Alumniesittelyssä Kaisa Koskela

Työssäni on hyötyä kokonaisuuksien hahmottamisesta ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisestä. On hyvä jos pystyy samaistumaan esimerkiksi kuntapoliitikon, ministeriön edustajan tai vaikka taiteilijan motiiveihin ja tarpeisiin. Monesti eri tahot tarvitsevat välilleen tulkkia, sillä he puhuvat eri kieltä.
*Kulttuuripolitiikka on nykyisin osa historian ja etnologian- sekä yhteiskuntatieteen ja filosofian laitoksen yhteistä Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) -tutkinto-ohjelmaa, jossa voi opiskella antropologiaa, etnologiaa ja kulttuuripolitiikkaa.
Milloin valmistuit? Mitä muuta opiskelit?
Valmistuin vuonna 2008, mutta olin jo 2006 siirtynyt harjoittelun kautta työelämään. Pääaineeni oli filosofia, jossa olin eniten kiinnostunut estetiikasta ja taiteen filosofiasta. Kandivaiheen jälkeen päätin hakeutua silloiseen kulttuuripolitiikan maisteriohjelmaan yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Opiskelin lisäksi taiteen tutkimusta, saksan kieltä ja kulttuuria, taloustieteitä sekä multimedia-nimistä aivan mahtavaa ja työelämälähtöistä laajaa sivuaineopintokokonaisuutta.
Kävin vaihdossa Saksassa ja työharjoittelun tein Kiasma teatteriin. En ollut päässyt mihinkään oman alan töihin opiskeluaikana, joten työharjoittelu oli tärkeä työelämätaitojen rakentamisen näkökulmasta.
Mitä teet työksesi? Miten olet päätynyt tähän tehtävään?
Työskentelen projektipäällikkönä hankkeessa Espoon kaupungin kulttuuriyksikössä. Kun siirryin työelämään, sain ensin jalkaa ovenväliin assistenttitasoisissa tehtävissä, josta sitten seurasi aina seuraava pätkä. Sattumalta sellainen paikka irtosi Vantaan kaupungin lastenkulttuuriyksiköstä. Työskentelin Vantaalla lopulta yhteensä 6 vuotta tuotantoassistenttina, kulttuurisihteerinä ja kulttuurituottajana.
Perhevapaan jälkeen pääsin tekemään pätkähommia ja sijaisuutta Espoon kaupungille, yhä lastenkulttuurin ja koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmien parissa. Sain pysyvän pestin Espoosta sijaisuusvuosien jälkeen. Vuonna 2021 työskentelin Taiteen edistämiskeskuksessa taideasiantuntijana, mutta palasin seuraavana vuonna nykyisen tehtäväni perässä takaisin Espooseen.
Nykyinen tehtäväni ei linkity suoraan Espoon kaupungin kuntalaisille tuottamiin palveluihin. Vedän hanketta, jonka kohderyhmää ovat kaikki suomen kunnat, ja erityisesti kunnissa työskentelevät kulttuuriammattilaiset. Olen vastuussa hankkeen toteutuksesta, budjetista, hakemuksista ja raportoinneista. Lisäkseni hankkeessa työskentelee puolipäiväisesti viestinnän asiantuntija. Hankkeen tavoitteena on tukea Suomen kuntia kulttuuritoiminnan toteuttamisessa. Hankkeemme toimii tiedon välittäjänä, verkottajana ja kouluttajana kuntien kulttuuritoiminnan kentällä. Tavoitteenamme on luoda tästä alasta yhteisö, jossa saamme toinen toisistamme tukea ja turvaa joskus aika haastavaan ja pienemmissä kunnissa yksinäiseen työhömme.
Mikä on parasta työssäsi? Entä ikävintä?
Työni on hyvin itsenäistä, mistä pidän. Luovuuttakin tarvitaan, kun toiminnan ja viestinnän sisällöt pitää itse ”keksiä”. Tässä tehtävässä olen saanut kehittää viestijän taitojani.
Merkityksellisuus ja vaikuttavuus ovat minulle tärkeitä työelämäarvoja. Haluan tehdä työtä, joka vaikuttaa ja vie tätä yhteiskuntaa parempaan suuntaan. Kuntaorganisaatiossa tämä yleensä aina toteutuu. Kunnan asukkaat ovat toiminnan keskiössä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä painopisteitä. Kunnissa tehdään sinnikästä työtä, jotta kulttuuritoiminta tavoittaisi ja koskettaisi kaikkia kuntalaisia, että esimerkiksi jokainen lapsi saisi mielekkään harrastuksen.
