Ruotsin kielen opinnot Movissa

äܱٳٱ
ädz på våra kurser!
Jos olet epävarma, riittääkö kielitaitosi tutkintoon kuuluvalle opintojaksolle vai pitäisikö ensin valita valmentava opintojakso, voit tehdä ruotsin kielen tasotestin. HUOM! Voit tehdä testin vain kerran.
Näin pääset tasotestiin
- Kirjaudu Moodleen omilla tunnuksillasi.
- Hae nimellä "äöٲdzٱپ".
- Kurssiavain: "testaa."
- Klikkaa "Lisää minut kurssialueelle".
- Valitse lähtötasotesti ja "Aloita". Huomaa, että tenttiä voi yrittää vain kerran.
- Kun olet tehnyt testin klikkaa "Palauta kaikki ja lopeta".Muista tutkia tulokset.
- Kirjaudu ulos Moodlesta ruudun oikeasta yläkulmasta.
Suosituksia testituloksen tulkintaan
0-29 pistettä: suosittelemme, että valitset opintojakson
- tai
30 – 43 pistettä: Sinun ei välttämättä tarvitse osallistua ruotsin valmentaville opintojaksoille. Kielitaitoa kannattaa kuitenkin ylläpitää omatoimisesti.
-
Suomalaisten korkeakoulututkintojen yhteydessä annetaan näyttöä ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta.
-
Oikean kurssin valinta selviää henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmastasi. Kysy tarvittaessa neuvoa hops-ohjaajaltasi.
-
Ruotsin kielen taidon arvioinnista löydät tietoa täältä:
Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen (KORU-hanke) on ensimmäinen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteinen, valtakunnallinen kieltenopetuksen kehittämishanke, joka toteutettiin vuosina 2003-2005.
Korkeakoulututkintoihin sisältyvien ruotsin kielen opintojen yhteydessä suoritetaan myös valtionhallinnon kielitutkintoa vastaavat ruotsin /suomen opinnot. Siksi on olemassa selkeä tarve toisaalta yhdenmukaistaa ruotsin opintojen arviointia korkeakoulujen kesken ja toisaalta saattaa korkeakoulujen ruotsin opinnoista annettavat arvosanat yhteismitallisiksi valtionhallinnon kielitutkinnoissa määriteltyjen vastaavien arvosanojen kanssa.
Arvioitaessa korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen puhumis- ja kirjoittamistaitoja tukeudutaan ennen kaikkea holistiseen kuvaukseen (ylimpänä taulukoissa): Suoritusta arvioitaessa on tarpeen aina ensin kiinnittää huomiota kokonaisuuteen, ja sen tulee olla ensisijainen kriteeri lopullista arvosanaa annettaessa.
Analyyttiset kriteeritovat arvioinnin tukena ja auttavat arvioijaa analysoimaan arvioitavan tuotoksen tarkempia piirteitä. Ne auttavat myös antamaan opiskelijalle enemmän palautetta hänen kielitaitonsa tasosta. Kirjoittamisen arvioinnissa on ehkä helpompi antaa palautetta kaikista kriteereistä, koska siinä arviointiin on yleensä enemmän aikaa kuin puhumista arvioitaessa. Tarkoituksena ei kuitenkaan missään tapauksessa ole se, että lopullinen arvosana olisi analyyttisten kriteerien keskiarvo, vaan huolellisesti harkittu, kokonaisvaikutelmaan perustuva arvio.
KORU-taitotasokuvauksia suositellaan käytettäväksi niin opettajien tekemissä ruotsin kielen opintosuoritusten arvioinneissa kuin opiskelijoiden tekemissä itse- ja vertaisarvioinneissa.
KORU-hankkeen suositukset korkeakoulujen ruotsin kielen opintojen arvioimiseksi otettiin käyttöön kaikissa korkeakouluissa 1.8.2006 alkaen.
Katso KORU-kriteerit.
Jos olet jo muulla tavoin hankkinut (esim. työelämässä, asumalla tai opiskelemalla Ruotsissa, olet kaksikielinen, mutta koulusivistyskielesi on suomi) kurssin läpäisemiseksi vaadittavat tiedot ja taidot, voit suorittaa tutkintoon vaadittavan ruotsin kielen kurssin korvaavalla kokeella.
Toisessa korkeakoulussa suoritettu ruotsin asetuksen mukaisen taidon antava opintojakso korvaa tutkinnossa vaadittavan ruotsin kielen kurssin (laki 424/2003 ja asetus 481/2003). Oman alan täydennysmoduuli on kuitenkin suoritettava, jos aikaisemmin suoritettu opintojakso ei ole ollut samaa alaa tai jos olet vaihtanut/vaihdat pääainetta tai on opintoisteiltään pienempi kuin JYUn tutkintovaatimus. Joissain tapauksissa myös maisterin tutkintoa suorittavan on tehtävä alakohtainen täydennysmoduuli täydentääkseen aiempaa alempaa tutkintoa.
Tarkista tiedekuntasi ja tutkinto-ohjelmasi vaatimukset näiltä osin, esim., koulutusohjelmasi koulutussuunnittelijalta tai hopsaajalta tai Movista. HYTK ei vaadi ruotsin alakohtaista täydennystä.
