Ģ��ֱ��

Timo Parvela huomasi jo lapsena, että teksteillä voi viihdyttää muita. Hän oli ihastunut Väinö Nuortevan eli pakinoitsija Ollin kertomuksiin ja luki niitä ääneen enolleen ja ukilleen. Tarina sai heidät nauramaan. – Kirjoittamistani on aina värittänyt huumori, koska olen siinä vahvoilla, Timo kertoo.

Vuonna 1988 Timo Parvela valmistui yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi.  Parvelan molemmat vanhemmat ovat opettajia, joten oli luontevaa, että hänkin opiskeli luokanopettajaksi. Muitakin haaveammatteja toki oli. Esikoisteos ilmestyi samana vuonna. Se oli nuorten romaani ”Poika”, jonka innoittajana toimi Anna-Leena Härkösen Häräntappoase. Parvela oli vakuuttunut, että pystyisi kirjoittamaan nuoren miehen elämästä Härköstä paremmin.

”Äidinkielen demoryhmässä saimme tehtäväksi kirjoittaa lastenrunon. Lehtorimme antoi siitä kiittävää palautetta ja sen innoittamana rustasin kokoon kokonaisen lorukokoelman, jota tarjosin sitten kustantajalle, joka puolestaan hylkäsi sen. Viisas toimittaja kehotti kokeilemaan proosaa ja sillä tiellä ollaan. Runoista pysyn kaukana.”

Valmistumisensa jälkeen Parvela työskenteli luokanopettajana alakouluissa. Ammatti kirjoittamisesta tuli lasten televisiosarja Ansan ja Oivan käsikirjoittamisen myötä. Kustantajan ehdotuksesta syntynyt Ella ja kaverit-sarja oli läpimurto. Sarjan alkuosa ilmestyi helppolukuisessa Kirjava kukko- sarjassa. 

Timo Parvela on aina ollut aktiivisesti mukana lasten lukutaidon ylläpitämisessä ja edistämisessä. Lukutaidon tason säilyminen korkeana on yhteiskunnallisesti merkittävää. - Se on taito, joka voi muuttaa koko elämän ja se tuo mukanaan niin paljon hyötyjä, kuten esim. mahdollisuuden seuloa oikea tieto väärästä, Timo toteaa. 

"Lukeminen ei ole vain kiva harrastus, se on kansalaistaito."

Vaikka opettajan työ fyysisesti jäi taakse, on opettajuus jatkunut fiktiivisesti Ella-sarjan  omalaatuisen miesopettajan muodossa. Vaikka kirjoja värittää huumori, Parvela käsittelee niissä vakaviakin aiheita mm. kouluun ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Kirjoissa lapset osallistuvat aktiivisesti ongelmien ratkaisuun ja vaikuttavat asioihin.  Tarinoiden opettavaisuus on mainiosti piilotettu rivien väliin.  Kirjojen vahvana teemana kulkee tasa-arvo ja ihmisten erilaisuus.

Timo Parvela kertoo työskentelevänsä kouluvuoden mukaan; elokuusta toukokuuhun. Läheinen kosketus koulumaailman on säilynyt luokanopettajana toimineen vaimon myötä. 

Opettajataustasta on hyötyä monessa muussakin tilanteessa. – Käyn edelleen melko paljon esiintymässä kouluissa. Tilanne on monelle kirjailijalle jännittävä, mutta opettajankoulutuksen ansiosta esiintyminen satapäisen lapsilauman edessä on minulle hyvin luontevaa ja stressitöntä, Timo kertoo.

”Usein olen mielessäni myös kiitellyt tuntisuunnitelmia, joita jouduimme laatimaan kokelaina ollessamme. Esiintymisiä suunnitellessa on nimittäin paljon apua, kun osaa jaksottaa kokonaisuuden ja arvioida kestot etukäteen”.

Hänen kirjoistaan etenkin Ella ja kaverit-sarja on saanut runsaasti lukijoita myös ulkomailla. Parvelan teoksia on käännetty yhteensä 40 kielelle, mm. venäjäksi, kiinaksi ja japaniksi. Lukuisiin käännöksiin vaikuttavat sattunnaisesti kulttuurierot. Ranskan kielen käännöksessä vaikeuden aiheutti mm. tarinaan sijoittunut koulussa esitetty joulukuvaelma, sillä uskonnollisia juhlia ei ranskalaisessa koulussa ole. - Kirjoitin erikoisversion tekstistä, joka meni myös heprean kieliseen käännökseen, Timo muistelee. 

Timo Parvela on tuottelias kirjailija; uusia kirjoja syntyy useita vuodessa. Ella ja kaverit-sarja täyttää ensi vuonna 30 vuotta  ja tarinat ovat kestäneet hyvin aikaa.  

"Ei lapsen kokemusmaailma ole tarpeineen, tavoitteineen ja tunteineen muuttunut, vaikka yhteiskunta ympärillä onkin."

Suomalaislasten lukutaidon tason laskua ei Parvela suostu murehtimaan. Lukutaidon eteen on hänen mielestään vielä paljon tehtävissä. Hän tahtoisi tuoda Keski-Euroopasta elävään kirjallisuuteen liittyvän tapahtumakulttuurin myös Suomeen. Niihin kuuluvat kirjallisuustalot, joissa järjestetään tilaisuuksia, jossa luetaan ääneen kirjoja. 

"Elävän kirjallisuuden traditio pitää kirjallisuutta elossa."

Palataanpa vielä hetkeksi tasa-arvopalkinnon luovutustilaisuuteen Minna Canthin päivänä 19.3. 2024.

Opiskeluaika Jyväskylässä innosti Minna Canthin aloittamaan kirjailijanuransa. Samoin kävi Timo Parvelalle, joka kirjoitti ensimmäisen kirjansa gradun teon lomassa vuonna 1988.

 - Se oli pitkään mulle semmonen oma salainen projekti, jota varten lainasin paperia OKL:n kopiohuoneesta, Timo paljasti juhlatilaisuudessa. Puolustuksekseni mainittakoon, että se oli keltaista paperia, jota kukaan ei käyttänyt, Timo nauraa.

Nyt, 36 vuotta myöhemmin, laina palautui korkojen kera; paperi oli suosittua valkoista ja pakettia koristi arvostetun kirjailijan nimikirjoitus.