harjoitustöitä. Seminaarin kokoelma sisältää Suomen ensimmäisiä opettajakoulutuksen opetusvälineitä, kuten hyvin laajan kuvataulukokoelman. Tiedemuseon opettajankoulutuksen historiaan liittyvät kokoelmat ovat kansallisesti merkittävät. Jyväskylän seminaarin virka-arkisto ja toverikunnan (oppilaskunnan) arkisto ovat Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä.

Sisältää korkeakoulun toiminta-aikaan 1934–1966 liittyvää aineistoa sekä korkeakoulusta valmistuneiden myöhempään toimintaan liittyvää aineistoa. Kokoelmassa on mm. vanhimpia kasvatustieteen ja psykologian opetus- ja tutkimusvälineitä, laaja opiskelijaelämään liittyvä dokumentointiaineisto sekä käytännön aineisiin liittyviä harjoitustöitä kuten piirustuksia ja käsitöitä.

Jyväskylän seminaarin perustajan ja ensimmäisen johtajan Uno Cygnaeuksen aineiston tallentaminen aloitettiin 1910-luvulla. Hänen poikansa Walter Cygnaeuksen testamenttilahjoituksena vuonna 1932 seminaarin museon kokoelmiin saatiin Uno Cygnaeuksen työhuoneen kalusto pikkuesineineen. Kokoelmaan kuuluu myös Cygnaeuksen keräämiä luonnontieteellisiä näytteitä.

Esinekokoelmat kertovat

Kulttuurihistorialliset esinekokoelmat ovat osa opetuksen ja tutkimuksen historiaa

Kokoelmat kertovat tarinan monialaisen sivistysyliopiston kehittymisestä Jyväskylässä, lähtien Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarin perustamisesta vuonna 1863 ja jatkuen nykypäivään asti. Kokoelmat ovat karttuneet lahjoitusten ja omien hankintojen kautta. Tiedemuseo ei kerää vain vanhoja esineitä vaan tallentaa myös nykyhetkeä, sillä nykypäivä on tulevaisuudessa historiaa.

Esinekokoelmat kattavat yli 10 000 esinettä. Kokoelmien laajaa kirjoa kuvaavat sen yleisimmät esinetyypit, kuten käsityön harjoitustyö, piirustus, muistiinpanovihko, opetusväline, tutkimusväline, tuoli, paita, opetustaulu, lippu, lautanen ja kortisto.

Tiedemuseon opettajankoulutuksen historiaan liittyvät kokoelmat ovat kansallisesti merkittäviä, sillä ne sisältävät Suomen ensimmäisiä opettajankoulutuksen opetusvälineitä sekä erittäin laajan kuvataulukokoelman.

�ճٰܳ쾱��ܲ��ä��Ա��ǰ�Ǳ�� kertoo kasvatusopillisen korkeakoulun ja yliopiston eri tieteenalojen monipuolisesta tutkimuksesta. �ճٰܳ쾱��ܲ��ä��Ա��ǰ�Ǳ�� halkaisee yliopiston ja kasvatusopillisen korkeakoulun kokoelmat.

�ճٰܳ쾱��ܲ��ä��Ա��ǰ�Ǳ��n juuret ovat korkeakoulun perustamisessa vuonna 1934. Korkeakoulussa alkoi välittömästi kasvatustieteellinen tutkimus. Sielutieteen eli psykologian tarpeiseen sekä ostettiin laitteita ulkomaisilta valmistajilta että teetettiin kotimaisilla osaajilla. Kaikkein ensimmäinen varsinainen tutkimuslaitteisto oli kuitenkin suomen kielen professori Aarni Penttilän vuosina 1935-1936 hankkima oskilloskoopin ja kameran ympärille rakennettu kokonaisuus, jolla hän teki foneettista tutkimusta. Häntä erityisesti kiinnostanut kysymys oli sävelkorkeuden vaihtelu puhutussa suomen kielessä. Laitteiston ydinosa on tällä hetkellä nähtävissä näyttelykeskus Soihdun perusnäyttelyssä.

Tutkimus laajeni ja monipuolistui voimakkaasti korkeakoulun vähitellen muuttuessa yliopistoksi. Jyväskylään saapuivat 1960-luvulla sekä liikunta- että luonnontieteet, jotka molemmat hyödyntävät runsaasti teknisiä ratkaisuja. Liikuntatieteellinen tiedekunta onkin merkittävin museon kokoelmissa olevien tutkimusvälineiden luovuttaja. Nämä esineet ovatkin museolle erittäin tärkeitä, onhan kyseessä Suomen ainoa alan tiedekunta.

