Syventävien opintojen tutkielma

Ohjeet syventävien opintojen tutkielman tekemiseen ja tutkielman arviointiperusteet

äܱٳٱ

Ylemmän korkeakoulututkinnon syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Syventävien opintojen tutkielman, eli maisterin tutkielman, voi suorittaa itsenäisesti tai parityönä. Tutkielma voidaan tehdä osana laajempaa tutkimusprojektia. Kahden opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että osuudet ovat itsenäisesti arvioitavissa. Syventävien opintojen tutkielmat ovat julkisia opinnäytteitä ja ne tallennetaan JYX-julkaisuarkistoon. (JY Tutkintosääntö §45).

Syventävien opintojen tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa. (JY Tutkintosääntö §40-41).

Tarkemmat ohjeet ja arviointiperusteet

Tarkista alla olevasta valikosta tutkinto-ohjelmaasi koskevat tarkemmat ohjeet syventävien opintojen tutkielman tekemiseen. Valikoista näet myös tutkielman arviointiperusteet.  

ädz

Valitse opintojasi koskeva ohje

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Huom. Katso omaa tutkinto-ohjelmaasi mahdollisesti koskeva tarkentava ohje yleisen ohjeen alapuolelta.

Maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin sisältyy opinnäyte eli pro gradu -tutkielma (30 op). Pro gradun työstäminen aloitetaan tutkielmaseminaareissa. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on, että tutkielman laadittuaan opiskelija osaa laatia empiirisen tai teoreettisen tutkielman kasvatustieteiden alueeseen kuuluvasta aiheesta ja saa valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen ä tieteelliseen viestintään.

Pro gradu -tutkielman kirjoittamisohjeet ja mallipohjat on uudistettu 1.8.2021 alkaviin tutkielmiin. Ennen 1.8.2021 aloitetuissa pro gradu -tutkielmissa voidaan käyttää vanhaa kirjoituspohjaa.

Gradun mallipohjat

Ohjeistus gradun pituudesta

Artikkeligradu: Artikkelimuotoisen tutkielman pituudeksi suositellaan noin 8 000 sanaa pois lukien lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet.

Monografia: Monografiamuotoisen tutkielman maksimipituudeksi suositellaan noin 60 sivua pois lukien nimiösivu, sisällysluettelo, lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet.

Arviointi 0-5

Pro gradu -tutkielma arvioidaan tutkintosäännön mukaan asteikolla 0–5. Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman nimi ja arvosana merkitään tutkintotodistukseen.

Muita ohjeita gradun tekoon

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin sisältyy opinnäyte eli pro gradu -tutkielma. Pro gradun työstäminen tapahtuu yhtäaikaa tutkielmaseminaarien kanssa. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on, että tutkielman laadittuaan opiskelija osaa laatia empiirisen tai teoreettisen tutkielman kasvatustieteiden alueeseen kuuluvasta aiheesta ja saa valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien soveltamiseen ä tieteelliseen viestintään.

Pro gradu -tutkielman muodot

Syventävien opintojen tutkielma eli pro gradu -tutkielma on mahdollista tehdä seuraavilla tavoilla:

  • ۰öٲö
  • Parityö: kahden saman oppiaineen opiskelijan yhdessä tekemä tutkielma
  • Kaksoisgradu
    • Kahden eri tieteenalan tutkielma, tehdään yksilötyönä
    • Sopimus kaksoisgradun tekemisestä tulee tehdä työn alkuvaiheessa. Sopimuksen allekirjoittavat opiskelija, molempien pääaineiden tutkielman ohjaajat ä oppiaineiden pääedustajat. Sopimus palautetaan allekirjoitettuna opintopäällikölle.
  • Artikkeligradu
    • Artikkeligradulla tarkoitetaan tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistavaa opinnäytetyötä. Artikkelimuotoisen pro gradu -tutkielman kirjoittamisesta tulee sopia opiskelijan ja ohjaajan kesken jo kirjoittamisen alkuvaiheessa.

Ohjaus

Työlle nimetään yksi tai kaksi ohjaajaa. Ohjaaja hyväksyy aiheen ja sitoutuu ohjaukseen. Opiskelijan ja ohjaajan välillä tehdään tutkielman ohjaussopimus. Graduseminaarit ovat keskeinen osa työn ohjausta. Seminaarit ovat tärkeitä oppimistapahtumia, joissa keskustellaan tutkimuksen tekemiseen liittyvistä kysymyksistä. Kaikkien seminaariin osallistuvien tulee osallistua keskusteluun. Muiden opiskelijoiden töihin perehtymisestä oppii myös omaa tutkielmaa varten. Yksilöohjauksesta sovitaan ohjaajan kanssa tarpeen mukaan. Ohjaus sähköpostitse ei pääsääntöisesti ole mahdollista.

Ohjaussopimus LYT

Ohjaussopimus LB

Ohjaussopimus LPE ja erityisliikunta

Ohjaussopimus TT

Kirjoitusohje

Kirjoitusohjeet (Tuula Tutkija -dokumentti ja mallipohja) löydät äää.

Tutkielmaan tulee sisältyä suomenkielinen tiivistelmä (suomenkielisillä opiskelijoilla), jossa selostetaan tutkielman tavoitteita, tutkimusmenetelmiä ja -materiaalia, sisältöä ja tuloksia. Tiivistelmän tietoja voi käyttää myöhemmin JYX-julkaisuarkiston tiivistelmää varten.

Tutkimusetiikka

Työssä tulee noudattaa . 
Kaikissa opinnäytetöissä pitää noudattaa tietosuojalainsäädäntöä (esim. tietosuojailmoitus, kun henkilötietoja käsitellään) ja lisäksi pyytää tutkittavilta tietoon perustuva suostumus. Jyväskylän yliopiston Ihmistieteiden eettisen toimikunnan sivuilta voit selvittää, tarvitseeko opinnäytetyösi eettisen ennakkoarvioinnin.

Arviointi 0-5

Tutkielma arvioidaan numeerisella 5-portaisella asteikolla (erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1)). Tutkielman arvosana lasketaan mukaan syventävien opintojen kokonaisarvosanaan. Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman nimi ja arvosana merkitään tutkintotodistukseen.

Opinnäytteen julkaiseminen ja julkisuus

Julkisissa oppilaitoksissa tehdyt opinnäytetyöt ovat julkisuuslain nojalla viranomaisasiakirjoja eli julkisia asiakirjoja. Tästä syystä opinnäytetöihin ei tule sisällyttää salassa pidettävää aineistoa. 辱Բäٳٱ ovat julkisia heti, kun ne on hyväksytty. Tutkielman arvosana ei tule näkyviin JYX-julkaisuarkistoon.

Hyväksyttyään tarkastajien lausunnon ja esitetyn arvosanan opiskelija tallentaa pro gradu -tutkielmansa pdf-muodossa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuarkistoon (JYX). 

JYX-arkistossa julkaistun tutkielman tiedot siirtyvät automaattisesti myös kirjaston JYKDOK-tietokantaan pienellä viiveellä.

Opintosuorituksen rekisteröinti

  • Opinnäytteen opintopisteet kirjataan rekisteriin vasta, kun opiskelija on toimittanut opintokansliaan tiedon opinnäytteensä julkaisutiedoista (=kirjaston lähettämä sähköpostikuittaus).
  • Pro gradu -tutkielman arvosana lasketaan mukaan syventävien opintojen opintokokonaisuuden arvosanaan. Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman nimi, laajuus ja arvosana merkitään tutkintotodistukseen. Tutkielman arvosanaa ei voi muuttaa tutkinnon myöntämisen jälkeen.

HYTK - Kieli- ja viestintätieteiden laitos

Maisterintutkielma 

Maisterintutkielma on ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte eli tieteellisiä menetelmiä käyttäen laadittu tutkimus. Sen laajuus on 30 opintopistettä kaikissa humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa, ja mallipohjaa käyttäen ohjepituus on 30-50 sivua (varsinaisia tekstisivuja). Maisterintutkielman tekeminen aloitetaan ilmoittautumalla maisteriseminaariin.

Tutkielmanteko kehittää tutkimuksen teon valmiuksia: tiedonhaun ja -hallinnan taitoja, tiedon erittelyn ja kriittiseen arvioinnin taitoja ä uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen taitoja. Se kehittää myös monia työelämän kannalta keskeisiä taitoja, esimerkiksi itsenäisen työskentelyn, projektinhallinnan, lukemisen, kirjoittamisen ja hankitun tiedon esittämisen taitoja. Seminaarityöskentely kehittää myös yhteistyötaitoja ja palautteenantamisen taitoja.

Maisteriseminaarin ja maisterintutkielman osaamistavoitteet löydät oman tutkinto-ohjelmasi .

Millainen maisterintutkielma voi olla?

Maisterintutkielman muodosta sovitaan ohjaajan kanssa. Tutkielma voi olla esimerkiksi tutkimusraportti, kirjallisuuskatsaus tai monimuototutkielma. 

