Miten aloitan syventävien opintojen tutkielman?

Syventävien opintojen tutkielman aloittaminen, haku, ilmoittautuminen

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaan syventävien opintojen tutkielman, eli maisterin tutkielman, voi suorittaa itsenäisesti tai parityönä. Tutkielma voidaan myös tehdä osana laajempaa tutkimusprojektia. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa tutkielma kirjoitetaan englanniksi. 

Tarkista tutkinto-ohjelmasi ohjeet syventävien opintojen tutkielman aloittamiseen alla olevasta valikosta. Osassa tutkinto-ohjelmia tutkielman tekemiseen ilmoittaudutaan Sisussa kuten muihinkin opintojaksoihin. Osassa on taas käytössä erillinen haku, jossa haetaan tutkimusteeman mukaisiin ryhmiin.  Huomioi, että hakuaikoja on yleensä muutama lukuvuoden aikana. 

Avoimen tiedon keskus tukee tutkielman tekoa tarjoamalla

³¢¾±²õä´Ç³óÂá±ð±ð³Ù

Valitse opintojasi koskeva ohje

HYTK - Kieli- ja viestintätieteiden laitos

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella maisterintutkielma aloitetaan ilmoittautumalla maisteriseminaariin. Sisussa tulee ilmoittautua oman tutkinto-ohjelman tai opintosuunnan maisteriseminaariin sekä lisäksi maisterintutkielmaan ja kypsyysnäytteeseen. 

Seminaariryhmän valinta ja ilmoittautuminen

Maisteriseminaarit ovat yleensä opintosuuntakohtaisia, mutta kielten opiskelijoille on tarjolla myös kielen oppimiseen ja opettamiseen sekä diskurssintutkimukseen keskittyvät seminaarit. Myös opintosuunnissa voi olla useampia seminaariryhmiä, jotka keskittyvät eri teemoihin tai tutkimussuuntauksiin. Tarkista oman opintosuuntasi käytänteet ja seminaariryhmien tiedot Sisusta. Jos olet epävarma ryhmävalinnasta, ota yhteyttä maisteriseminaarin vastuuopettajaan.

Useimmat seminaariryhmät aloittavat työskentelynsä syyslukukauden alussa, jolloin ryhmiin ilmoittaudutaan Sisussa elokuussa. Joissakin opintosuunnissa aloittaminen on mahdollista myös tammikuussa. Voit varmistaa asian tarvittaessa maisteriseminaarin vastuuopettajalta. Kun aloitat maisteriseminaarin, varaa riittävästi aikaa maisterintutkielman tekemiseen. Seminaarityöskentely kestää kaksi lukukautta eli yhteensä vuoden. Tavoitteena on, että tutkielma valmistuu tai edistyy merkittävästi seminaarivuoden aikana.

Jos teet sivututkielmaa, tarkista seminaariin osallistuminen kyseisestä opintosuunnasta.

HYTK - Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan maisterintutkielman sekä suorittaa kypsyysnäytteen tutkielmastaan. 

Maisterintutkielma on opiskelijan tärkein opinnäyte, jossa tulee esiin hänen tieteellinen kypsyytensä sekä taitonsa pukea ajatuksensa tekstiksi. Opiskelija pääsee osoittamaan taitonsa aiheen valinnassa, tehtävän asettelussa, tutkimusmenetelmien hallinnassa, oppineisuudessa, ajattelutavan kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelysääntöjen noudattamisessa. Tutkielmaa tehdessään opiskelija joutuu itsenäisesti pohtimaan yhteiskunnan ilmiöitä, perehtymään alansa teoreettisiin keskusteluihin, käyttämään tieteellisiä menetelmiä sekä liittämään yhteen teoriaa ja empiiristä aineistoa.

Maisterintutkielman tekoa ohjataan maisteriseminaareissa, joissa hyväksytään aihe ja tutkimussuunnitelma. Seminaarien aikana ja jälkeen ohjausta annetaan myös yksilöohjauksena. 

