Ä¢¹½Ö±²¥

Tärkein oppi oli itsenäisyys ja itsenäisen tutkimuksen tekeminen, sillä museonäyttelyynkin tehdään aina jonkin verran taustatutkimusta. Myös käsikirjoittaminen ja sen organisointi on tullut opinnoista. Tärkeää etnologiassa oli myös rohkaisu omaan ajatteluun.

Milloin valmistuit etnologiasta? Mitä muuta opiskelit?

Valmistuin Jyväskylän yliopistosta etnologiasta filosofian maisteriksi vuonna 2007. Opiskelin myös yleistä historiaa, matkailun tutkimusta matkailun verkostoyliopistossa Savonlinnassa, kasvatustieteen apron ja kulttuuriteknologian perusopintokokonaisuuden, jossa oli kursseja muun muassa taittamisesta, kuvankäsittelystä ja valokuvauksesta.

Mitä teet työksesi?

Olen Keski-Suomen museon näyttelyistä vastaava intendentti. Suunnittelen näyttelyohjelman, tuotan ja käsikirjoitan näyttelyjä, teen näyttelysopimuksia ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa sekä johdan näyttelyjen tuotantoprosesseja. Osallistun myös museon strategiseen johtamiseen. Työ tiimityötä, jossa myös muilla museon työntekijöillä on oma roolinsa. Keski-Suomen museon näyttelytilat ovat uudessa Aalto2-museokeskuksessa, joten työhön kuuluu myös näyttelyaikatauluihin liittyvää koordinointia talon muiden toimijoiden kuten Alvar Aalto -museon kanssa.

Miten olet päätynyt tähän tehtävään?

En ole suunnitellut uraani hirveän määrätietoisesti, vaan ennemminkin työn sisältö on vienyt aina jonnekin. Olin valmistumisen jälkeen pari vuotta Saarijärvellä ³§²¹³¾±è´Ç-±ô±ð³ó»å±ð²õ²õä toimittajana. Sitten hain töihin Riihimäelle Suomen Metsästysmuseoon ja sain paikan museopalvelupäällikkönä. Tehtävä oli tiedotuspainotteinen ja asiakaspalvelun käytännön johtamista. Uskon, että etnologian lisäksi työn saantiin vaikuttivat matkailualan opinnot ja kesätyökokemus sekä metsästysharrastus. 

Museo oli pieni ja pääsin tekemään myös näyttelypuolen hommia mm. näyttelyn amerikansuomalaisista metsästäjistä. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin hakemaan nykyistä työtäni vuonna 2015. Elämä oli ihan hyvää Riihimäellä eikä pois muutto ollut ihan ensimmäisenä mielessä. Tulin kuitenkin valituksi ja siitä lähtien olen työskennellyt näyttelyjen parissa.

Mikä on parasta työssäsi? Entä ikävintä?

Työ on monipuolista ja projektit vaihtelevia. Tässä pääsee käyttämään luovuutta ja työskentelemään monien eri alojen asiantuntijoiden ja mielenkiintoisten tyyppien kanssa. Oman alansa asiantuntijat ovat innostunutta ja työlleen omistautunutta porukkaa. Alueellisena museona näyttelykirjomme on laaja paikallishistoriasta ja erilaisista kulttuurisista ilmiöistä nykytaiteeseen. Aina oppii jotain uutta. Jopa sellaisista aiheista, jotka eivät aluksi hirveästi itseä kiinnosta löytyy aina jotain mielenkiintoista, mihin pystyy tarttumaan. 

Huonona puolena on, että aikatauluihin ja resursseihin ei aina pysty vaikuttamaan niin paljon kuin haluaisi. Työt tahtovat ruuhkautua aina tiettyihin aikoihin vuodesta. Esimerkiksi keväällä on kiirettä, kun valmistellaan kesän päänäyttelyjä. Kunnallisen museon toiminnassa on myös jonkin verran työtä hidastavaa byrokratiaa. Toisaalta sitä noudattamalla työssä on tiettyä ennustettavuutta ja asiat tulevat tehdyksi aina tiettyjen periaatteiden mukaan.

Millaisia taitoja työsi vaatii?

Vähän kaikenlaista:

• Luovuutta
• Kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa
• Keski-Suomen alueen historian ja kulttuuriperinnön tuntemusta ja tämän tiedon rinnastuskykyä Suomen ja maailmanhistorian tapahtumiin ja kehityskulkuihin
• Erilaisten sisältöjen käsikirjoitustaitoa (mm. näyttelyt, videotuotannot, netti- ja mobiilisovellukset, pelit)
• Digitaalisten (kuva, ääni, video, 3D, AR, VR, mobiilisovellukset) ja painoteknisten esittämistapojen tuntemusta
• Projektihallinnan, budjetoinnin ja aikatauluttamisen taitoa
• Julkisten hankintojen tuntemusta
• Sopimusteknistä osaamista
• Kielitaitoa (kansainväliset yhteistyökumppanit, kaikki näyttelyt käännetään englanniksi)

Miten etnologian opinnot valmistivat sinua tähän työhön?

Tärkein oppi oli itsenäisyys ja itsenäisen tutkimuksen tekeminen, sillä museonäyttelyynkin tehdään aina jonkin verran taustatutkimusta. Myös käsikirjoittaminen ja sen organisointi on tullut opinnoista. Tärkeää etnologiassa oli myös rohkaisu omaan ajatteluun. Opinnoissa tiimityötä olisi ollut hyvä harjoitella enemmän esimerkiksi ryhmätöitä tekemällä. Tiimityö, keskusteleminen ja puhe- ja esiintymistaito ovat sellaisia taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Opiskelu oli kuitenkin minun aikanani pääasiassa itsenäistä työskentelyä.

Millaisia neuvoja haluaisit antaa tulevaisuuttaan suunnitteleville etnologian opiskelijoille?

Rohkeutta oman tien etsimiseen. Voit tähdätä tarkasti johonkin tiettyyn määränpäähän tai ajautua mahdollisuuksien mukana. Molemmat matkatavat ovat ihan ok. Miten kuljetkaan, niin uskalla tarttua tilaisuuteen, kun sellainen tulee eteen. Tee valintoja ja aloitteita, jotka edistävät matkaasi. Joskus se voi hirvittää ja kaikki ei aina mene suunnitellusti, mutta saatat myös kokea iloisia yllätyksiä. Olen työhaastatteluissa ehdottanut asioita, joita en uskonut työantajan voivan toteuttaa, mutta niistä ehdotuksista ovat poikineet urani mielenkiintoisimmat työtehtävät. 

Lopuksi: elämä ei ole vain työtä, muista levätä ja pitää huolta itsestäsi. Ja jos matkanteko uuvuttaa, suo itsellesi lepohetki. Hienoa jos löydät jotain työtä, jonka tekemiseen voit uppoutua täysillä. Sellaiset työt eivät usein töiltä tunnukaan. Toisille tai toisinaan voi sopia paremmin vain olla töissä täällä.