Tutkimusraportti
  • Vastaa perinteistä rajalliseen tutkimusprojektiin perustuvaa gradua.
  • Tarkoitus on selvittää jonkin tieteenalan tai tutkimusalueen kysymyksenasettelun pohjalta valittu tutkimusongelma tai -kysymys.
  • Tutkimustehtävä voi olla luonteeltaan teoreettinen, eli aiempaa teoriaa ja tutkimusta arvioiva ja kehittävä, tai empiirinen, eli itse valittuun tai kerättyyn aineistoon perustuva.
  • Vaatii tieteenalan tuntemusta, kykyä hahmottaa ja rajata tutkimuskysymys tai -ongelma ä käsitellä sitä soveltuvien tieteellisten menetelmien avulla.
  • Voi perustua esimerkiksi aiempaan kurssityöhön tai proseminaarityöhön tai voi olla osa laajempaa tutkimushanketta tai laitoksen projektia.
Kirjallisuuskatsaus
  • Kirjallisiin tai muihin, esim. www, lähteisiin perustuva kriittinen arvio ja tiivistelmä tietyllä alueella tehdystä tutkimuksesta tai tiettyyn kysymykseen tai ongelmaan liittyvän tutkimuksen kriittinen kartoitus.
  • Edellyttää perehtymistä tutkimusalueeseen ja sen teorioihin ja metodeihin ä kykyä eritellä ja arvioida tutkimuksen tuottamaa tietoa valitusta näkökulmasta.
  • Voi olla osa laajempaa tutkimushanketta, jolloin arvioiva kartoitus palvelee hankkeen tavoitteita.
  • Voi perustua myös käytännölliseen ongelmaan, jolloin tarkoituksena on etsiä ja arvioida tähän kysymykseen liittyvää tietoa opetuksen kehittämisen näkökulmasta.
  • Täydentämällä kartoituksen tutkimusmateriaalia esimerkiksi alkuperäislähteillä voi aiheesta jatkaa lisensiaatintutkimukseen ja väitöskirjaan.
Monimuototutkielma
  • Monimuototutkielma mahdollistaa kokeilemaan, kehittämään ja tarkastelemaan ilmiötä tutkimuksellisesta näkökulmasta. Se voi perustua yhteen tehtävään/tuotokseen tai se voi sisältää useita tuotoksia.  
  • Monimuototutkielma voi sisältää esim. erilaisia tekstejä, taiteellisia produktioita, käännöstehtäviä, ammatillisia tekstejä ä opetusmateriaaleja. Se voi olla myös opetuskokeilu, koulutusmateriaalin suunnittelua ja sovellusta, ammatillisten tekstien tuottamista ja arviointia, tai vaikkapa työtilanteiden ja -käytänteiden tutkimusta ja kehittämistä.  
  • Monimuototutkielma koostuu teoreettisesta osasta ä perustellun käytännöllisen tehtävän/tuotoksen toteuttamisen raportoinnista ä työprosessin reflektoinnista.  
  • Edellyttää perehtymistä aiheen teoreettiseen kehykseen ja aiempaan tutkimukseen ja näiden soveltamista käytännölliseen tehtävään/tuotokseen.  
  • Edellyttää kykyä arvioida tehtävään/tuotokseen liittyvää tietoa ja käyttää sitä hyväksi valitun tehtävän/tuotoksen toteuttamisessa. 

Kaksoisgradu 

Maisterintutkielma voidaan humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa hyväksyä kahden eri oppiaineen/tutkinto-ohjelman tutkielmana (ns. kaksoisgradu) seuraavin edellytyksin:

  • jos kyseessä ovat humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineet, tulee niiden kuulua eri aineryhmiin tiedekunnan kahden maisterintutkinnon suorittamista koskevan päätöksen mukaisesti
  • asiasta on neuvoteltu työn aloittamisen yhteydessä kummankin oppiaineen pääedustajan tai hänen valtuuttamansa henkilön kanssa
  • tutkielma on sisällöltään laajempi kuin yhden aineen gradu siten, että molemmissa tutkinnoissa edellytetty tutkielman opintopistemäärä täyttyy
  • tutkielma osoittaa laatijansa hallitsevan kummankin tieteenalan tieteelliset menetelmät ja että tutkielmaa varten kerätty aineisto edustaa riittävässä määrin kumpaakin tieteenalaa
  • tutkielma jätetään tarkastettavaksi samaan aikaan molemmissa oppiaineissa.

Kaksoisgradun (ja siihen sisältyvän kypsyysnäytteen) tarkastavat kummankin tieteenalan edustajat. Tarkastajat voivat antaa yhteisen lausunnon, mutta arvolause-ehdotukset voivat olla pääaineissa erilaiset (tiedekunnissa on erilaisia arvosteluasteikkoja). Tutkielmaan merkitään, että kyseessä on kahden oppiaineen/tieteenalan yhteinen maisterintutkielma.

Huom. Samaa tutkimusmateriaalia voi käyttää myös kahteen eri graduun, jos oppiaineet kuuluvat eri ryhmiin, ks. edellä 1. ehto ja jos materiaali soveltuu niihin kumpaankin. Tutkimusnäkökulma määräytyy tällöin kummassakin kyseisen oppiaineen mukaisesti. Kuten kaksoisgradussakin, työmäärän tulee olla selvästi suurempi kuin yhdessä gradussa. Tarkastus tapahtuu itsenäisesti ja erikseen kummassakin oppiaineessa. 

Yhteisgradu

Maisterintutkielma voidaan laatia kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä (yhteisgradu tai yhteistutkielma), jolloin tutkielman aineiston ja analyysin pitäisi olla suhteessa yksin tehtävää tutkielmaa laajempi. Tekijöiden itsenäinen osuus mahdollisten yhteisesti laadittujen osien lisäksi tulee kuitenkin pystyä osoittamaan. Huom. Ilman kaikkien tekijöiden lupaa ei työtä, sen osia tai aineistoa voi myöhemmin käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi toisen tutkinnon opinnäytteeksi. 

۳ٱ𾱲ٲön onnistumisen edellytyksiä ovat mm.

  • sama kiinnostuksen kohde
  • samanlaiset tavoitteet mm. arvosanan ja aikataulun suhteen
  • työskentelytavat sopivat yhteen ja täydentävät toisiaan. 

Maisterintutkielman mallipohja

Maisterintutkielmaa varten on tarjolla humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oma mallipohja: 

Mallipohja on hyödyllisin, kun tutkielman laatii alusta alkaen suoraan mallipohjalle. 

Mallipohjan käyttöä helpottaa, kun ymmärtää, miten tyylit (Styles) toimivat tekstinkäsittelyohjelmissa. . 

Muista myös laatia tutkielma teknisesti saavutettavaksi: 

.

Maisterintutkielman tiivistelmä eli abstrakti

Maisterintutkielmaan tulee sisältyä suomenkielinen tiivistelmä (suomenkielisillä opiskelijoilla), jossa selostetaan tutkielman tavoitteita, tutkimusmenetelmiä ja -materiaalia, sisältöä ja tuloksia. Tiivistelmä voidaan haluttaessa liittää tutkielmaan kahtena kappaleena, joista toinen on suomen- ja toinen englanninkielinen. įMaisterintutkielman mallipohja sisältää tiivistelmäsivun jo valmiiksi.

Maisterintutkielman arviointi

Maisterintutkielmat arvioidaan asteikolla 0-5. 

Maisterintutkielman palautusohjeet

Ohjeet maisterintutkielman palauttamiseen

Tekoälyn käyttäminen Kivi-laitoksen tutkielmissa 

Sivututkielma

Mikäli opiskelet sivuaineenasi jonkin kielen (englannin kieli, romaaninen filologia, ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, suomalainen viittomakieli, suomen kieli, venäjän kieli ja kulttuuri) syventävät opinnot, syventäviin opintoihin sisältyy myös sivututkielma. 

Sivututkielman laajuus on 20 opintopistettä. Sivututkielma voidaan tehdä erillisenä, suppeampana tutkielmana, mutta myös omaan pääaineeseen/opintosuuntaan tehty varsinainen maisterintutkielma voidaan hyväksyä sivuaineen tutkielmaksi, mikäli se on aiheeltaan sopiva, laajuudeltaan riittävä ja hyväksytty vähintään arvosanalla hyvä. Joissakin sivuaineissa edellytetään seminaariosallistumista myös sivututkielman laatijoilta. Mikäli suunnittelet maisterintutkielmasi käyttämistä myös sivuaineen tutkielmana, neuvottele asiasta sivuaineen yhteyshenkilön kanssa jo maisterintutkielmasi suunnitteluvaiheessa. Maisterintutkielmasi ohjaajalta voit kysyä lisäohjeita.

Sivututkielmatyypit

Kieliaineissa syventävien opintojen sivututkielma on mahdollista suorittaa kahdella eri tapaa

  • opintosuunnan tutkielmaan integroituna kahden aineen tutkielmana tai
  • erillistutkielmana.
1. Kahden aineen tutkielma

Kahden aineen tutkielma on opintosuuntaan suoritettava maisterintutkielma, joka on laadittu siten, että se tutkimusaiheensa ja -asetelmansa ä laatunsa puolesta voidaan hyväksyä sellaisenaan sivututkielmana (20 op) toiseen oppiaineeseen (sivuaineeseen). Hyväksyttävyydestä sivututkielmaksi päättää sivuaineen edustaja.

Kahden aineen tutkielmalla on yksi ohjaaja, jolla on ohjauksen päävastuu. Pääohjaaja voi olla joko opintosuunnasta tai laitoksen yhteinen opettaja. Sivuaineesta pitää olla kontaktihenkilö, jonka kanssa opiskelija keskustelee työstään sitä suunnitellessaan ä tapauskohtaisesti sovittavissa tarkastuspisteissä, esim. aineistonkeruuvaiheessa. Tällä varmistetaan, että ä opintosuunnan että toisen oppiaineen (sivuaineen) vaatimukset täyttyvät.

Kahden aineen tutkielman laatuvaatimuksena on vähimmäisarvosana ”hyvä”. Mikäli laatuvaatimus ei täyty, opiskelija voi näissä poikkeustapauksissa neuvotella sivuaineen pääedustajan kanssa mahdollisuudesta suorittaa sivututkielma maisterintutkielman pohjalta kirjoitettavan tiivistelmän muodossa. Sivututkielma arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Sivuaineen seminaari voi joissakin kielissä olla edellytyksenä kahden kieliaineen tutkielmille. Sivuaineen seminaarin mielekkyydestä/välttämättömyydestä ja suoritusajankohdasta sovitaan tapauskohtaisesti ensimmäisen yhteisen ohjaustapaamisen yhteydessä. Mikäli sivuaineen seminaaria ei edellytetä, suoritetaan sen tilalla jokin muu sivuaineen edellyttämä opintojakso.

Kahden oppiaineen tutkielmat tarkastetaan aina yhteistyönä pää- ja sivuaineen edustajan välillä.

2. Erillistutkielma

Erillistutkielma kirjoitetaan sivuaineen kielellä ja arvioidaan aina asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioinnista vastaa sivuaineen edustaja. Erillistutkielma voi olla muodoltaan:

  • ձձշÄ

Tiivistelmämuotoinen erillistutkielma voi tulla kyseeseen ainoastaan silloin, jos alun perin on sovittu kahden aineen tutkielmasta mutta lopputulos ei poikkeuksellisesti täytäkään  vähintään arvosanan ’hyvä’ kriteerejä. Erillistutkielmasta on neuvoteltava erikseen sivuaineen edustajan kanssa, ja mahdollisuudesta päätetään tapauskohtaisesti.

  • ERILLINEN SIVUAINETUTKIELMA

Tällä tutkielmatyypillä ei tarvitse olla sisällöllistä kytköstä pääaineen opinnäytetyöhön. Se on oma itsenäinen kokonaisuutensa. Vaadittava vähimmäislaajuus vaihtelee oppiaineittain. Erillinen sivuainetutkielma edellyttää aina osallistumista sivuaineen seminaariin.