HYTK - Historian ja etnologian laitos

Historian ja etnologian laitoksella maisterintutkielma aloitetaan ilmoittautumalla tutkinto-ohjelmaan kuuluvaan maisteriseminaariin ja maisterintutkielman opintojaksolle. Tarkemmat ohjeet tutkielman laatimiseen saat seminaarisi ohjaajalta. 

Tutkielman mallipohjan ja muut yleiset ohjeet löydät syventävän tutkielman ohjeista

Informaatioteknologian tiedekunta

Syventävien opintojen tutkielma on kirjallinen opinnäytetyö, jonka laajuus on 30 op. Laajuus vastaa työmäärältään puolen vuoden kokoaikaista opiskelua.

°Õ³Ü³Ù°ì¾±²Ô³Ù´Ç²õää²Ô³Ùö (45 § Syventävien opintojen tutkielma)

Osaamistavoitteet

Tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti tiedekunnan maisteriohjelmien gradujen yhteiset yleiset osaamistavoitteet ovat seuraavat:

  • Tutkimusongelman tai kehittämistehtävän muotoilu ja motivointi
    Osaa muotoilla ja motivoida tutkimusongelman tai kehittämistehtävän.
  • Tiedonhankinnan taidot, tieteellisten lähteiden tulkinta, synteesi ja niiden kriittinen analyysi
    Osaa hankkia relevanttia tieteellistä tietoa, tulkita tieteellisiä lähteitä, muodostaa lähdesynteesiä ja analysoida lähteitä kriittisesti.
  • Aiemman tutkimuksen ja teorioiden tuntemus
    Tuntee aiempaa tutkimusta ja teorioita
  • Soveltaa tutkimus- tai kehittämismenetelmää ja arvioida omaa menetelmän soveltamista kriittisesti (ja empiirisissä töissä lisäksi aineistonhankinta ja analyysi.
    Osaa perustellusti valita tutkimustehtävään soveltuvan tutkimusmenetelmän ja -asetelman sekä soveltaa valittua tutkimus- tai kehittämismenetelmää ja arvioida omaa menetelmän soveltamista kriittisesti (sisältäen empiirisissä töissä aineistonhankinnan ja analyysin).
  • Tutkimusetiikan tuntemus ja noudattaminen
    Tuntee tutkimuseettiset perusperiaatteet ja hyvän tieteellisen käytännön sekä noudattaa niitä omassa työskentelyssään.
  • Omien tutkimuksen tai kehittämistyön tulosten reflektointi suhteessa aiempaan tutkimukseen/tietoon
    Osaa reflektoida oman tutkimuksensa tai kehittämistyönsä tuloksia suhteessa aiempaan tutkimukseen tai tietoon.
  • Raportointi, argumentointi ja tieteellisen asiatekstin kirjoittaminen raportointiohjetta noudattaen
    Osaa raportoida, argumentoida ja kirjoittaa tieteellistä tekstiä tutkinto-ohjelmassa käytettävää raportointiohjetta noudattaen.
  • Prosessin hallinta
    Osaa viedä tutkimus- tai kehittämistehtävän alusta loppuun hallitun prosessin kautta, mahdollisesti vuorovaikutuksessa yhteistyötahojen kautta.
Gradujen tyypit ja muodot

IT-tiedekunnassa voi tehdä seuraavan tyyppisiä graduja:

