Vilppitapausten käsittely
äܱٳٱ
Tausta, tarkoitus ja soveltamisala
Hyvä tieteellinen käytäntö on tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen keskeisiä eettisiä arvoja.
Yliopisto on sitoutunut noudattamaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan . Tutkimuseettiset ohjeet koskevat tutkimuksen lisäksi soveltuvin osin myös opetusta ja opiskelua.
Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on tukea ja ohjata yliopistoyhteisön koulutus- ja tutkimustoimintaan osallistuvia henkilöitä yliopistolain, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden sekä Jyväskylän yliopiston sisäisten eettisten periaatteiden ja ohjeiden noudattamisessa yliopistolaissa asetettujen perustehtävien toteuttamisessa.
Ohjeistusta sovelletaan kaikkiin Jyväskylän yliopistossa opintoja suorittaviin opiskelijoihin ja kaikkiin opintosuorituksiin ml. opinnäytteet.
Ohjeistus sisältää menettelyohjeet vilppiepäilyjen ja vilpin seuraamusten käsittelemiseksi sekä tiedekuntien, opettajien ja opiskelijoiden tehtävät vilppitapausten ehkäisemisessä ja käsittelemisessä.
Opiskelua ohjaavat lait ja muut säännökset
Yliopistolaki (2§) velvoittaa, että ”Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.”
Opetusministeriön asetuksella perustama Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) valvoo hyvää tieteellistä käytäntöä Suomessa. Jyväskylän yliopistossa noudatetaan kaikessa tutkimus- ja opetustoiminnassa TENKin ohjetta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
Yliopiston hallitus on vahvistanut Jyväskylän yliopiston sisäiset eettiset periaatteet, joita noudatetaan edellä mainittujen säännösten lisäksi.
Osapuolten vastuut vilpin ehkäisemiseksi
Tiedekuntaneuvoston vastuulla on huolehtia, että kaikkien tutkintotasojen opetussuunnitelmiin sisältyvät:
- hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ml. oikeaoppinen viittaustekniikka,
- tekijänoikeuden perusteet,
- riittävät tiedonhankinta ja -hallintataidot.
Opettajan vastuulla on:
- perehtyä hyvän tieteellisen käytännön periaatteisiin sekä muuhun eettisiä asioita koskevaan ohjeistukseen ja lainsäädäntöön sekä seurata ajankohtaista keskustelua esimerkiksi tekoälyn eettisestä käyttämisestä opinoissa,
- ohjata opiskelija opetussuunnitelman mukaisesti:
- opiskelun ja tutkimuksen eettisiin periaatteisiin ja käytäntöihin,
- akateemisen kirjoittamisen käytänteisiin, ml. viittaustekniikka, ensimmäisestä kirjallisesta työstä lähtien,
- selvittää opiskelijalle hyvän tieteellisen käytännön merkitys ja vilpin vahingollisuus koko tiedeyhteisölle sekä vilpin seuraamukset,
- huolehtia, että tehtävänanto on selkeä ja ohjaa opiskelijaa huomioimaan eettiset periaatteet ja käytännöt,
- tunnistaa vilppi ja sen yritys sekä puuttua siihen viivytyksettä sellaisen havaitessaan.
Opiskelijan vastuulla on:
- aktiivisesti opiskella, omaksua ja noudattaa opiskelun ja tutkimuksen eettisiä ja muita ohjeita ja käytäntöjä,
- selvittää oma-aloitteisesti asia opettajansa tai ohjaajansa kanssa silloin, kun hän on epävarma, mikä toiminta on eettisesti hyväksyttävää ja mikä ei.
Opiskeluvilppi
Vilppiä on epärehellinen teko tai tekemättä jättäminen, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta.
Alla on lueteltu esimerkkejä vilpin eri muodoista. Jaottelu muun kuin tenttivilpin osalta perustuu Tekoälyn, kuten kielimallien, epäeettinen käyttö voi liittyä eri alakohtiin tilanteesta riippuen.
Tenttivilppi (engl. cheating on exam)
Tenttivilpillä tarkoitetaan kiellettyihin keinoihin tai apuvälineisiin turvautumista tentissä. Esimerkkejä tenttivilpistä ovat lunttaus, keskustelu ja toisen puolesta tenttiminen.