  • ARTIKKELI

Tieteellinen, sellaisenaan julkaistavissa oleva artikkeli ohjaajan kanssa sovittavasta aiheesta. Sivumäärä voi olla vähäisempi kuin erillistutkielmassa, mutta laatuvaatimukset ovat korkeammat. Seminaariosallistumisen välttämättömyys voi vaihdella oppiaineittain.

Informaatioteknologian tiedekunta

Aiheen valinta

Opiskelija voi tehdä itse esityksen aiheesta tai esittää tutkielman tekemistä työpaikan tai muun tilaajan (esim. yrityksen) antamasta tutkimusideasta. Ohjaajat voivat tarjota valmiita aiheita esimerkiksi tiedekunnan tutkimukseen liittyvistä aihepiireistä.

Ohjaus ja seminaari

Tutkielman tekemisen voi aloittaa, kun sille on nimetty vastuuohjaaja ja tämä on hyväksynyt aiheen. Vastuuohjaajan on oltava tohtorin tutkinnon suorittanut ja työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Joissakin tapauksissa gradulla voi olla useampia ohjaajia. Työn tekijä ja ohjaaja sopivat gradun tekemiseen ja ohjaukseen liittyvistä käytänteistä. Opiskelija osallistuu oman maisteriohjelmansa seminaariin.

Ilmoita pro gradu -tutkielmasi ohjaaja(t) ja alustava aihe (vaatii kirjautumisen JYU-tunnuksilla).

Kirjoitusohjeet ja mallipohjat 

Eri maisteriohjelmissa käytetään erilaisia mallipohjia.

Arvosteluperusteet

Tarkastajat arvioivat gradun eri osa-alueet. Jotta gradu voidaan hyväksyä, tulee sen saavuttaa jokaisen osa-alueen kohdalla vähintään välttävä (1) taso. Osa-alueen kriteerit ovat kumulatiivisia: Isompi arvosana vaatii, että myös kaikkien alempien arvosanojen kriteerit täyttyvät täydellisesti. Väliarvosanoja 2 ja 4 ei ole sanoitettu erikseen. Niitä sovelletaan, mikäli alemman sanoitetun arvosanan kriteerit täyttyvät täydellisesti mutta ylemmässä on puutteita. Tarkastajat esittävät gradulle kokonaisarvosanaa. Se ei ole osa-alueiden aritmeettinen keskiarvo, vaan aina tapauskohtainen harkinta. Kuitenkin vähintään puolella arvioinnin osa-alueista tulee saavuttaa se arvosana, jota työlle kokonaisuutena esitetään. Gradu arvostellaan asteikolla 0-5. Varadekaani päättää arvosanasta tarkastajien lausunnon perusteella. Hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia.

Arviointikehikko

HYTK - Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos

Maisterintutkielma 

Maisterintutkielma on ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte eli tieteellisiä menetelmiä käyttäen laadittu tutkimus. Sen laajuus on 30 opintopistettä kaikissa humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa ja mallipohjaa käyttäen ohjepituus on 30-50 sivua (varsinaisia tekstisivuja).. 

Tutkielmanteko kehittää tutkimuksen teon valmiuksia: tiedonhaun ja -hallinnan taitoja, tiedon erittelyn ja kriittiseen arvioinnin taitoja ä uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen taitoja. Se kehittää myös monia työelämän kannalta keskeisiä taitoja, esimerkiksi itsenäisen työskentelyn, projektinhallinnan, lukemisen, kirjoittamisen ja hankitun tiedon esittämisen taitoja. Seminaarityöskentely kehittää myös yhteistyötaitoja ja palautteenantamisen taitoja.

Maisteriseminaarin ja maisterintutkielman osaamistavoitteet löydät oman tutkinto-ohjelmasi opetussuunnitelmasta.

Millainen maisterintutkielma voi olla?

Maisterintutkielman muodosta sovitaan ohjaajan kanssa. Yleensä se on tutkimusraportti tai kirjallisuuskatsaus.

Tutkimusraportti

  • Vastaa perinteistä rajalliseen tutkimusprojektiin perustuvaa gradua.
  • Tarkoitus on selvittää jonkin tieteenalan tai tutkimusalueen kysymyksenasettelun pohjalta valittu tutkimusongelma tai -kysymys.
  • Tutkimustehtävä voi olla luonteeltaan teoreettinen, eli aiempaa teoriaa ja tutkimusta arvioiva ja kehittävä, tai empiirinen, eli itse valittuun tai kerättyyn aineistoon perustuva.
  • Vaatii tieteenalan tuntemusta, kykyä hahmottaa ja rajata tutkimuskysymys tai -ongelma ä käsitellä sitä soveltuvien tieteellisten menetelmien avulla.
  • Voi perustua esimerkiksi aiempaan kurssityöhön tai proseminaarityöhön tai voi olla osa laajempaa tutkimushanketta tai laitoksen projektia.

Kirjallisuuskatsaus

  • Kirjallisiin tai muihin, esim. www, lähteisiin perustuva kriittinen arvio ja tiivistelmä tietyllä alueella tehdystä tutkimuksesta tai tiettyyn kysymykseen tai ongelmaan liittyvän tutkimuksen kriittinen kartoitus.
  • Edellyttää perehtymistä tutkimusalueeseen ja sen teorioihin ja metodeihin ä kykyä eritellä ja arvioida tutkimuksen tuottamaa tietoa valitusta näkökulmasta.
  • Voi olla osa laajempaa tutkimushanketta, jolloin arvioiva kartoitus palvelee hankkeen tavoitteita.
  • Voi perustua myös käytännölliseen ongelmaan, jolloin tarkoituksena on etsiä ja arvioida tähän kysymykseen liittyvää tietoa opetuksen kehittämisen näkökulmasta.
  • Täydentämällä kartoituksen tutkimusmateriaalia esimerkiksi alkuperäislähteillä voi aiheesta jatkaa lisensiaatintutkimukseen ja väitöskirjaan.

Monimuototutkielma

  • Monimuototutkielma mahdollistaa kokeilemaan, kehittämään ja tarkastelemaan ilmiötä tutkimuksellisesta näkökulmasta. Se voi perustua yhteen tehtävään/tuotokseen tai se voi sisältää useita tuotoksia.  
  • Monimuototutkielma voi sisältää esim. erilaisia tekstejä, taiteellisia produktioita, käännöstehtäviä, ammatillisia tekstejä ä opetusmateriaaleja. Se voi olla myös opetuskokeilu, koulutusmateriaalin suunnittelua ja sovellusta, ammatillisten tekstien tuottamista ja arviointia, tai vaikkapa työtilanteiden ja -käytänteiden tutkimusta ja kehittämistä.  
  • Monimuototutkielma koostuu teoreettisesta osasta ä perustellun käytännöllisen tehtävän/tuotoksen toteuttamisen raportoinnista ä työprosessin reflektoinnista.  
  • Edellyttää perehtymistä aiheen teoreettiseen kehykseen ja aiempaan tutkimukseen ja näiden soveltamista käytännölliseen tehtävään/tuotokseen.  
  • Edellyttää kykyä arvioida tehtävään/tuotokseen liittyvää tietoa ja käyttää sitä hyväksi valitun tehtävän/tuotoksen toteuttamisessa. 

Kaksoisgradu 

Maisterintutkielma voidaan humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa hyväksyä kahden eri oppiaineen/tutkinto-ohjelman tutkielmana (ns. kaksoisgradu) seuraavin edellytyksin:

  • jos kyseessä ovat humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineet, tulee niiden kuulua eri aineryhmiin tiedekunnan kahden maisterintutkinnon suorittamista koskevan päätöksen mukaisesti
  • asiasta on neuvoteltu työn aloittamisen yhteydessä kummankin oppiaineen pääedustajan tai hänen valtuuttamansa henkilön kanssa
  • tutkielma on sisällöltään laajempi kuin yhden aineen gradu siten, että molemmissa tutkinnoissa edellytetty tutkielman opintopistemäärä täyttyy
  • tutkielma osoittaa laatijansa hallitsevan kummankin tieteenalan tieteelliset menetelmät ja että tutkielmaa varten kerätty aineisto edustaa riittävässä määrin kumpaakin tieteenalaa
  • tutkielma jätetään tarkastettavaksi samaan aikaan molemmissa oppiaineissa.

Kaksoisgradun (ja siihen sisältyvän kypsyysnäytteen) tarkastavat kummankin tieteenalan edustajat. Tarkastajat voivat antaa yhteisen lausunnon, mutta arvolause-ehdotukset voivat olla pääaineissa erilaiset (tiedekunnissa on erilaisia arvosteluasteikkoja). Tutkielmaan merkitään, että kyseessä on kahden oppiaineen/tieteenalan yhteinen maisterintutkielma.

Huom. Samaa tutkimusmateriaalia voi käyttää myös kahteen eri graduun, jos oppiaineet kuuluvat eri ryhmiin, ks. edellä 1. ehto ja jos materiaali soveltuu niihin kumpaankin. Tutkimusnäkökulma määräytyy tällöin kummassakin kyseisen oppiaineen mukaisesti. Kuten kaksoisgradussakin, työmäärän tulee olla selvästi suurempi kuin yhdessä gradussa. Tarkastus tapahtuu itsenäisesti ja erikseen kummassakin oppiaineessa. 

Yhteisgradu

Maisterintutkielma voidaan laatia kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä (yhteisgradu tai yhteistutkielma), jolloin tutkielman aineiston ja analyysin pitäisi olla suhteessa yksin tehtävää tutkielmaa laajempi. Tekijöiden itsenäinen osuus mahdollisten yhteisesti laadittujen osien lisäksi tulee kuitenkin pystyä osoittamaan. Huom. Ilman kaikkien tekijöiden lupaa ei työtä, sen osia tai aineistoa voi myöhemmin käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi toisen tutkinnon opinnäytteeksi. 

۳ٱ𾱲ٲön onnistumisen edellytyksiä ovat mm.

  • sama kiinnostuksen kohde
  • samanlaiset tavoitteet mm. arvosanan ja aikataulun suhteen
  • työskentelytavat sopivat yhteen ja täydentävät toisiaan. 