  • Empiiriseen tutkimukseen perustuva työ
    Työ, jossa empiiriseen aineistoon perustuen ja relevantteja tieteellisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen on saavutettu perusteltuja tutkimustuloksia, jotka on liitetty aiempaan tieteelliseen tutkimukseen ja teoriaan.
  • Kirjallisuuskatsaus ja oma kontribuutio
    Työ, jossa yleisesti hyväksyttyä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tai -kartoituksen menetelmää hyödyntäen on toteutettu järjestelmällinen ja kattava katsaus määritellyn tutkimustehtävän kannalta relevanttiin tieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi tekijä on kirjallisuuskatsaukseen perustuen esittänyt merkittävän oman kontribuution (esimerkiksi uuden mallin tai viitekehyksen), jolla on uutuusarvoa.
  • Konstruktiivinen tai kehittämistyö
    Työ, jossa on järjestelmällisellä ja perustellulla tavalla kehitetty jokin artefakti tai konstruktio (esim. ohjelmisto, algoritmi, malli, toimintatapa, materiaali), jolla on uutuusarvoa, liitetty se aihealueen aiempaan tieteelliseen tutkimukseen ja teoriaan sekä arvioitu sen toimivuutta.
  • Artikkeligradu
    Työ, joka on tieteellisessä, vähintään Julkaisufoorumin taso 1:n aikakauslehdessä tai konferenssissa julkaistu tai julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin (tai useamman artikkelin) ja sitä täydentävän laajemman (n. 15-25 sivua) johdantona toimivan kirjallisuuskatsauksen muodostama kokonaisuus, josta tekijän, itsenäinen merkittävä kontribuutio on selvästi osoitettavissa jokaisella osa-alueella, ja joka työmäärältään vastaa gradun opintopistelaajuutta.

Yleensä opiskelija tekee syventävien opintojen tutkielman itse valitsemastaan, tutkimusryhmästä syntyneestä tai toimeksiantona saadusta aiheesta yksin. Gradu voidaan tehdä myös parigraduna tai kaksoisgraduna, jolloin työ tehdään samanaikaisesti kahteen eri tutkinto-ohjelmaan.

Gradun erityistilanteet:

  • Parigradu on gradu, jossa kaksi opiskelijaa tekee yhden pro gradu -työn. Työ voidaan tehdä samaan tutkinto-ohjelmaan, kahteen eri tutkinto-ohjelmaan tai jopa kahteen eri korkeakouluun. Lähtökohtaisesti parigradun tulee kaikilta osa-alueiltaan olla tavallista gradua laajempi, siten että työn laajuus heijastaa kahden tekijän yhteistä työmäärää ja yhteenlaskettua opintopistemäärää. Työn tekijöiden tulee laatia omaa työprosessiaan ja työn jakautumista koskeva yhteinen yksityiskohtainen selvitys, joka jätetään ohjaajalle ja työn muille tarkastajille työn tarkastuksen alkaessa. 
  • Kaksoisgradu on gradu, joka tehdään lopputyöksi kahteen eri tutkinto-ohjelmaan. Sillä voi olla yksi tai kaksi tekijää. Jos tekijöitä on kaksi, on kyseessä myös parigradu. Tutkielman tulee osoittaa laatijansa hallitsevan kummankin tieteenalan tieteelliset menetelmät ja että tutkielmaa varten kerätty aineisto edustaa riittävässä määrin kumpaakin tieteenalaa. Työ arvioidaan molemmissa tutkinto-ohjelmissa omana itsenäisenä työnään. Työn tulee laajuuden osalta vastata niitä vaatimuksia, joita on esitetty parigradun osalta ottaen kuitenkin huomioon tutkinto-ohjelmien graduopintojaksojen opintopistelaajuudet. 

Tutkielman tyyppeihin ja muotoihin liittyvissä kysymyksissä opiskelijat voivat olla yhteydessä omaan ohjaajaansa tai tutkinto-ohjelmavastaavaan.

Faculty of Humanities and Social Sciences

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kauppakorkeakoulu

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Psykologia

Psykologian graduryhmät, -aiheet ja hakeminen

Aiheen valinta ja opintojen kevätpäivä

Pro gradu -tutkielmaryhmiä koskeva informaatio löytyy (kurssiavain Psyka2024), joka päivitetään aina huhtikuussa seuraavaa lukuvuotta varten. Moodle-alueelta löydät nykyiset ja huhtikuun jälkeen aina seuraavan vuoden pro gradu -tutkielmaryhmien ohjaajat, tarjolla olevien tutkielmien aiheet ja/tai seminaarien yleiset teemat sekä muut kunkin ohjaajan antamat tarkemmat tiedot.