Plagiointi eli luvaton lainaaminen (engl. plagiarism)
mukaan plagioinnilla eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan toisten tekemän työn tai tutkimusideoiden käyttämistä ilman lupaa tai viittausta. Tällöin loukataan myös alkuperäisten tekijöiden oikeuksia heidän omaan tieteelliseen työhönsä. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. Plagiointia on esimerkiksi toisen henkilön tekstin tai sen osan, tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin, tutkimustuloksen, -aineiston, -idean, -havaintojen tai ohjelma koodin, käännöksen, kaavion, kuvan tai muun kuvallisen ilmaisun esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä ilman asianmukaista viittaamista.
Plagiointia on myös lähdeviitteiden kopioiminen muilta oman työn lähdepohjan paisuttamiseksi.
Itsensä plagiointi (engl. self-plagiarism)
Itsensä plagioinnilla tarkoitetaan samojen tulosten julkaisemista useita kertoja näennäisesti uusina, kuten omien töiden kierrättämistä uusissa opintosuorituksissa viittaamatta niihin asianmukaisesti. Tällöin tekijä ei siis yritä esittää toisen työtä omanaan, vaan käyttää omia aiempia opintosuorituksiaan uudestaan tuomatta tätä esiin. Jos omia töitä (tekstiä, kuvia, kaavioita tms.) käytetään uudelleen, on alkuperäisten lähteiden lisäksi viitattava omaan aiempaan työhön.
辱ٳäԱ (engl. fabrication)
Sepittämistä on tekaistujen havaintojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle. Opintosuorituksissa sepittämistä voi olla esimerkiksi virheellisen päätelmän tietoinen esittäminen oikeana.
Havaintojen vääristely (engl. misrepresentation, falsification)
Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. 辱ٳäԱ ja havaintojen vääristely ovat sellaisia vilpin muotoja, jotka opinnoissa voivat tulla eteen esimerkiksi opintoihin kuuluvassa selvitys- ja tutkimustyössä.
Anastaminen (engl. misappropriation)
Anastaminen eli toisen henkilön työn tuloksen tai aineiston oikeudeton esittäminen tai esittäminen omissa nimissä voi tulla esille esimerkiksi ryhmätyössä.
Menettely vilppiepäilytilanteissa
- Jokainen opettaja, muu henkilökunnan jäsen ja opiskelija on velvollinen ilmoittamaan vilppiepäilynsä tiedekunnan, erillislaitoksen tai muun opetusta antavan yksikön nimetylle valmistelijalle, joka saattaa asian dekaanin tai erillislaitoksen johtajan tietoon.
- Kaikki vilppiepäilyt käsitellään viivytyksettä, Opiskelijalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi , 34 § mukaisesti. Käsittely dokumentoidaan.
- Riittävästä ja oikea-aikaisesta tiedottamisesta asianosaisille huolehditaan prosessin eri vaiheissa tässä ohjeessa kuvatun valmisteluprosessin ja yksiköiden sisällä sovittujen tiedottamisvastuiden mukaisesti.
- Dekaanin tai erillislaitoksen johtajan tekemät päätökset liitteineen arkistoidaan yliopiston arkistoon. Ne ovat julkisia asiakirjoja. Päätökset on laadittava siten, että ne eivät sisällä salassa pidettävää tietoa.
- Vilppiä epäilevä opettaja tai muu henkilökunnan jäsen ei itse osallistu päätöksen tekoon.
- Vilppiepäilyn käsittelyprosessissa tehdyt päätökset (prosessin käynnistävä ja päättävä päätös) tilastoidaan.
- Jos vilppiepäilyn käsittelyn yhteydessä on syytä epäillä, että opiskelija on käyttänyt toisen opiskelijan tuotosta omanaan tämän luvalla ja tietäen, asia selvitetään myös kyseisen toisen opiskelijan osalta vilppiepäilynä.
- Jyväskylän yliopiston hallintokieli on suomi. Virallinen dokumentaatio tehdään aina suomeksi ja opiskelija saa tarvittaessa lisäksi asiakirjoista epävirallisen käännöksen, pääsääntöisesti englanniksi.