Maisterintutkielman mallipohja

Maisterintutkielmaa varten on tarjolla humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oma mallipohja: 

Mallipohja on hyödyllisin, kun tutkielman laatii alusta alkaen suoraan mallipohjalle. 

Muista myös laatia tutkielma teknisesti saavutettavaksi: 

.

Maisterintutkielman tiivistelmä eli abstrakti

Maisterintutkielmaan tulee sisältyä tiivistelmä, jossa selostetaan tutkielman tavoitteita, tutkimusmenetelmiä ja -materiaalia, sisältöä ja tuloksia. Tiivistelmä voidaan haluttaessa liittää tutkielmaan kahtena kappaleena, joista toinen on suomen- ja toinen englanninkielinen. įMaisterintutkielman mallipohja sisältää tiivistelmäsivun jo valmiiksi.

Maisterintutkielman arviointi

Maisterintutkielmat arvioidaan asteikolla 0-5. 

Kauppakorkeakoulu

Kauppakorkeakoulussa pro gradu -tutkielman laajuus on aina 30 opintopistettä. 

Pro gradu -tutkielman ja tiivistelmän mallipohjat

Pro gradu -tutkielman arvostelukriteerit

Hyödyllisiä linkkejä ja ohjeita pro gradu -tutkielman kirjoittamiseen

Valmiin pro gradu -tutkielman palautus

HYTK - Historian ja etnologian laitos

Maisteritutkielma (gradu) on ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva kirjallinen opinnäytetyö, jonka laajuus on 30 op. Työmäärältään se vastaa puolen vuoden kokoaikaista opiskelua. 

Tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti tiedekunnan maisteriohjelmien maisterintutkielman osaamistavoitteet ovat seuraavat:

  • hallitsee tieteenalansa keskeiset sisällöt ja menetelmät ja on syventänyt asiantuntemustaan yhdellä tai useammalla erityisalueella 
  • osaa tuottaa uutta tietoa itsenäisesti tieteellisin menetelmin ja vastuullisesti kehittää toimintaympäristöään 
  • osaa käyttää eettistä ja kestävyyttä tukevaa harkintaa asiantuntijatehtävissä 
  • hallitsee asiantuntijatehtävissä tarvittavat monimuotoiset projektiosaamisen ä digitaaliset ä viestintä- ja yhteistyötaidot 
  • osaa toimia kansainvälisesti ja kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä 
  • tunnistaa osaamisensa vahvuudet ja on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen 
  • osaa jäsentää ja arvioida osaamistaan ja osaamistarpeitaan suhteessa tavoitteisiinsa työelämässä ja omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkintoon omalla alallaan

Julkisuus

Kaikki maisteritutkielmat ovat julkisia opinnäytteitä. Jyväskylän yliopistossa ne julkaistaan pääsääntöisesti avoimena ja saavutettavassa PDF/A-muodossa JYX-julkaisuarkistoon. Tutkimusaineiston yhteydessä syntyneet tai kootut mahdolliset liikesalaisuudet tai julkisuuslaissa (nro 621/1999) tarkoitetut salassa pidettävät asiat jätetään opinnäytteen tausta-aineistoon, jonka säilyttäminen on tekijän omassa harkinnassa (tiedekuntaneuvosto 23.3.2004)

Tutkielmien tyypit ja muodot

HELAssa voi tehdä seuraavan tyyppisiä graduja:

  • Henkilökohtainen empiiriseen tutkimukseen perustuva työ

Työ, jossa empiiriseen aineistoon perustuen ja relevantteja tieteellisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen on saavutettu perusteltuja tutkimustuloksia, jotka on liitetty aiempaan tieteelliseen tutkimukseen ja teoriaan. 

  • Kaksoisgradu

Mikäli suoritat kahta maisterintutkintoa, on sinulla mahdollisuus tehdä ns. kaksoisgradu. Työ tehdään samanaikaisesti kahteen eri tutkinto-ohjelmaan. Esimerkiksi yleiseen historiaan ja valtio-oppiin. Kaksoisgradu tarkoittaa, että yksi ja sama maisterintutkielma hyväksytään kahden eri pääaineen/tutkinto-ohjelman tutkielmana. Kaksoisgradu voidaan tehdä myös kahteen eri tiedekuntaan.

  • Monimuotogradu

Monimuotogradu on vaihtoehto perinteiselle tutkimusraportille. Se soveltuu erityisen hyvin opiskelijalle, joka haluaa toteuttaa tutkielmassaan ammatillisiin tavoitteisiinsa liittyvän työnäytteen.

Aiheen valinta

Yleensä opiskelija tekee itse esityksen aiheesta, josta keskustellaan maisteriseminaarin vastuuopettajan ja muiden mahdollisten ohjaajien kanssa. Ohjaajat voivat myös tarjota valmiita aiheita esimerkiksi laitoksen painopistealueilta.  Joskus opiskelija voi tehdä gradun myös tutkimusryhmästä syntyneestä tai toimeksiantona saadusta aiheesta. Lisäksi opiskelija voi esittää gradun tekemistä työpaikan tai muun tilaajan (esim. yrityksen, seuran, yhteisön) antamasta tutkimusaiheesta. 

Ohjaus ja seminaari

Tutkielman tekemisen voi aloittaa, kun sille on nimetty vastuuohjaaja ja tämä on hyväksynyt aiheen. Vastuuohjaajan on oltava tohtorin tutkinnon suorittanut ja työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Maisteritutkielmalla on yleensä kaksi ohjaajaa. Työn tekijä ja ohjaajat sopivat gradun tekemiseen ja ohjaukseen liittyvistä käytänteistä. Opiskelija osallistuu oman maisteriohjelmansa maisteriseminaariin, joka on pakollinen, kontaktiopetuksena suoritettava opintojakso (10 op) ja se kestää koko lukuvuoden. Maisteriseminaarissa valmistellaan maisteritutkielmaa. Eri seminaariryhmissä voi olla erilaisia käytänteitä. Kaikissa seminaareissa käydään kuitenkin läpi opinnäytetyön tekemiseen liittyviä kysymyksiä ja ohjeita, ja keskustellaan kunkin osallistujan tutkielmasta.

Tiivistelmä eli abstrakti

Tutkielmaan tulee sisältyä suomenkielinen tiivistelmä (suomenkielisillä opiskelijoilla), jossa selostetaan tutkielman tavoitteita, tutkimusmenetelmiä ja -materiaalia, sisältöä ja tuloksia. Tiivistelmä voidaan halutessa liittää tutkielmaan kahtena kappaleena, joista toinen on suomen- ja toinen englanninkielinen. Voit tallentaa tiivistelmän lomakepohjan tiedekunnan lomakesivulta. Tiivistelmän tietoja voi käyttää myöhemmin JYX-julkaisuarkiston tiivistelmää varten.

Maisteritutkielman tarkastus- ja arvosteluprosessi

Kun tutkielma (ml. tiivistelmä) on valmis, opiskelija toimittaa sen esitarkastukseen, jossa arvioidaan työn valmiusaste ja esitetään viimeiset kommentit työn vahvistamiseksi. Esitarkastuksen suorittaa joko oppiaineen pääedusta tai opinnäytteen pääohjaaja. Esitarkastusvaiheen jälkeen opiskelija viimeistelee työnsä ja lähettää sen oman oppiaineensa pääedustajalle lopulliseen tarkastukseen. 

Työlle tehdään plagiaatintunnistus Turnitin -plagiaatintunnistusohjelmalla, joka tukee tieteellistä kirjoittamista ja vastuullisen tutkimuksen tekoa. Turnitin on laajan tausta-aineistonsa ansioista tehokas väline tekstin alkuperäisyyden ja vertailtavien tekstien samankaltaisuuksien tarkastamisessa. 

Tutkinto-ohjelman vastaava määrää gradulle kaksi tarkastajaa. Toinen tarkastajista on yleensä työn ohjaaja, mutta tarkastajina ei voi toimia työn molemmat ohjaajat. Tarkastajat laativat lausunnon kuukauden kuluessa työn jättämisestä tarkastukseen. Työ arvioidaan tiedekunnan yhteisellä viisiportaisella arviointiasteikolla. Arvosana huomioidaan kokonaisuudessa samalla tavalla kuin muidenkin opintojaksojen arvosanat. Sivututkielmat arvioidaan asteikolla 0-5.

Tutkielmien tarkastajien on annettava työstäsi lausunto kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty lopullisessa muodossa tarkastettavaksi. Huomioithan, että loppuvuodesta ja loppukeväästä on tietyt päivät, joihin mennessä gradu pitää jättää tarkastettavaksi, mikäli mielit valmistautua lukukauden loppuun mennessä. Näistä päivistä muistutetaan lukukausittain.

Tarkastuksen suoritettuaan arvioitsijat lähettävät lausunnon ja arvolause-ehdotuksen laitoksen pedagogiselle varajohtajalle, kopina opiskelijalle ja tiedonantona oppiaineen pääedustajalle, ohjaajille ja laitoksen koulutussuunnittelijalle. Samalla työn tarkastajat ilmoittavat opiskelijalle tämän mahdollisuudesta antaa vastine tarkastajien lausunnosta (tutkintosääntö 50§) ennen tutkielman arvostelua. Vastine on annettava 14 vuorokauden sisällä lausunnon saamisesta. Halutessaan antaa vastineen opiskelija toimittaa sen laitosjohtajalle.  Opiskelijalla on tutkintosäännön mukaan oikeus jättää vastine tai keskeyttää arvostelu ennen työn hyväksymistä ja arvostelusta päättämistä. Arvostelun keskeyttäminen on mahdollista kerran, ja työn voi jättää uudelleen tarkastettavaksi, mikäli se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Vastine tai tieto arvostelun keskeyttämisestä tulee antaa kirjallisena 10 arkipäivän kuluessa tarkastajien lausunnon saamisesta. Mikäli opiskelija antaa vastineen tarkastajien lausunnosta, johtaja perehtyy asiaan (tarkastajien lausuntoihin, vastineeseen, maisterintutkielmaan) ja voi kuulla tarkastajia vastineessa esitetyistä asioista. Tarvittaessa laitoksen johtaja voi määrätä työlle kolmannen tarkastajan. Tutkielman tekijällä on oikeus keskeyttää tarkastus ennen tutkielman lopullista arvostelua eli laitoksen varajohtajan päätöstä (tutkintosääntö 50§). Kirjallinen ilmoitus keskeytyksestä tulee tehdä laitoksen johtajalle.