Alempaan tutkintoon vaadittava alakohtainen ruotsin kielen taito osoitetaan sekä aiemmalla ruotsin suorituksella että tehdyllä täydennysmoduulilla, jotka yhdessä ovat peruste/korvaavat opinnot alakohtaisen ruotsin hyväksilukuun. Ylempää tutkintoa täydennettäessä riittää alakohtaisen täydennysmoduulin tekeminen.
Jos haluat rekisteriin suorituksen täydennysmoduulista ennen lukukauden päättymistä, palauta tehtävä viimeistään 1.12. (syyslukukausi) tai 1.6. (kevätlukukausi).
Näin suoritat täydennysmoduulin
- Etsi vähintään 10 sivun mittainen omaan alaasi liittyvä ruotsinkielinen tieteellinen teksti ja hyväksytä se kyseisen alan ruotsin opettajalla (ks. alojen opettajat alta).
- Artikkeleita/julkaisuja löydät mm. .
- Kirjoita tekstin pohjalta enintään kahden A4-sivun mittainen referaatti suomeksi (1,5 rivivälillä, fontilla 12).
- Laadi tekstistä myös 30–50 sanan laajuinen oman alasi ruotsi-suomi-sanasto taivutuksineen.
- Alkuperäinen teksti jätetään opettajalle tehtävien kanssa. Kaikki tehtäväosiot ja alkuperäisen tekstin voi lähettää opettajalle liitetiedostoina sähköpostitse.
- Huom! Lue huolellisesti ohjeet referaatin kirjoittamisesta (ks. ohjeet alla) ennen kuin alat työstää sitä! Huomaa, että referaatti ei ole sama asia kuin tiivistelmä.
Täydennysmoduulin suorittamisesta voi ottaa yhteyttä seuraaviin opettajiin
- Kirsi Salminen: Humanistiset tieteet
- Marjut Kirmo: Yhteiskuntatieteelliset aineet, psykologia
- Camilla Jauhojärvi-Koskelo: Kauppakorkeakoulu
- Maria Susanna Lampinen: Matemaattis-luonnontieteellinen tdk, kasvatustieteet
- Eveliina Koivumäki: Informaatioteknologian tdk
- Anniina Suuronen: Liikuntatieteellinen tdk
I det vardagliga livet är man van att kort berätta om något som man har gjort, läst, sett eller hört. Ett referat är ett mer formellt sätt att berätta om någon annans verk/arbete. Man stöter på referat på tv, i radio och tidningar. Här ges några nyttiga anvisningar om hur man skriver referat.
Vad är ett referat?
Ett referat berättar kort textens, artikelns, bokens etc. innehåll. Att referera betyder att återge (kuvata, esittää) huvudinnehållet. När man refererar någon text återger man det väsentligaste (olennaisin, tärkein) i den.
Ett referat är inte samma sak som en sammanfattning (tiivistelmä): I båda återger man texten kort, men i ett referat hänvisar man på olika sätt att det är fråga om någon annans text. Ett referat börjar med en referatannonsering (se nedan), dvs. exakta uppgifter om den ursprungliga texten. Ytterligare måste man använda s.k. referatmarkeringar (se nedan) för att påminna läsaren om att texten berättar om en text någon annan har skrivit.
Så här gör man
- Läs först texten noggrant.
- Stryk under det viktigaste i texten.
- Skriv nyckelord i marginalen för att klarlägga (selkeyttää) textens disposition.
- Beräkna hur långt ditt referat ungefär borde vara.
- När du börjar skriva referatet, ange källan (referatannonsering) gärna redan i den första satsen.
- Kom ihåg att använda referatmarkeringar!
- Skriv neutralt. Ett referat får inte innehålla dina egna kommentarer eller åsikter.
- Skriv med liknande stil som i källtexten. Undvik dock att använda för mycket jargong (erikoiskieli).
- Om du vill citera den ursprungliga texten ordagrant, måste du använda ”citattecken”. Citatet måste då vara exakt återgivet. Om du vill ta bort något i citatet för att göra det kortare bör du markera det borttagna med (…).
- Kom ihåg att direkt kopiering av den ursprungliga texten utan ”citattecken” är plagiering. Läs mer om vad som anses som plagiat.
Checklista
Innan du bestämmer dig för att du är klar med ditt referat gör en sista kontroll med hjälp av följande punkter:
- Är texten självständig?
- Kan den läsas och begripas av en person som inte läst den ursprungliga texten? Om inte, måste du skriva om referatet.
- Är referatannonseringen korrekt?
- Påminner du tillräckligt ofta om att du refererar en text andra skrivit? Varierar du referatmarkeringarna?
- Är referatet skrivet med dina egna formuleringar?
- Har du markerat citaten korrekt?
- Är texten lagom lång? Stryk onödiga småord.
- Hänger referatet väl samman eller består det av löst hopfogade stycken? Se nedan på listan över nyttiga bindeord.