Valokuva-arkiston aarteet

Tiedemuseon valokuva-arkisto sisältää valokuvia yli 150 vuoden ajalta

Lehtori Ahti Rytkönen oli ennen kaikkea suomalaisen maaseudun ja kansanelämän kuvaaja, mutta hän kuvasi myös elämää korkeakoulun kampuksella.

Valokuva-arkisto sisältää yhteensä yli 100 000 valokuvaa. Pääosa valokuvista liittyy Jyväskylän oppilaitoksen vaiheisiin: Jyväskylän seminaariin, kasvatusopilliseen korkeakouluun ja yliopistoon. Kuvat kertovat oppilaitoksen historiasta, henkilökunnasta sekä tiloista ja ympäristöstä eri aikoina. Opiskelun arki ja juhla tulee esille sekä seminaarilaisten valokuvissa että ylioppilaskunnan ja osakuntien kokoelmissa.

Lisäksi tiedemuseolla on erikoiskokoelmia, kuten urheiluvaikuttaja Lauri Pihkalan valokuvakokoelma ja lehtori Ahti Rytkösen kansanelämää kuvaava valokuvakokoelma.

Tiedemuseon hallussa on professori h.c. Ahti Rytkösen noin 15 000 valokuvaa käsittävä kokoelma. Rytkönen työskenteli Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen lehtorina. Hän kuvasi kansan arkista elämää eri puolilla Suomea muun muassa toimiessaan Sanakirjasäätiön stipendiaattina vuosina 1924–1933.

Urheiluvaikuttaja Lauri Pihkala testamenttasi vuonna 1979 valokuva-, esine- ja kirjakokoelmansa Jyväskylän yliopistolle. Valokuvat ja esineet on talletettu Jyväskylän yliopiston museoon ja kirjat yliopiston kirjastoon. Kokoelmassa on mm. Lauri Pihkalan palkintoja sekä laaja urheilu- ja henkilöhistoriallinen valokuva-aineisto.

Pihkalan kokoelma lisäksi tiedemuseon kokoelmissa on muutakin liikunta- ja urheiluhistoriaan liittyvää aineistoa. Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen pieni historiallinen kokoelma sisältää voimisteluvälineitä ja valokuvia. Voimistelun olympiamitalisti Heikki Savolaisen aineisto sisältää mm. valokuvia ja arkistomateriaalia. Jyväskylän seminaarissa voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1913–1926 toimineen professori Arvo Vartian kuvakokoelma sisältää koululiikunnan historiaan liittyviä valokuvia.

Arkistoaineistot ja tallenteet

Arkistokokoelma ja tallenteet kertovat opetuksesta ja opiskelijaelämästä.

Tiedemuseon kokoelmissa on yli 2000 tallennetta. Niistä suuri osa on museon tai ulkopuolisten tekemiä haastatteluja, joiden muistitiedot yltävät seminaarin ajoista 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Toinen merkittävä osa ovat opetukseen ja tutkimukseen sekä yliopiston tapahtumiin liittyvät tallenteet. Vaihtelevat fyysiset filmi-, kasetti- ja nauhaformaatit aiheuttavat haasteita niiden käytölle. Tallenteiden digitointi on jatkuva prosessi, jolla voidaan taata niiden informaation säilyminen myös jälkipolville. Tallennearkisto on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä, mutta joihinkin aineistoihin saattaa liittyä käyttö- tai tekijänoikeudellisia rajoituksia.

Merkittävä osa arkistokokoelmaa ovat Jyväskylän seminaarissa ja kasvatusopillisessa korkeakoulussa opiskelleiden henkilöiden lahjoittamat aineistot. Niihin kuuluu opiskeluaikaan liittyvät esineitä, kuten vihkoja, luentomuistiinpanoja, todistuksia, kirjeitä ja muistelmia.

Tiedemuseon hallussa on myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan arkisto, Itä-Suomen osakunnan, Hämäläis-satakuntalaisen osakunnan ja Pohjanmaan osakunnan arkistot sekä muutamien ainejärjestöjen arkistoaineistoa.