Tarkastajien (kahden alkuperäisen ja mahdollisen kolmannen tarkastajan) lausuntojen perusteella ja vastineen huomioon ottaen johtaja hyväksyy ja arvostelee tutkielman.

Jos opiskelija ei vastaa viestiin, asia tulkitaan niin, että opiskelija hyväksyy lausunnon.

Hyväksymisprosessi etenee vasta sitten, kun määräaika on kulunut tai opiskelija on ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta. Prosessia nopeuttaakseen opiskelija voi ilmoittaa luopuvansa vastinemahdollisuudesta. Tällöin hyväksymysprosessi pääsee etenemään ilman 14 vuorokauden odotusaikaa. Tämän jälkeen laitoksen pedagoginen varajohtaja ilmoittaa sähköpostilla ä opiskelijalle että tiedonantona ohjaajille, oppiaineen pääedustajalle ja koulutussuunnittelijalle, että lausunto ja tutkielma on hyväksytty. 

첹ܱԳö

Tutkintosäännön (60§) mukaan syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä oikaisupyynnön yliopiston muutoksenhakulautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Vapaamuotoinen oikaisupyyntö yhteystietoineen toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnan käsittelyä varten tutkielman tulee olla saatavilla JYX-julkaisuarkistossa verkossa luettavissa tai sähköisenä tiedostona.

쾱ٱöԳپ

Tutkielma rekisteröidään laitoksella opintosuoritusrekisteriin.

Maisterintutkielman mallipohja

Maisterintutkielmaa varten on tarjolla humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oma mallipohja: 

Mallipohja on hyödyllisin, kun tutkielman laatii alusta alkaen suoraan mallipohjalle. 

Muista myös laatia tutkielma teknisesti saavutettavaksi: 

.

Maisterintutkielman tiivistelmä eli abstrakti

Maisterintutkielmaan tulee sisältyä tiivistelmä (suomenkielisillä opiskelijoilla), jossa selostetaan tutkielman tavoitteita, tutkimusmenetelmiä ja -materiaalia, sisältöä ja tuloksia. Maisterintutkielman mallipohja sisältää tiivistelmäsivun jo valmiiksi.

Maisterintutkielman arviointi

Maisterintutkielmat arvioidaan asteikolla 0 - 5. 

Maisterintutkielman palautusohjeet

Ohjeet maisterintutkielman palauttamiseen

Faculty of Humanities and Social Sciences

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Psykologia

Psykologian pro gradu -tutkielman vaiheet

äödz岹

Psykologian pro gradu -tutkielman eli ohjatun tutkimustyön (PSYS2100) laajuus on 30 opintopistettä. Tutkielma kirjoitetaan artikkelin muotoon, mutta se ei ole artikkelikäsikirjoitus vaan opinnäytetyö, jonka muodosta annetaan erikseen ohjeet. Lisäksi kannattaa hyödyntää niin Psykologia-lehden kuin oman tutkielman aiheen kansainvälisten, hyvätasoisten vertaisarvioitujen julkaisujen artikkeleita malleina.

Ennen pro gradu -tutkielman teon aloittamista on suositeltavaa, että opiskelija on suorittanut edeltävät psykologian aineopinnot ja kandivaiheen tutkimusmenetelmä- ja vähintään pakolliset tilastotieteen opintojaksot. Pääsääntönä pidetään myös, että psykologian kandidaatin tutkielma tulee olla vähintään palautettuna arviointiin ennen pro gradu -tutkielman aloittamista.

Pro gradu -tutkielman tekeminen on tieteellinen tutkimusprosessi, joka edellyttää taitoa määritellä tutkimusongelmat perustellusti, hankkia tietoa aihetta käsittelevistä julkaisuista, valita oikeat tutkimusmenetelmät ja soveltaa niitä perustellulla tavalla ja tehdä vielä lopuksi tulosten pohjalta relevantit johtopäätökset.

Aiheen valinta

Psykologian laitoksella pro gradu -tutkielmat tehdään ensisijaisesti ohjaajien tutkimusryhmissä ja -aineistoista. Opiskelijalle osoitetaan ohjaaja ja tutkielman aiheen määräytymisessä otetaan mahdollisuuksien rajoissa huomioon opiskelijan hakemuslomakkeella ilmaiset toiveet. Aihevalinnalle luo näin perustan vuosittainen laitoksen opintojen kevätpäivä, jossa ohjaajat kertovat omista tutkimusprojekteistaan ja opiskelijoiden mahdollisuuksista osallistua niihin. Laitoksen tutkimusprojekteihin voi tutustua myös hyvissä ajoin etukäteen äää. Opiskelija voi halutessaan olla jo ennen opintojen kevätpäivääkin yhteydessä tutkimusprojektien vetäjiin tiedustellen graduohjauksen mahdollisuuksista itseä kiinnostavan aiheen parissa.

Riippuen tutkimusprojektin vaiheesta opiskelija saa käyttöönsä valmiin aineiston tai hän on itse mukana aineiston keruussa. Tutkimuksen aihetta tai tutkimusongelmaa voi täsmentää tutkielman teon alkuvaiheessa yhdessä työn ohjaajan kanssa erityisesti siten, että tutkimuksen toteuttaminen on mahdutettavissa 30 opintopisteen laajuuteen, vaikkakin aivan täsmällistä työmäärää on vaikea arvioida etukäteen.

Mikäli opiskelija valitsee aiheen, joka ei liity laitoksen tutkimushankkeisiin, hänen pitää itse neuvotellen löytää sille laitokselta ohjaaja ja kerätä tutkimusaineisto itsenäisesti tai yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen tahon kanssa (esim. sairaala, mielenterveystoimisto, työvoimatoimisto jne.). Joskus on myös mahdollista, että yliopiston ulkopuolelta tarjotaan valmis aineisto. Erityisesti jälkimmäisen valinnan yhteydessä on syytä varmistaa, missä aikataulussa on mahdollista saada tai kerätä aineisto ja kuinka aineiston tietoturva- ja käyttöoikeusasioista on huolehdittu ajatellen aineiston hyödyntämistä pro gradu -tutkielmassa ulkopuolisten opiskelijoiden toimesta. Opiskelijan on tärkeää myös itse arvioida valittua aihetta, siinä hyödynnettävää aineistoa ja siihen sisältyvää tutkimusongelmaa erityisesti siitä näkökulmasta, onko aihe riittävän rajattu ja käsiteltävissä kohtuullisessa ajassa.

Katso myös ohjeet graduryhmiin hakemiseen.

Pro gradu -tutkielman ohjaus ja liitännäisopintojaksot

Tutkielman ohjaajan tulee tehdä opiskelijoidensa kanssa ohjaussopimuspro gradu -työskentelyn aikataulusta ja työskentelymuodoista. Laitoksella pyritään ohjauskäytäntöön, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa saamaan pro gradu -tutkielma valmiiksi yhden lukuvuoden aikana.

Pro gradu -tutkielma on opiskelijoiden itsenäisesti tekemä opinnäytetyö, johon he saavat ohjausta. Graduohjaajan rooli on tukea tutkielman tekemistä, mutta opiskelijat ovat kuitenkin itse päävastuussa työn etenemisestä ja sen laadusta. Ohjaaja ei myöskään voi määritellä mihinkään tiettyyn arvosanaan vaadittavaa työmäärää, panostusta ja yksityiskohtaisia laadullisia kriteerejä. Ohjauksessa pyritään löytämään ratkaisuja niihin keskeisiin ongelmiin, joita opiskelijoille tulee eteen tutkielmaa aineistoanalyyseineen itsenäisesti työstäessään ja tuloksia raportoidessaan.

Lisäksi tutkielman tekemiseen kuuluvat opintojaksot PSYS2101 Pro gradu -tutkimusprojektityöskentely (5 op: sisältää joko oman tutkielman aineiston keruun tai valmiin aineiston tapauksessa muuta korvaavaa projektityötä), PSYS2102 Pro gradu -ohjaustapaamiset ja loppuseminaari (5 op: sisältää tutkielmien tarkastelua ja edistämistä ohjaajan ä vertaistuen avulla ja oman tutkielman ydinkohtien ja tulosten esittelyn muille) ja PSYS220 Maturiteetti (0 op: kypsyysnäyte, useimmiten gradun tiivistelmä, jolla opiskelija osoittaa tutkintoa varten tekemänsä tutkielman aihepiirin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaa). 

Tutkielman kirjoittaminen ja arviointikriteerit

Psykologian pro gradu -tutkielman kirjoitusohje, tutkielman mallipohja ja arviointikriteerit on uudistettu syksyllä 2024 aloitettaviin tutkielmiin. Nämä dokumentit sisältävät yksityiskohtaiset ohjeet psykologian pro gradu -tutkielman kirjoittamiseksi empiirisen artikkelin muotoon. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että perehtyneisyys oman tutkielman aihealueen kirjallisuuteen tulee osoittaa tieteelliselle tekstille synteesinomaisella kirjoitustyylillä, joka eroaa esimerkiksi laajoista kirjallisuuskatsauksista ja esseetyyppisestä kirjoitustyylistä.

Pro gradu -tutkielmaan kohdistuu siis odotuksia, että teksti on loogisesti ja johdonmukaisesti rakentunut, selkeästi esitetty ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Kieliasuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. On hyödyllistä luetuttaa tutkielmaa myös opiskelutovereilla tai muilla tutuilla, vaikkakin päävastuu tutkielmaohjauksesta on graduohjaajalla.

Muita ohjeita gradun tekoon

Tiedostot

Luokanopettajakoulutus

Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede

Varhaiskasvatus

Matematiikka ja tilastotiede

Pro gradu tutkielman tekeminen aloitetaan opiskelijan ja tutkielman ohjaajan tapaamisella. Tapaamisessa sovitaan työn aiheesta, aikataulusuunnitelmasta ja ohjauskäytänteistä, ä käydään läpi gradujen arviointikriteerit. Käyty keskustelu vahvistetaan opiskelijan ja vastuuohjaajan allekirjoittamalla ohjaussopimuksella.

  • Pro gradu -tutkielman ohjeistus
  • Pro gradu -tutkielma arvostellaan tiedekunnan ja laitoksen määrittelemien arviointikriteerien mukaan.
  • Pro gradu -tutkielman Overleaf:ssä. Pohjan käyttäminen vaatii kirjautumisen.

äٳٱä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Jos opiskelija on jo osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, pro gradu -tutkielman kypsyysnäytteeksi voidaan hyväksyä tutkielman tiivistelmä. Tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi.