Referatannonsering
Ett referat innehåller alltid källan (lähde) så att läsaren genast ska märka att det rör sig om ett referat av en text som någon annan har skrivit. Läsaren ska också kunna hitta den ursprungliga texten och läsa mera om ämnet eller kolla om fakta i referatet stämmer. Man ska ange källan klart i början av referatet. Det gör man med hjälp av att använda s.k. referatannonsering.
En referatannonsering måste åtminstone innehålla: Namnet på författaren och artikeln (publikationen) samt var och när (tidningens nummer, år) den har publicerats.
Exempel på referatannonsering:
- I artikeln "Rött - magisk färg från snäckor och löss" publicerad i Vi 12/95 skriver Ove Snidare om färgen rött.
- Om förekomsten av flodpärlmusslan i våra svenska floder skriver Kennet Awebro i artikeln "Svenska pärlor" publicerad i Forskning och Framsteg nr 3 1999.
Referatmarkeringar
Genom att använda referatmarkeringar påminner referatskrivaren läsarna om att det är någon annans tankar som återges. Läsaren måste kunna tydligt skilja på vad källtextens olika personer respektive referenten själv står för. Sådana markeringar behövs dock inte stoppas in i varje stycke – särskilt om styckena är mycket korta.
Exempel på referatmarkeringar:
- I sin artikel om… diskuterar (pohtia)/behandlar (käsitellä)/presenterar (esitellä) X först…
- X inleder (aloittaa)/börjar sin artikel med…
- Inledningsvis (aluksi)/till att börja med beskriver/nämner X…
- I artikeln utreds (selvittää)…
- I det följande granskar (tarkastella) skribenten (kirjoittaja; inte ”skrivaren”)…
- Sedan övergår (siirtyä) författaren till att behandla
- X konstaterar (todeta)att…
- X framhäver (korostaa) att…
- Enligt skribenten…
- Till sist påminner (muistuttaa) X oss om att…
- Avslutningsvis (lopuksi)…
- X slutar sin artikel med att konstatera…
- X drar den slutsatsen (vetää johtopäätös) att…
Nyttiga bindeord
Däremot - äٴǾ
Å ena sidan... å andra sidan - Toisaalta... toisaalta
Trots att.. - Siitä huolimatta että...
Dessutom - Sitä paitsi
Ytterligare - ä
Även/också - Ѳö
För det första... För det andra - Ensiksi... Toiseksi
Medan - Kun taas (sitävastoin)
På grund av (p.g.a.) - Jostakin syystä, johtuen
Ifall - Jos, mikäli
Bland annat (bl.a.) - Muun muassa
Det vill säga (d.v.s.) - Toisin sanoen, eli
Med andra ord (m.a.o.) - Toisin sanoen
I synnerhet - Etenkin
När det gäller - Kun on kyseessä jokin
Med hänsyn till - Huomioon ottaen
Svenskan - ärans och hjältarnas språk.Esaias Tegnér 1817
Opiskelu Pohjoismaissa on samanaikaisesti uutta, jännittävää, tuttua ja turvallista. Vaihto-opiskelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden prepata ruotsin kieltä tai oppia uusi skandidaavinen kieli. Pohjoismaisissa kohteissa myös englanninkielisen opetuksen tarjonta on laaja.
opiskelijavaihdosta.
Valinnaisia opintojaksoja vaihtoon lähteville

Skriftlig kommunikation, svenska (2-3 sp)
Skriftlig kommunikation i svenska är riktad till de studenter som har svenska som skolbildningsspråk, d.v.s. avlagt studentexamen med svenska som modersmål. Momentet avläggs som en kombination av skriftliga uppgifter samt en språkvårdsuppgift enligt överenskommelse med den ansvarige lektorn.
Kontakta Camilla Jauhojärvi-Koskelo, camilla.jauhojarvi-koskelo@jyu.fi, för närmare information.
Den skriftliga uppgiften bör utgöras av en vetenskaplig text (eller en del av en sådan) inom huvudämnet. Om skriftlig kommunikation omfattar 3 sp ingår också en referatuppgift. Språkvårdsuppgiften baserar sig på följande verk:
- Reuter, Mikael: Översättning och språkriktighet (Flera upplagor) (s. 9-77) och/eller Reuter, Mikael: Så här ska det låta. Om finlandssvenska och språkriktighet.
- åپٲǰ. Utarbetad av Svenska språknämnden (s. 41-383).
- Svenska skrivregler. Språkrådet (s. 103-209) och/eller Karlsson, Ola Svenska skrivregler&Բ;(åå).
Det s.k. mognadsprovet i och med kandidatexamen skrivs på svenska och språkgranskas också. Se anvisningar för mognadsprov (pdf). Det kan vara bra att informera tentatorn på din institution/fakultet om språket i förväg.
Om talkommunikation (puheviestintä) ingår som obligatoriskt ämne i examensfordringarna ska en svenskspråkig uppgift inkluderas i kursen. Informera då kursläraren om detta och kontakta också Camilla Jauhojärvi-Koskelo, camilla.jauhojarvi-koskelo@jyu.fi.
Finska avläggs som andra inhemska. För information gällande finskan kontakta
Johanna Saario, johanna.saario@jyu.fi.