Moodlen lisäksi graduohjaajat esittelevät tutkimusprojektejaan ja niissä tehtäviä graduja aiheineen huhtikuussa järjestettävässä opintojen kevätpäivässä. Tuolloin tulevien graduohjaajien kanssa pääsee myös keskustelemaan ja esittämään heille tarkentavia kysymyksiä.

Mikäli et pääse opintojen kevätpäivään ja haluat lisätietoja pro gradu -tutkielmien aiheista tai sinulla on erityisiä aikataulullisia kysymyksiä, ota yhteyttä ilmoitettuihin graduohjaajiin. He ovat ilmoittaneet aiheidensa yhteydessä niin yhteystietonsa kuin sen, missä ja milloin ovat tavattavissa opintojen kevätpäivässä tai muulloin.

Gradu tehdään ensisijaisesti parityönä

Psykologian laitoksella pro gradu -tutkielmat tehdään ensisijaisesti paritöinä.

Jos sinulla on valmis paritoive, mainitse se hakemuksessasi. Paria ei tarvitse kuitenkaan olla hakuvaiheessa vielä tiedossa, vaan laitoksen henkilökunta ja graduohjaajat auttavat parien löytymisessä.

Hakeminen graduryhmiin

Graduryhmiin haetaan sähköisellä hakulomakkeella, jonka löydät (kurssiavain Psyka2024).

Graduryhmäjaosta tiedotetaan opiskelijoita toukokuun loppuun mennessä.

Katso mallipohjat, ohjaussopimus ja muut ohjeet syventävän tutkielman ohjeista.

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikassa pro gradu -tutkielma on kandidaatintutkielmaa laajempi työ ja se vaatii useiden tietolähteiden käyttämistä. Sen aihe liittyy yleensä jonkin syventävien opintojen kurssiin tai seminaariin. Aineenopettajaksi opiskelevat voivat tehdä pro gradu -tutkielman myös koulumatematiikkaa sivuavista aihepiireistä. Jos tieteelliset jatko-opinnot kiinnostavat, niin pro gradu -tutkielmassa on mahdollisuus tutustua aihealueeseen, josta voi sitten jatkaa tohtoriopintoja.

Kun haluat aloittaa matematiikan pro gradu -tutkielman teon, ota yhteys koordinoijaan Tero Kilpeläiseen. Jos sinulla on jo aihealue tai ohjaaja mielessä, niin voit toki ottaa suoraan yhteyttä ko. henkilöön. Esimerkiksi Stokastiikkaan ja todennäköisyysteoriaan liittyvissä aiheissa voit ottaa suoraan yhteyttä Stefan Geissiin.

Tilastotieteessä ja datatieteessä pro gradu -tutkielman tavoitteena on perehdyttää tutkielman tekijä johonkin tilastotieteen tai datatieteen erikoisalaan tai menetelmään. Tutkielman voi tehdä esimerkiksi jostakin syventävään opintojaksoon liittyvästä aihepiiristä. Usein pro gradu -tutkielma tehdään yhteistyössä tutkimuslaitosten, yritysten tai yliopiston muiden laitosten kanssa. Tutkielma voi siis liittyä vaikkapa jonkin sovellusalan tutkimusongelmaa koskevan aineiston tilastolliseen analyysiin.

Kun haluat aloittaa tilastotieteen ja datatieteen pro gradu -tutkielman teon, ota yhteyttä tilastotieteen opetushenkilökuntaan.

Kemia

Pro gradu -tutkielma on filosofian maisterin tutkinnon opinnäyte ja se tehdään osana tutkinto-ohjelman syventäviä opintoja. Pro gradu -tutkielman laajuus on kemian ja aineenopettajan opintosuunnissa 30 op sekä LuMO-ohjelmassa 20 op.