Pidän yhteistyöstä ja työskentelystä ryhmissä. Vaikka tällä hetkellä läheisimmät yhteistyökumppanini ovat ympäri Suomen eri organisaatioissa, niin teemme yllättävän paljon yhdessä. Ja toki päivittäin työskentelen yhdessä viestinnän asiantuntijamme kanssa. Mutta oikeaa tiimityöskentelyä ja jatkuvaa yhdessä kehittämistä kaipaan. Työssäni on myös melko paljon kotimaan matkustamista ja se muuttuu ajan myötä raskaaksi.
Millaisia taitoja työsi vaatii? Miten opinnot valmistivat sinua tähän työhön?
Useimmat työelämätaidot olen oppinut työssä. Esimerkiksi viestintä on iso osa työtäni, mutta sitä ei minuun opinnoissa tarttunut. Viestintä myös kehittyy ja muuttuu koko ajan. Monikanavainen, selkeä ja mahdollisimman selkokielinen viestintä on keskeinen taito kaikissa asiantuntijatehtävissä.
Kulttuuripolitiikan opinnot ovat hyvä pohja nykyiseen tehtävääni. Työssäni on hyötyä kokonaisuuksien hahmottamisesta ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisestä. On hyvä jos pystyy samaistumaan esimerkiksi kuntapoliitikon, ministeriön edustajan tai vaikka taiteilijan motiiveihin ja tarpeisiin. Monesti eri tahot tarvitsevat välilleen tulkkia, sillä he puhuvat eri kieltä. Olen huomannut, että minulle on melko helppoa löytää ja purkaa tällaisia väärinymmärryksiä. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset kysymykset laajasti ja politiikan seuraamisesta on tehtävässäni hyötyä.
Nautin suuren mittakaavan tehtävistä ja ”ylätason” ajattelusta. Ehkä se on se filosofi minussa. Ainakin siitä on hyötyä työssäni, ettei pelkää vaikeasti hahmotettavia kokonaisuuksia tai abstrakteja ajatuksia, vaan voi lähteä tutustumaan niihin pala kerrallaan.
Olen opiskellut työelämän ohella yksittäisiä kursseja palvelumuotoilua, fasilitointia ja johtamista. Tällä hetkellä suoritan työnantajan tarjoamaa johtamisen erikoisammattitutkintoa.
Millaisia neuvoja haluaisit antaa tulevaisuuttaan suunnitteleville opiskelijoille?
Minut on urani aikana valittu tehtävään avoimen haun perusteella vain yhden kerran, kaikkia muita paikkoja ole itse kysynyt tai kuullut niistä jotenkin muuten. Eli aktiivinen kannattaa olla. Jokainen tapaamasi kulttuurialan henkilö on potentiaalinen rekrytoija tai työkaveri tulevaisuudessa. Tämä ala on Suomessa melko pieni.
Kulttuurin ja taiteen rahoituksen tulevaisuuden näkymien ei kannata antaa masentaa työnhaussa. Myös kulttuurialalla on ainakin pääkaupunkiseudulla paljon entistä vähemmän hakijoita työpaikkoihin, hakijoista on pikemminkin pulaa.
Kulttuurin asiantutijan, hallinnon ja kehittämisen tehtäviä on paljon kunnissa ja kaupungeissa. Pienissä kunnissa on mahdollisuus olla näkemässä oman työnsä vaikutus konkreettisesti ihmisten elämissä. Isommissa kaupungeissa taas on paljon erilaisia tehtäviä ja etenemisen mahdollisuuksia. Suosittelen tutustumaan kunta-alaan.
Työpaikkoja ja työyhteisöjä on kunta-alallakin monenlaisia. On hierarkkisia, itseohjautuvia, ihmislähtöisä, hyvää johtamista, huonoa johtamista jne. Työelämä muuttuu kokoajan paremmaksi, eikä kunta-alallakaani enää kärvistellä ikuisissa viroissa, jos työssä voidaan huonosti. Juuri sinulle sopivan työyhteisön löytämiseen kannattaa panostaa.