Tiivistelmä on tekstilajina vaativa mutta myös hyödyllinen, koska sen laatiminen pakottaa miettimään tiivistettävää asiaa kokonaisvaltaisesti ja kiteyttämään siitä olennaisimman. Tiivistelmä on kirjoitettava niin, ettei sen ymmärtäminen edellytä lukijalta perehtyneisyyttä varsinaiseen tutkielmaan. Siksi tiivistelmässä ei pidä käyttää sellaisia termejä tai lyhenteitä, jotka vaativat lukijalta alkuperäislähteen tuntemista. Tiivistelmä ei korvaa johdantoa. Johdanto on työn ensimmäinen luku ja siinä esitellään työn tausta, selvitetään mahdollista aikaisempaa tutkimusta, rajataan tutkittava alue ä muotoillaan työn varsinainen ongelma ja tavoite.

Hyvä tiivistelmä on:

  • suppea mutta riittävän tarkka kuvaus tutkielmasta
  • toimiva itsenäisenä tekstinä
  • teksti, jonka perusteella lukija saa kokonaiskäsityksen päätekstistä sitä lukematta
  • täydellisin lausein kirjoitettu (ei ranskalaisia viivoja tms.)
  • mielekkäiksi kappaleiksi jäsentyvä
  • koherentti ja sidosteinen tekstikokonaisuus
  • aikamuodoltaan johdonmukainen.

Hyvä tiivistelmä:

  • ei sisällä suoria viittauksia tekstiin, jonka pohjalta se on laadittu
  • ei sisällä tekstuaalisia korostuskeinoja
  • ei sisällä vakiintumattomia termejä tai lyhenteitä
  • ei sisällä taulukoita tai kuvioita
  • ei sisällä yksityiskohtia, jotka lukijalle avautuakseen kaipaavat tuekseen taulukon tai kuvion.

Matematiikan ja tilastotieteen opinnäytetöiden tiivistelmissä kaavoja ja kuvia ei aina voida täysin välttää, mutta niitä tulisi kuitenkin käyttää vain poikkeustapauksissa. Lisäksi tiivistelmän lukijan voidaan olettaa tuntevan tieteenalan peruskäsitteistön.

Tiivistelmän pituus on korkeintaan yksi sivu.

Kemia

Opiskelija voi halutessaan ladata työhönsä laitoksen mallin kansilehdeksi. Moniviestimestä löydät  kansilehden liittämiseksi tutkielmaan (polkuavain kemia).

Jos gradun teko tuntuu hankalalta, apua löytyy esimerkiksi ä Movin gradun tekoon suunnatuilla kursseilla (ns. gradutyöpajat).

Kypsyysnäyte ja tutkielmaseminaari

äٳٱä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkielman aihepiiriin ja akateemisen kirjoitustyylin hallintaan. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija osoittaa samalla erinomaisen kielitaitonsa siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, jos hän on jo osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Tällöin pro gradu -tutkielman tiivistelmä hyväksytään kypsyysnäytteenä ja sen tarkastaa oppiaineen edustaja niin sisällön kuin kielen osalta. Jos koulusivistyskielen hallintaa ei ole osoitettu aikaisemmin, kypsyysnäyte suoritetaan tenttinä ja siitä sisällön tarkastaa oppiaineen edustaja ä kielen Movin hyväksymä kielentarkastaja.
Kypsyysnäyte kirjoitetaan tutkinto-ohjelman kielellä. Englanninkielisissä ohjelmissa kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti englannin kielellä. Poikkeuksena on opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, mutta joka ei ole osoittanut kielitaitoaan em. kielissä alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvalla kypsyysnäytteellä. Tällöin kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä ja tehdään tenttinä. Kypsyysnäytteen sisällön tarkastaa oppiaineen edustaja ja kielen Movin hyväksymä kielentarkastaja. Muissa tapauksissa tutkinto-ohjelman kielellä kirjoitettu pro gradu -tutkielman tiivistelmä hyväksytään kypsyysnäytteenä ja sen tarkastaa oppiaineen edustaja niin sisällön kuin kielen osalta.  

Pro gradun -tutkielman suorittamiseen liittyy suullinen raportointi tutkimuksen aiheesta laitoksen tutkielmaseminaarissa. Tutkielmaseminaarissa opiskelija pitää noin 10 minuutin esitelmän tutkimusaiheestaan. Tutkielmaseminaari on oma kurssinsa, sen laajuus on 1 op ja se sisältää mm. muiden esitysten seuraamista ennen omaa esityskertaa. Seminaarien ajankohdat löytyvät Sisusta kurssilta KEMS903 Tutkielmaseminaari.

վپԳä

Viestinnän maisterintutkielman eli gradun tekemisen tueksi on koottu graduohjeet:

Viestinnän graduohjeet (pdf)

Yhteiskuntatieteet ja filosofia

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan maisterintutkielman ä suorittaa kypsyysnäytteen tutkielmastaan. Maisterintutkielman laajuus on 30 opintopistettä kaikissa humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa.

Maisterintutkielman tekoa ohjataan maisteriseminaareissa, joissa hyväksytään aihe ja tutkimussuunnitelma. Seminaarien aikana ja jälkeen ohjausta annetaan myös yksilöohjauksena.

Maisterintutkielma on syytä tehdä valmiiseen mallipohjaan alusta lähtien. Maisterintutkielman ohjepituus on mallipohjaa käyttäen 30-50 sivua (varsinaisia tekstisivuja).

Maisterintutkielman mallipohja

Maisterintutkielman mallipohja englanniksi (dotx-tiedosto) 

Ohjeet mallipohjan käyttöön (pdf)

Muista myös laatia tutkielma teknisesti saavutettavaksi: 

.

HUOM! Maisterintutkielma tarkastetaan aina plagiaatintunnistuohjelmalla (Turnitin)

Arvioinnista 

Maisterintutkielman arviointiperusteet / arviointimatriisi 1.8.2024 lähtien 

YFI-laitoksen maisterintutkielmaohjeet  Huomioi, että tämän ohjeen linkit vievät osittain vanhoille sivuille, eli eivät toimi. Eli tarkista asiat aina näiltä nykyisiltä ohjesivuilta jos herää epäilys asian suhteen. 

Kielimallien käyttäminen

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos on tehnyt oman linjauksen kielimallien käytöstä opiskelussa 10.5.2023. 

äپٴᲹ&Բ;voit kysyä ensisijaisesti kurssien opettajilta tai laitoksen varajohtaja Minna Ylilahdelta minna.ylilahti@jyu.fi

Kahden oppiaineen yhteinen pro gradu -tutkielma

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tutkielma voidaan hyväksyä kahden eri oppiaineen tai tieteenalan tutkielmaksi (saman yliopiston sisällä) tietyin edellytyksin. Lue lisää alla olevasta dokumentista.

Kahden oppiaineen yhteinen tutkielma

OBS! Ei ole enää mahdollista suorittaa yhteistä maisterintutkielmaa kahden eri yliopiston oppiaineeseen/ohjelmaan. Tämä kannattaa huomioida jo hyvissä ajoin tutkielmaa suunniteltaessa, ettei tule sen suhteen pettymystä. 

Jos sinulla on lisäkysyttävää gradu/maisteritutkielman tarkastusvaiheen opintohallinnollisista asioista, niin voit kääntyä ä YFIMAn opintosuuntien FIL, VAL, YKP ja SOS että STOMAn pääkampuksen STO ja Kokkolan KYC STO osalta koulutussuunnittelija Ainoriitta Pölläsen puoleen. 

Fysiikka

Pro gradu -tutkielma on tutkimustehtävään perustuva laaja kirjallinen opinnäyte, joka tehdään omaan oppiaineeseen liittyvästä aiheesta. Tutkielma on syventäviin opintoihin kuuluva itsenäinen opintojakso, muttei koko maisterin tutkintoa edustava lopputyö tai -koe. Pro gradu –tutkielmasta annettu arvosana otetaan huomioon syventävien opintojen opintokokonaisuudesta arvosanaa annettaessa. Opiskelija laatii tutkielman itsenäisesti ohjaajan tukemana. Pro gradu -tutkielman laajuus on fysiikan laitoksen tutkinto-ohjelmissa 30 op, paitsi LuMO-ohjelmassa 20 op.

Fysiikan laitoksen ohjeistus Pro gradu -tutkielman tekijöille (PDF)

Fysiikan laitoksen gradujen arviointimatriisi (PDF)

ädz ja tutkielman LaTeX-pohja löytyvät opintojakson FYSS9490 Pro gradu -tutkielma Moodle-työtilasta. 

Ohjaussopimuksen laatiminen tukee graduprosessia 

Ohjaussopimuksen laatimisella tavoitellaan sitä, että opiskelija ja vastuuohjaaja ovat keskustelleet merkityksellisistä asioista jo ennen opinnäytetyöprosessin käynnistämistä. Arvioinnissa työn aikataulussa eteneminen perustuu ohjaussopimukseen kirjattuun arvioon, ellei aikataulua ole päivitetty työn edistymisen aikana. 

Lyhyt muistilista läpikäytävistä asioista: 

  • vastuuohjaajan nimeäminen ja mahdolliset muut ohjaajat, 
  • pro gradu -työn aiheen vaativuuden alustava arviointi, 
  • perusteltu arvio työn valmistumisen aikataulusta, 
  • yhteinen näkemys ohjauskäytänteistä ja tapaamisista, 
  • opinnäytetyön etenemisen tarkastuspisteet ja aikataulun päivitys, 
  • arviointiperusteiden läpikäyminen, erityisesti poikkeuksellisten gradutyyppien tapauksessa (pari- tai artikkeligradu).

Allekirjoittamalla ohjaussopimuksen opiskelija ja ohjaaja sitoutuvat työn tavoitteisiin. Ohjaussopimus (PDF)

Bio- ja ympäristötiede

Pro gradu -tutkielma on filosofian maisterin tutkinnon opinnäyte. Se tehdään osana tutkinto-ohjelman syventäviä opintoja ja sen laajuus on 30 opintopistettä. Pro gradu -tutkielma perehdyttää opiskelijan laajasti ja syvällisesti annettuun ongelmakokonaisuuteen. Pro gradussa käytännössä harjoitellaan tutkimustyön tekemistä ohjaajien avustamana. Tutkimustyössä noudatetaan tieteellisessä toiminnassa yleisesti hyväksyttyjä tiedon keruun ja käsittelyn menetelmiä ä altistetaan saavutetut tulokset ulkopuolisten arvioijien tarkastukselle.