Pro gradu -tutkielmassa perehdyt laajasti ja syvällisesti annettuun ongelmakokonaisuuteen. Pro gradu jakautuu kirjalliseen osaan (teoria, kirjallisuuskatsaus) ja kokeelliseen osaan. Tutkimusaiheesta riippuen kokeellinen osa voi olla työskentelyä laboratoriossa tai tietokoneella tehtävää mallinnusta tai simulointia. Teet opinnäytteen itsenäisesti, mutta yleensä osana tutkimusryhmää. Opinnäytteellä on ohjaaja, jonka kanssa voit pohtia aiheen valintaa ja soveltuvuutta sekä saada neuvoja työn edetessä. Pro gradu -tutkielmassa opit soveltamaan tutkimusmenetelmää tiettyyn ongelmaan, raportoimaan ja arvioimaan kriittisesti tutkimustuloksia sekä liittämään tulokset teoreettiseen taustaan. 

Pro gradu tutkielman tekemisen aloitat etsimällä itsellesi sopivan ohjaajan ja sopimalla hänen kanssaan tapaamisen. Tutkielmalla voi olla monta ohjaajaa, mutta vastuuohjaajan on oltava työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon ja hänellä on oltava tohtorin tutkinto. Tapaamisessa sovitten työ aiheesta, aikataulusuunnitelmasta ja ohjauskäytänteistä, sekä käytte läpi pro gradujen arviointikriteerit. Käyty keskustelu vahvistetaan opiskelijan ja vastuuohjaajan allekirjoittamalla ohjaussopimuksella.

³Õ¾±±ð²õ³Ù¾±²Ô³Ùä

Viestinnän maisterintutkielman eli gradun tekemisen voit aloittaa syys- tai tammikuussa. Aloitus tapahtuu ilmoittautumalla VISS1001 Maisteriseminaari -opintojaksolle Sisussa ja osallistumalla maisteriseminaarin syys- tai kevätlukukauden ensimmäiseen tapaamiseen eli graduinfoon. Huolehdithan, että olet suorittanut maisteriseminaarin edellytettävät opinnot ennen maisteriseminaarin aloittamista.

Viestinnän gradun tekemisen tueksi on koottu graduohjeet:

Viestinnän graduohjeet (pdf-tiedosto)

Fysiikka

Pro gradu -tutkielma on tutkimustehtävään perustuva laaja kirjallinen opinnäyte, joka tehdään omaan oppiaineeseen liittyvästä aiheesta. Tutkielma on syventäviin opintoihin kuuluva itsenäinen opintojakso, muttei koko maisterin tutkintoa edustava lopputyö tai -koe. Pro gradu –tutkielmasta annettu arvosana otetaan huomioon syventävien opintojen opintokokonaisuudesta arvosanaa annettaessa. Opiskelija laatii tutkielman itsenäisesti ohjaajan tukemana. Pro gradu -tutkielman laajuus on fysiikan laitoksen tutkinto-ohjelmissa 30 op, paitsi LuMO-ohjelmassa 20 op.

Tutustu fysiikan laitoksen ohjeistukseen Pro gradu -tutkielman tekijöille (PDF)

Ohjaussopimuksen laatiminen tukee graduprosessia 

Ohjaussopimuksen laatimisella tavoitellaan sitä, että opiskelija ja vastuuohjaaja ovat keskustelleet merkityksellisistä asioista jo ennen opinnäytetyöprosessin käynnistämistä. Arvioinnissa työn aikataulussa eteneminen perustuu ohjaussopimukseen kirjattuun arvioon, ellei aikataulua ole päivitetty työn edistymisen aikana. 

