Alumniesittelyssä Jani Kokko

Historiaa opiskelleena osaan poimia laajasta tietomäärästä kaikista olennaisimman ja hyödyntää sitä päätöksenteossa. Lisäksi historian ymmärrys on antanut uudenlaista perspektiiviä tarkastella asioita. Klassista lausahdusta mukaillen voi todeta, ettei voi tietää, mihin olemme menossa, jos ei tunne menneisyyttämme.
Milloin valmistuit? Mitä muuta opiskelit?
Aloitin historian perusopinnot avoimen yliopiston kautta heti varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen. Seuraavana vuonna siirryin historian tutkinto-opiskelijaksi, sivuaineenani valtio-oppi ja maisteriksi valmistuin vuonna 2012, jonka jälkeen jatkoin väitöskirjatutkijaksi. Ehdin opintojen aikana käydä myös kokonaisuuksia antiikin kulttuurista sekä Euroopan integraatiosta.
Mitä teet työksesi? Miten olet päätynyt tähän tehtävään?
Olen kansanedustaja, vaalien kautta tähän tehtävään päädytään, toki olen ollut pitkään mukana Muuramen paikallispolitiikassa ja aikoinaan myös Demarinuorissa. Tämä on ollut alitajuisesti pitkän aikavälin tavoite, askel askeleelta aina eteenpäin vaaleissa. Tietysti historian opintotausta on tukenut tätä hyvin.
Mikä on parasta työssäsi? Entä ikävintä?
Parasta on mahdollisuus päästä mukaan kansainvälisten kysymysten työstöön, esimerkiksi puolustusvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa. Valiokuntatyö vie suuren ajan arjesta ja on suurelle yleisölle melko näkymätöntä ja myös tunnelmaltaan erilaista, kuin vaikkapa kyselytunneilla. Parasta on myös mahdollisuus päästä kasvattamaan verkostoja ja tapaamaan uusia ihmisiä, niin Suomessa toimivien tahojen kuin lukuisten erilaisten kansainvälisten toimijoiden, suurlähettiläiden ja muiden EU-parlamentaarikkojen kanssa. Esimerkiksi USA-ystävyysryhmän varapuheenjohtajana olen päässyt tutustumaan lukuisiin erilaisiin USA-vaikuttajiin, joista osa toki on jo vanhoja tuttuja.
Ikävintä työssä on älyllinen laiskuus täysistuntokeskusteluissa, monessa asiassa mennään sieltä missä aita on matalin. Keskusteluissa voitaisiin olla kohteliaita, mutta välillä se menee enemmän ilkeilyn puolelle.

Kokko keskustelemassa Yhdysvaltain Euroopan ja Euraasian asioiden apulaisulkoministeri Douglas Jonesin kanssa Suomen roolista puolustuksessa osana Natoa, sekä Suomen ja Yhdysvaltain tiivistyneistä väleistä.
Millaisia taitoja työsi vaatii? Miten opinnot valmistivat sinua tähän työhön?
Työ vaatii analyyttisyyttä, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja ja verkostoitumiskykyä. Historiaa opiskelleena osaan poimia laajasta tietomäärästä kaikista olennaisimman ja hyödyntää sitä päätöksenteossa. Lisäksi historian ymmärrys on antanut uudenlaista perspektiiviä tarkastella asioita. Klassista lausahdusta mukaillen voi todeta, ettei voi tietää, mihin olemme menossa, jos ei tunne menneisyyttämme.
Millaisia neuvoja haluaisit antaa tulevaisuuttaan suunnitteleville opiskelijoille?
Koen, että minulla oli selkeät kuviot opintojeni suhteen, mikä auttoi minua edistymään rivakasti niissä. Tiesin, että haluan opiskella historiaa ja mitä otan sivuaineeksi. Mielestäni parasta yliopistossa onkin, että voi keskittyä täysin siihen, mikä itseä oikeasti kiinnostaa.
Koittakaa löytää jokin selkeä intohimon kohde, joka auttaa tekemään opinnoista mielekästä – minä löysin omani Yhdysvaltojen historiasta ja politiikasta. Se tekee tulevasta työstä helpompaa, kun voi tehdä työtä intohimojensa parissa. Mielestäni myös yliopistossa parasta olikin, että pystyin keskittymään täysin niihin teemoihin, jotka itseäni aidosti kiinnostivat. Suosittelisin myös luomaan paljon verkostoja, ja pitämään niistä kiinni myös valmistumisen jälkeen. Kun aloitin syksyllä 2009 opinnot JYU:ssa, HELAn sen hetkinen johtaja Jari Ojala toivotti fuksit tervetulleeksi Suomen parhaimpaan opinahjoon. Olemme molemmat Jarin kanssa kerryttäneet elämänkokemuksia ja tammikuussa tapasimme yliopiston rehtorina ja kansanedustajana. JYU:n alumneja löytyy myös monia eduskunnasta, niin kansanedustajien kuin työntekijöidenkin joukosta!

Kohtaaminen Jari Ojalan kanssa kansanedustajana ja yliopiston rehtorina.