Milloin aloittaisin gradun teon ja kuinka paljon aikaa varaan?

  • 30 opintopisteen laajuinen opintosuoritus vastaa noin viiden kuukauden yhtäjaksoista työtä. Gradun tekeminen vie useimmiten noin vuoden verran, kun aikaa lasketaan aiheen valitsemisesta valmiin työn hyväksymiseen asti, koska harva työskentelee ainoastaan gradunsa parissa.
  • Sopiva ajankohta aloittaa kiinnostavan graduaiheen pohtiminen on maisteriopintojen aloitussyksy. Tällöin kannattaa osallistua BENS4039 Maisteriseminaari 1 ja projektin hallinta -kurssille. Kurssi alkaa yhteisellä introluennolla lukuvuoden alussa. Syksyllä järjestetään myös graduaiheiden esittelytilaisuus laitoksen tiedepäivän yhteydessä: Gradumessut.  Kurssilla autetaan gradun aiheen valinnassa ja kirjoitetaan gradutyön tutkimussuunnitelma.
  • Sopiessaan Pro gradu -työn aloittamisesta, opiskelijan tulee keskustella vastuuohjaajan kanssa tietyistä työhön liittyvistä käytänteistä ja täyttää .
  • Tutkimussuunnitelma esitellään laitoksen seminaariviikolla usein ensimmäisen maisterivuoden keväällä. Jos gradu ei sisällä kenttätöitä, suunnitelman voi esittää myös toisen vuoden syksyllä.
  • Ennen gradun aloittamista tutustutaan tutkimuksen aihepiiriin ja suoritetaan  Tutkielmaan liittyvä kirjatentti  (niissä ohjelmissa, jossa sellainen on pakollisena) joko eTenttinä tai tutkinto-ohjelman vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla oppimistehtävänä.
  • Jos gradu sisältää kenttätöitä aineiston keräämiseksi, ne tehdään yleensä ensimmäisen maisterivuoden jälkeisenä kesänä (aiheesta riippuen).
  • Laboratoriokokeet voidaan joustavasti sijoittaa ensimmäisen maisterivuoden kevään ja toisen vuoden alkukevään väliin.
  • Ensimmäisen maisterivuoden keväällä kannattaa osallistua BENS5035 tieteellinen kirjoittaminen -kurssille. Jos gradun kirjoitusvaihe alkaa vasta toisen maisterivuoden keväällä, silloin se on parempi aika tälle kurssille.
  • Gradun tulokset esitetään toisille opiskelijoilla osana BENS5039 Maisteriseminaari 2 ja tieteellinen viestintä -kurssia toisen maisterivuoden aikana, joko syksyllä tai keväällä. Seminaarit järjestetään osana laitoksen seminaariviikkoa.

Muista siis ilmoittautua seuraaville graduun liittyville kursseille. Jos olet ilmoittautunut, pääset kurssien Moodle-Sivuille:

  • BENS4039 Maisteriseminaari 1 ja projektin hallinta
  • BENS5039 Maisteriseminaari 2 ja tieteellinen viestintä 
  • BENS5037 Pro Gradu -tutkielma
  • BENS5035 Tieteellinen kirjoittaminen
  • CMBS5036/WETS5039/ENVS5039 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti

Ohjeet Pro gradu -suunnitelman kirjoittamisesta (suomeksi), (englanniksi) - (Word-dokumentti)

Pro gradu -tutkielman tekniset kirjoitusohjeet (suomeksi), (englanniksi) - (Word-templaatti-tiodostot)

Zotero-templaatti lähdeluettelon muotoiluun suomenkielisissä Pro gradu tutkielmissa. Hae tiedosto Maisteriseminaari kurssi Moodlesta.

Pro gradu -tutkielman arvostelukriteereistä: katso bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tarkentavat ohjeet (suomeksi), (englanniksi)

HUOM: Syksyn 2024 pro gradu -tutkielmien viimeinen palautuspäivä on 12.11.2024, jos haluat valmistua ennen 31.12.2024.

Keväällä 2025 viimeinen palautuspäivä on 15.5.2025 jos haluat valmistua ennen 31.07.2025. Tämä on päivämäärä, johon mennessä tutkielma on palautettava, jos haluat varmistaa, että arviointi valmistuu ennen kesän lomakautta. Gradun voi jättää tarkastettavaksi myös kesän aikana, mutta silloin lopullinen arviointi valmistuu vasta syyslukukaudella 2025. Huomioi, että tutkielman tarkastajille pitää varata kuukausi tarkastusaikaa. Ole yhteydessä omaan ohjaajaasi ja tutkinto-ohjelman vastuuprofessoriin ja varmista tarkastusaikataulu heiltä.

Terveystieteet

Terveystieteiden graduprosessi

Graduprosessi alkaa kandidaatin tutkielmasta, joka kuuluu oman opintosuunnan aineopintoihin, tai maisteriohjelmissa tutkielmasta, joka sisältyy täydentäviin opintoihin. Tavallisesti kandidaatin tutkielma tai tutkielma on kirjallisuuskatsaus ja osa graduprosessia. Kandidaatti- tai tutkielmaseminaarien alussa ohjaajat esittelevät terveystieteissä käynnissä olevia tai uusia tutkimusprojekteja, joissa opiskelijat voivat oman kiinnostuksensa mukaan tehdä opinnäytetyönsä. Työn valmistuttua alkaa pro gradu -tutkielman parissa työskentely.

Pro gradu -tutkielman osaamistavoitteet

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on, että tutkielman valmistuttua opiskelija tunnistaa ja osaa rajata oman tieteenalansa kannalta relevantin tutkimusaiheen, hallitsee tieteenalansa teoreettiset käsitteet ja osaa soveltaa niitä omaan pro gradu työhönsä, tuntee terveystieteiden keskeiset tutkimusorientaatiot ja -menetelmät, hallitsee tutkimusprosessin eri vaiheet, osaa kirjoittaa tieteellistä asiatekstiä, on omaksunut tutkimuseettiset periaatteet ja on perehtynyt syvällisesti tieteelliseen aiheeseen käyttäen asianmukaisia tiedonhankintamenetelmiä ja analysointitapoja.

Pro gradu -tutkielmassa opiskelija osoittaa kykynsä tieteellisten menetelmien soveltamiseen, tieteellisen tiedon tuottamiseen, tuotetun tiedon merkityksen arviointiin ä jäsentyneeseen ja johdonmukaiseen raportointiin.

Pro gradu -työn muodot

On suositeltavaa, että pro gradu on empiirinen tutkimus, joka tehdään osana terveystieteiden omia tutkimusprojekteja. Ne edustavat terveystieteiden tieteenalaryhmän vahvoja tutkimusalueita: liikunnan ja terveyden väliset yhteydet, liikunnan merkitys preventiossa, hoidossa ja kuntoutuksessa ä ikääntyminen, toimintakyky ja terveyden edistäminen eri ikäkausina. Tarkempaa tietoa terveystieteiden oppiaineiden tutkimusalueista saat tiedekunnan tutkimus-sivustolta.

Pro gradu -työn voi myös tehdä yhteistyössä jonkin muun laitoksen tai tutkimuslaitoksen kanssa. Isossa projektissa työskentelyn etuna on tutkimuksen korkeampi laatu. Lisäksi opiskelija saa tukea projektin varttuneemmilta tutkijoilta ja pääsee mukaan tutkijayhteisöön. Perustelluista syistä opiskelija voi tehdä pro gradu -työnsä omasta tutkimusaiheestaan ja kerätä itse tutkimusaineistonsa.

Työn rakenne ja sisältö

Pro gradun työprosessiin kuuluu aiheen valinta ja rajaus, aiempaan tieteelliseen kirjallisuuteen perehtyminen, tutkimussuunnitelman laatiminen, tutkimuskysymysten ja tarvittaessa -hypoteesien määrittely, aineiston hankintamenetelmien suunnittelu, aineiston keruu ja esikäsittely, aineiston käsittely ja analyysi soveltuvalla tavalla, tulosten tulkinta, pohdinta ä tutkielman kirjoittaminen.

Seminaarit

Pro gradu -työhön sisältyy seminaareja 40 tuntia (5 op) ja gradutyöskentelyä (25 op). Työn aihe valitaan (tai aikaisemmin valittu aihe täsmennetään) graduseminaarien alkaessa yhdessä ohjaajan kanssa. Graduseminaarit kokoontuvat yleensä noin kerran kuukaudessa. Jokainen opiskelija esittelee omaa työtään useassa vaiheessa, jotka voivat olla:

1) Tutkimussuunnitelma

  • Tutkimuksen täsmällinen aihe, tutkimuskysymykset ja mahdolliset -hypoteesit ä aineiston hankinta- ja analyysimenetelmät, raportointisuunnitelma ja aikataulu
  • Laaditaan usein kandidaatintutkielman pohjalta

2) Väliraportti (tarvittaessa)

  • Väliaikaraportti työn etenemisestä
  • Tulosten esittely

3) Valmiin työn esitys

  • Suullinen esitys koko työstä
  • Oman työn puolustaminen
  • Kirjallinen ja suullinen opponointi

4) Esitys liikuntatieteellisen tiedekunnan Tieteen päivässä

  • Suullinen tai posteriesitys

Musiikkitiede

Maisteriseminaari ja maisterintutkielma 

Maisterintutkielma on ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte eli tieteellisiä menetelmiä käyttäen laadittu tutkimus. Sen laajuus on 30 opintopistettä. Maisterintutkielma tehdään ohjatusti seuraavien opintojaksojen aikana:

  • MUSS2011 Maisteriseminaari 1 (tutkinto-ohjelman 1. vuoden kevät)
  • MUPS1020 Maisterintutkielmaa tukeva tutkimusmenetelmä (tutkinto-ohjelman 2. vuoden syksy) ja
  • MUSS1012 Maisteriseminaari 2 (tutkinto-ohjelman 2. vuoden kevät)

Maisterintutkielma on syytä tehdä valmiiseen mallipohjaan alusta lähtien.

Maisterintutkielman mallipohja

Maisterintutkielman mallipohja englanniksi (dotx-tiedosto) 

Ohjeet mallipohjan käyttöön (pdf)

Muista myös laatia tutkielma teknisesti saavutettavaksi: 

.