- Prosessi: Vilpin muodot, toimenpiteet ja seuraamukset
Plagiaatintunnistusohjelma
Yliopistossa on käytössä sähköinen plagiaatintunnistusohjelma. Plagiaatintunnistusohjelmaa on käytettävä kaikkien opinnäytteiden (kandidaatin-, syventävien opintojen ja lisensiaatintutkielmat sekä väitöskirjat) tarkistukseen.
Jyväskylän yliopisto suosittaa, että opettajat edellyttävät opiskelijoiltaan plagiaatintunnistusohjelman käyttöä mahdollisimman kattavasti myös muiden opintosuoritusdokumenttien osalta.
Tarkastuksesta ja tulosten tulkinnasta vastaa opinnäytteen ohjaajana toiminut opettaja. Opettajien tulee huomioida, että ohjelmat eivät havaitse kaikkia plagioituja kohtia.
Vilpin seuraamukset ja opiskelijan oikeusturva
Todennetun vilpin seuraamukset ja niistä päättäminen
Opiskelijan kuuleminen
Hallintolain 434/2003, 34 § mukaisesti toteutettavassa kuulemisessa opiskelijalle varataan tilaisuus antaa oma vastineensa esille tuotuihin asioihin. Asia voidaan ratkaista ilman opiskelijan selvitystä, jos hän ei anna pyydettyä kirjallista vastinettaan kohtuullisessa, etukäteen ilmoitetussa ajassa.
Opiskelijan oikeusturva
Kirjallista varoitusta tai määräaikaista erottamista koskevassa kirjallisessa päätöksessä on ilmoitettava, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun.
Päätös on annettava todisteellisesti tiedoksi opiskelijalle, jolla on oikeus hakea muutosta kurinpitopäätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen.
Opiskelija, jonka opintosuoritus on hylätty vilpilliseksi katsotun toiminnan perusteella, voi tehdä oikaisupyynnön muutoksenhakulautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta, mikäli hän on tyytymätön päätökseen.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai kandidaatin tutkielman hylkäämiseen tyytymätön opiskelija voi tehdä oikaisupyynnön yliopiston muutoksenhakulautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
Vilpistä ilmoittaminen
Vaihto-opiskelijan ja toisen suomalaisen yliopiston opiskelijan todennetusta syyllistymisestä vilppiin tehdään ilmoitus kotiyliopistoon.
Vilppiepäilyjen tutkinta ja hyväksymispäätöksen kumoaminen jo hyväksyttyjen opintosuoritusten osalta
Vilppitutkinta voidaan käynnistää myös sen jälkeen, kun opintosuorituksen hyväksymisestä on jo ehditty tehdä päätös, mikäli epäily vilpistä herää vasta tässä vaiheessa.
Hyväksytty opintosuorituspäätös voidaan joissakin tapauksissa kumota ja ratkaista uudelleen hallintolain (434/2003) mukaisena korjaamisratkaisuna.
Tehdyn päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää pääsääntöisesti asianosaisen suostumusta.
Hallintolaki antaa mahdollisuuden korjata opintosuorituksen hyväksymispäätöksen ilman opiskelijan suostumusta vain, jos "päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen" ja mikäli "virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianomaisen omasta menettelystä" (hallintolain 50 §).
Päätöksen korjaamisaloite on tehtävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä (hallintolain 52 §). Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään kokonaisuudessaan uudestaan ja asiassa annetaan uusi päätös, joka on normaalin oikaisumenettelyn alainen.
Mikäli hyväksymispäätöstä ei pystytä hallintolain perusteella korjaamaan, hyväksymispäätökselle voidaan hakea purkua hallinto-oikeudesta 117 §:n mukaisesti.
Mikäli vilppiepäily herää vasta opintosuorituksen hyväksymisen jälkeen, asian käsittelyyn soveltuvat menettelytavat on selvitettävä yliopiston lakipalveluiden kanssa ennen vilppitutkinnan käynnistämistä.
Marja-Leena Laakso
Rehtori