Lyhyt muistilista läpikäytävistä asioista: 

  • vastuuohjaajan nimeäminen ja mahdolliset muut ohjaajat, 
  • pro gradu -työn aiheen vaativuuden alustava arviointi, 
  • perusteltu arvio työn valmistumisen aikataulusta, 
  • yhteinen näkemys ohjauskäytänteistä ja tapaamisista, 
  • opinnäytetyön etenemisen tarkastuspisteet ja aikataulun päivitys, 
  • arviointiperusteiden läpikäyminen, erityisesti poikkeuksellisten gradutyyppien tapauksessa (pari- tai artikkeligradu).

Allekirjoittamalla ohjaussopimuksen opiskelija ja ohjaaja sitoutuvat työn tavoitteisiin. Ohjaussopimus (PDF)

Bio- ja ympäristötiede

Milloin aloittaisin gradun teon ja kuinka paljon aikaa varaan?

  • 30 opintopisteen laajuinen opintosuoritus vastaa noin viiden kuukauden yhtäjaksoista työtä. Gradun tekeminen vie useimmiten noin vuoden verran, kun aikaa lasketaan aiheen valitsemisesta valmiin työn hyväksymiseen asti, koska harva työskentelee ainoastaan gradunsa parissa.
  • Sopiva ajankohta aloittaa kiinnostavan graduaiheen pohtiminen on maisteriopintojen aloitussyksy. Tällöin kannattaa osallistua BENS4039 Maisteriseminaari 1 ja projektin hallinta -kurssille. Kurssi alkaa yhteisellä introluennolla lukuvuoden alussa. Syksyllä järjestetään myös graduaiheiden esittelytilaisuus laitoksen tiedepäivän yhteydessä: Gradumessut.  Kurssilla autetaan gradun aiheen valinnassa ja kirjoitetaan gradutyön tutkimussuunnitelma.
  • Sopiessaan Pro gradu -työn aloittamisesta, opiskelijan tulee keskustella vastuuohjaajan kanssa tietyistä työhön liittyvistä käytänteistä ja täyttää
  • Tutkimussuunnitelma esitellään laitoksen seminaariviikolla usein ensimmäisen maisterivuoden keväällä. Jos gradu ei sisällä kenttätöitä, suunnitelman voi esittää myös toisen vuoden syksyllä.
  • Ennen gradun aloittamista tutustutaan tutkimuksen aihepiiriin ja suoritetaan  Tutkielmaan liittyvä kirjatentti  (niissä ohjelmissa, jossa sellainen on pakollisena) joko eTenttinä tai tutkinto-ohjelman vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla oppimistehtävänä.
  • Jos gradu sisältää kenttätöitä aineiston keräämiseksi, ne tehdään yleensä ensimmäisen maisterivuoden jälkeisenä kesänä (aiheesta riippuen).
  • Laboratoriokokeet voidaan joustavasti sijoittaa ensimmäisen maisterivuoden kevään ja toisen vuoden alkukevään väliin.
  • Ensimmäisen maisterivuoden keväällä kannattaa osallistua BENS5035 tieteellinen kirjoittaminen -kurssille. Jos gradun kirjoitusvaihe alkaa vasta toisen maisterivuoden keväällä, silloin se on parempi aika tälle kurssille.
  • Gradun tulokset esitetään toisille opiskelijoilla osana BENS5039 Maisteriseminaari 2 ja tieteellinen viestintä -kurssia toisen maisterivuoden aikana, joko syksyllä tai keväällä. Seminaarit järjestetään osana laitoksen seminaariviikkoa.