HUOM! Maisterintutkielma tarkastetaan aina plagiaatintunnistuohjelmalla (Turnitin).

Arviointi: Maisterintutkielman arviointiperusteet / Maisterintutkielmien arviointimatriisi 1.8.2024 alkaen

Sosiaalityö, Jyväskylä ja Kokkola

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan maisterintutkielman ä suorittaa kypsyysnäytteen tutkielmastaan. Maisterintutkielman laajuus on 30 opintopistettä kaikissa humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa.

Maisterintutkielman tekoa ohjataan maisteriseminaareissa, joissa hyväksytään aihe ja tutkimussuunnitelma. Seminaarien aikana ja jälkeen ohjausta annetaan myös yksilöohjauksena.

Maisterintutkielma on syytä tehdä valmiiseen mallipohjaan alusta lähtien. Maisterintutkielman ohjepituus on mallipohjaa käyttäen 30-50 sivua (varsinaisia tekstisivuja).

Muista myös laatia tutkielma teknisesti saavutettavaksi: 

.

HUOM! Maisterintutkielma tarkastetaan aina plagiaatintunnistuohjelmalla (Turnitin)

Arvioinnista

Maisterintutkielman arviointiperusteet / arviointimatriisi 1.8.2024 lähtien

YFI-laitoksen maisterintutkielmaohjeet  Huomioi, että tämän ohjeen linkit vievät osittain vanhoille sivuille, eli eivät toimi. Eli tarkista asiat aina näiltä nykyisiltä ohjesivuilta jos herää epäilys asian suhteen. 

Kielimallien käyttäminen

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos on tehnyt oman linjauksen kielimallien käytöstä opiskelussa 10.5.2023. 

äپٴᲹ voit kysyä ensisijaisesti kurssien opettajilta tai laitoksen varajohtaja Minna Ylilahdelta minna.ylilahti@jyu.fi

Kahden oppiaineen yhteinen pro gradu -tutkielma

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella tutkielma voidaan hyväksyä kahden eri oppiaineen tai tieteenalan tutkielmaksi (saman yliopiston sisällä) tietyin edellytyksin. Lue lisää alla olevasta dokumentista.

Kahden oppiaineen yhteinen tutkielma

OBS! Ei ole enää mahdollista suorittaa yhteistä maisterintutkielmaa kahden eri yliopiston oppiaineeseen/ohjelmaan. Tämä kannattaa huomioida jo hyvissä ajoin tutkielmaa suunniteltaessa, ettei tule sen suhteen pettymystä. Mutta on mahdollista suorittaa yhteinen gradu sosiaalityössä Jyväskylän ja Kokkolan kampusten opiskelijoiden kesken, koska molemmat JYU:n alaisia.

Jos sinulla on lisäkysyttävää gradu/maisteritutkielman tarkastusvaiheen opintohallinnollisista asioista, niin voit kääntyä ä YFIMAn opintosuuntien FIL, VAL, YKP ja SOS ja DEICO että STOMAn pääkampuksen STO ja Kokkolan KYC STO osalta koulutussuunnittelija Ainoriitta Pölläsen puoleen.

Teknologiajohtaminen (DI)

Tiedekunnan ohjeet soveltuvin osin.

Diplomityö voidaan perustellusta syystä toteuttaa kahden opiskelijan parityönä, josta syntyy yksi yhteinen kirjallinen dokumentti. Tässä tapauksessa kirjallisen dokumentin laajuus tulee vastata kahta työtä ä kummallakin tekijällä tulee olla itsenäinen kontribuutio, joka tulee käydä tekstistä kiistattoman selkeästi ilmi, ja joka voidaan tarkastaa ja arvioida erikseen. Parityö tulee perustella ja hyväksyttää työn aiheen ja ohjaajan nimeämisen yhteydessä ennen työn aloittamista. Paritöissä molemmat tekijät saavat saman arvosanan.

۳ٱ𾱲ٲö tilaajatahon kanssa

Opinnäytetyön oikeudet ovat opiskelijalla.

Tieto- ja ohjelmistotekniikka (DI)

Tiedekunnan ohjeet soveltuvin osin.

Diplomityö voidaan perustellusta syystä toteuttaa kahden opiskelijan parityönä, josta syntyy yksi yhteinen kirjallinen dokumentti. Tässä tapauksessa kirjallisen dokumentin laajuus tulee vastata kahta työtä ä kummallakin tekijällä tulee olla itsenäinen kontribuutio, joka tulee käydä tekstistä kiistattoman selkeästi ilmi, ja joka voidaan tarkastaa ja arvioida erikseen. Parityö tulee perustella ja hyväksyttää työn aiheen ja ohjaajan nimeämisen yhteydessä ennen työn aloittamista. Paritöissä molemmat tekijät saavat saman arvosanan.

۳ٱ𾱲ٲö tilaajatahon kanssa

Opinnäytetyön oikeudet ovat opiskelijalla.

Musiikkikasvatus

Maisteriseminaari ja maisterintutkielma 

Maisterintutkielma on ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäyte eli tieteellisiä menetelmiä käyttäen laadittu tutkimus. Sen laajuus on 30 opintopistettä. Maisterintutkielma tehdään ohjatusti maisteriseminaarin ja MUPS1020 Maisterintutkielmaa tukeva tutkimusmenetelmä -opintojakson aikana.

Maisterintutkielma on syytä tehdä valmiiseen mallipohjaan alusta lähtien.

Maisterintutkielman mallipohja

Maisterintutkielman mallipohja englanniksi (dotx-tiedosto) 

Ohjeet mallipohjan käyttöön (pdf)

Muista myös laatia tutkielma teknisesti saavutettavaksi: 

 

HUOM! Maisterintutkielma tarkastetaan aina plagiaatintunnistuohjelmalla (Turnitin).

Arviointi: Maisterintutkielman arviointiperusteet / Maisterintutkielmien arviointimatriisi 1.8.2024 alkaen

Tietojenkäsittelytiede, Jyväskylä ja Kokkola

Jyväskylä: Gradutyölle on toivottavaa kysyä ohjaajaa oma-aloitteisesti jo hyvissä ajoin ennen suunniteltua aloittamista. Yhteyttä kannattaa ottaa sellaisiin henkilökunnan jäseniin, jotka opettavat tai tutkivat toivomaasi aihepiiriin liittyviä kohteita. Tietojenkäsittelytieteellä ei ole tällä hetkellä keskitettyä listausta graduaiheista, joten paras apu valikoinnissa on tiedekunnan henkilöstön ja tutkimusryhmien listaukset ä kontaktit opettajiin syventävillä opintojaksoilla. Etenkin tutkimusryhmillä saattaa olla ajankohtaisia aiheita tarjottavanakin, mutta yleisesti ottaen oma vapaus aiheen ja mahdollisen toimeksiantajan etsimisessä on suuri. Opintoneuvojat tukevat aiheen ja ohjaajan etsimistä. Ohjaajan löydyttyä hän auttaa aiheen tarkentamisessa ja valmistautumisessa gradun aloittamiseen. Varsinaisen työskentelyn alkuvaihetta tuetaan Graduseminaarissa, jossa tarvittaessa autetaan myös aiheen ja ohjaajan löytymisessä, mikäli ennakkokyselyt eivät ole tuottaneet tulosta. Graduseminaarin voi aloittaa kaksi kertaa vuodessa: syyskuussa ja tammikuussa. Jyväskylän tietojenkäsittelytieteen graduissa käytetään gitlabista löytyvää LaTeX- pohjaa nimeltä gradu3.cls sen mukana tulevan mallioppaan mukaisesti.

Kokkola: Gradutyö aloitetaan Graduseminaarissa opintojen loppuvaiheessa. Seminaarissa pohditaan gradun aihetta ja määritellään siihen sopiva ohjaaja. Kokkolassa on oma LaTex-muotoinen mallipohja, joka löytyy LaTex-kurssi OpenLms -alustalta.  Graduseminaarin voi aloittaa kolme kertaa vuodessa: syyskuussa, tammikuussa ja huhtikuussa.

Nanotiede

Seuraa opintosuuntasi mukaisia ohjeita.

Development, Education and International Cooperation (DEICO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Language, Globalization and Intercultural Communication (LAGIC)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Music and Science

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Arkistonhallinta

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Etnologia ja antropologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Historia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Englannin kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Espanjan kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Journalistiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Romaaninen filologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Ruotsin kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Saksan kieli ja kulttuuri

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Soveltava kielitiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Suomalainen viittomakieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Suomen kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Venäjän kieli ja kulttuuri

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kirjallisuus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kulttuuriympäristön tutkimus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

LuoMus, musiikin aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Museologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nykykulttuurin tutkimus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Taidehistoria ja taidekasvatus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kognitiotiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Koulutusteknologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kyberturvallisuus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

վٴäٱäپ

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Turvallisuus ja strateginen analyysi

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Artificial Intelligence (AI)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Cognitive Computing and Collective Intelligence (COIN)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

High-Performance Computing, Specialisation in Computer Science (HPC)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Information Systems (IS)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Aineenopettajan pedagogiset opinnot

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Erityispedagogiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Luokanopettajan aikuiskoulutus, Kokkola

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Ohjausala

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Varhaiserityispedagogiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Varhaiskasvatus, Kokkola

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Brain and Data Science (NeuroData)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Development, Education and International Cooperation (DEICO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Educational Sciences (EDUMA)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kauppatieteet

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Taloustiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Banking and International Finance (BIF)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Corporate Environmental Management (CEM)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Digital Marketing and Corporate Communication (DMCC)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

International Business and Entrepreneurship (IBE)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Responsible Management and Business of Sport (RESPO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikunnan yhteiskuntatieteet

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntabiologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntapedagogiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntapsykologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Valmennustiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Biology of Physical Activity

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Psychology of Physical Activity, Health and Well-Being

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Responsible Management and Business of Sport (RESPO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Biological and Environmental Science, Specialisation in Aquatic Science

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Biological and Environmental Science, Specialisation in Ecology and Evolutionary Biology

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Chemistry and Analytics for Circular Economy.

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

High-Performance Computing, Specialisation in Chemistry

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

High-Performance Computing, Specialisation in Physics

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nanoscience, Specialisation in Cell and Molecular Biology

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nanoscience, Specialisation in Chemistry

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nanoscience, Specialisation in Physics

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Physics

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Radiation and its Effects on MicroElectronics and Photonics Technologies

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.