Alumniesittelyssä Anni Kallio
Haluaisin sanoa, että maailma on täynnä humanisteille sopivia töitä ja historian tai etnologian opiskelija voi aivan hyvin löytää itsensä muualtakin kuin opettajan tai tutkijan uralta tai vaikkapa museosta (niin hyviä ammatteja kuin nuo mainitut varmasti ovatkin)!
Milloin valmistuit? Mitä muuta opiskelit?
Valmistuin alkusyksystä 1998, jonka jälkeen täydensin vielä etnologian syventäviä opintoja niin, että sain graduni hyväksyttyä sekä Suomen historiaan että etnologiaan. Lopulla minulla oli siis kaksi pääainetta, vaikka historialla aloitin. Opiskelin myös yhteiskuntatiedettä ja tein opetusharjoittelun, koska opiskeluaikana opettajankoulutuksen hankkiminen tuntui järkevältä. Myös museologiaa opiskelin etnologian innoittamana. Kaikki seitsemän silloista opintotukivuotta tuli käytettyä hyväksi.
Mitä teet työksesi? Miten olet päätynyt tähän tehtävään?
Työskentelen Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksessa CIMOssa vastaavana asiantuntijana. CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto. Käytännössä pääasiallinen tehtäväni on vastata EU:n Erasmus+ korkeakoulutukselle –ohjelman liikkuvuustoiminnoista eli niistä, jotka rahoittavat opiskelijoiden, opettajien ja korkeakoulun henkilöstön vaihtoja ulkomaille. Lisäksi vastuualueenani on korkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön teemat, erityisesti kv-opiskelijoiden työllistymisen seuraaminen.
Päädyin kv-tehtäviin osin sattumalta. Alkusysäys oli oma harjoittelujaksoni Suomen Lontoon instituutissa, jonka tein valmistumisen jälkeen. Sen jälkeen alkoi kova työn etsintä, joka varsin pian johti minut Haaga Instituutin ammattikorkeakouluun (nykyinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu) kansainvälisten asioiden koordinaattoriksi. Yksi kv-työ johti siis seuraavaan. Työhistoriani on aika ytimekäs, sillä Haagassa olin reilut kahdeksan vuotta, jonka jälkeen CIMOssa on vierähtänyt viimeiset yhdeksän vuotta.
Mikä on parasta työssäsi? Entä ikävintä?
Parasta on se, millaisen näköalapaikan CIMO tarjoaa korkeakoulutuksen kansainvälistymisen seuraamiseen ja siihen vaikuttamiseen omalta pieneltä osaltaan. Tärkeää on myös yhteydenpito paitsi suomalaisiin kollegoihin eri korkeakouluissa myös eurooppalaisiin kollegoihin EU:n komissiossa sekä eri maiden kansallisissa toimistoissa. Työ ei ole yksitoikkoista, vaan paljon uutta mahtuu jokaiseen päivään.
Ikävintä on viime aikoina ollut hallinnollisen työn lisääntyminen EU-ohjelman hallinnossa, missä riittää paljon sekä tekemistä että koordinoimista tiimin sisällä.
Millaisia taitoja työsi vaatii? Miten opinnot valmistivat sinua tähän työhön?
Työ vaatii kykyä hallita laajoja asiakokonaisuuksia sekä koordinoida erilaisia prosesseja. Myöskin esiintymistaito ei ole haitaksi ja kielitaito on tärkeä, vaikkakin englanti on ainoa välttämätön vieras kieli – kaikki muut ovat lähinnä plussaa. On vaikea sanoa valmistivatko opintoni minua juuri tähän työhön, mutta en silti koe olevani työssä, joka ei vastaisi koulutustani, vaikka en historian parissa työskentelekään. Humanisti selviytyy hyvin tällaisesta työstä ja meillä CIMOssa onkin paljon mm. humanisteja ja valtiotieteilijöitä.
Millaisia neuvoja haluaisit antaa tulevaisuuttaan suunnitteleville opiskelijoille?
Haluaisin sanoa, että maailma on täynnä humanisteille sopivia töitä ja historian tai etnologian opiskelija voi aivan hyvin löytää itsensä muualtakin kuin opettajan tai tutkijan uralta tai vaikkapa museosta (niin hyviä ammatteja kuin nuo mainitut varmasti ovatkin)!
Kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneiden kannattaa hankkia kv-kokemusta jo opintojen aikana ja nykyisin mahdollisuudet siihen ovat paljon laajemmat kuin 90-luvulla, jolloin itse opiskelin. Opiskelijavaihto tai harjoittelu ulkomailla voivat tuoda uutta näkökulmaa omiin opintoihin sekä avata silmiä näkemään erilaisia uramahdollisuuksia valmistumisen jälkeen. Kielitaitoa ja muita kv-valmiuksia tarvitaan nykyisin kaikissa töissä, joten niihin panostaminen on joka tapauksessa hyödyllistä.
Kannattaa pohtia omia mielenkiinnon kohteita ja rauhassa suunnitella millaiselle työuralle on kiinnostunut suuntaamaan. Myöskin yliopistojen urapalveluita kannattaa käyttää hyväksi. Jokainen löytää varmasti oman paikkansa työelämästä!
* CIMO on kuulunut vuodesta 2017 alkaen Opetushallituksen alaisuuteen, ja Kallion nykyinen työnantaja on Opetushallitus.