Muista siis ilmoittautua seuraaville graduun liittyville kursseille. Jos olet ilmoittautunut, pääset kurssien Moodle-Sivuille:

  • BENS4039 Maisteriseminaari 1 ja projektin hallinta
  • BENS5039 Maisteriseminaari 2 ja tieteellinen viestintä 
  • BENS5037 Pro Gradu -tutkielma
  • BENS5035 Tieteellinen kirjoittaminen
  • CMBS5036/WETS5039/ENVS5039 Tutkielmaan liittyvä kirjatentti

Musiikkitiede

Omaa maisterintutkielman aihetta on syytä alkaa pohtia jo heti maisteriopintojen alussa. Ensimmäisen syksyn musiikkitieteen syventävien opintojen kursseilla esiteltyjä tutkimusnäkökulmia ja kurssitehtäviä kannattaa pyrkiä tarkastelemaan uteliaasti ja näistä aiheideoita aktiivisesti työstäen. Omat opinnot kannattaa myös suunnitella orastava tutkimusorientaatio mielessä pitäen ja valita opintotarjonnasta juuri niitä näkökulmia, jotka omia kiinnostuksen kohteita parhaiten tukevat. Varsinainen aiheen työstäminen aloitetaan ensimmäisen vuoden kevätlukukauden alussa Maisteriseminaari 1 -opintojaksolla. Seminaarin aikana lopullinen aihe valitaan ja rajataan tutkimuskirjallisuuteen tutustumalla ja laatimalla siitä kirjallisuuskartoitus. Henkilökohtainen tutkielmaohjaaja, joka nimetään seminaarin alkupuolella, toimii työskentelyn tukena seminaaritapaamisten lisäksi.

Taidehistoria ja taidekasvatus

Maisteritutkielman aihetta on hyvä alkaa pohtia jo maisteriopintojen alussa. Kursseilla esiteltyjä tutkimusnäkökulmia ja tehtäviä voi pohdiskella uteliaasti ja omia tutkimusaihioita kehitellen. Niistä voi myös keskustella henkilökunnan kanssa. Omat opinnot kannattaa suunnitella orastava tutkimusorientaatio mielessä ja valita opintotarjonnasta näkökulmia, jotka tukevat sitä. Varsinainen aiheen työstäminen tutkielmaksi tapahtuu Maisteriseminaari -opintojaksolla toisena lukuvuotena. Seminaarissa aihe valitaan ja rajataan ensin tutkimussuunnitelmaksi ja sen jälkeen tutkielmaksi. Oma tutkielmaohjaaja, joka nimetään seminaarin alkupuolella, toimii työskentelyn tukena seminaaritapaamisten lisäksi.

Ohjausala

Ohjausalan maisteriohjelman opiskelijat eivät hae graduohjaajaa tiedekunnan yhteisessä graduhaussa. Graduohjaajat päätetään ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä, lähijaksoilla tapahtuvan graduorientaation yhteydessä.

Katso gradun mallipohjat ja muut yleiset ohjeet syventävän tutkielman ohjeista.

Tieto- ja ohjelmistotekniikka (DI)

Diplomityö on soveltava tieteellinen tutkimus, joka tyypillisesti tehdään toimeksiantona ulkopuoliselle tilaajalle esimerkiksi yritykselle tai organisaatiolle. Työ tehdään tutkinto-ohjelman pääaineeseen (tieto- ja ohjelmistotekniikka) liittyvästä aiheesta, joka voi sisältää elementtejä muista tieteenaloista. Diplomityön laajuus on 30 op, ja sen toteuttamiseen varataan työaikaa noin 6 kuukautta. Työn kokonaistuntimäärä on noin 800 työtuntia.

°Õ³Ü³Ù°ì¾±²Ô³Ù´Ç²õää²Ô³Ùö (45 § Syventävien opintojen tutkielma)

Osaamistavoitteet

Diplomityön tavoite on jonkin tieto- ja ohjelmistotekniikan alaan liittyvän merkityksellisen ongelman ratkaiseminen käyttäen hyväksi olemassa olevaa tieteellistä tietoa sekä noudattaen hyviä tutkimuskäytäntöjä. Diplomityössä esitettävien ratkaisujen odotetaan olevan hyödyllisiä alan toimijoille, mutta työn tavoite ei ole tuottaa väitöskirjan tavoin uutta tieteellistä tietoa.

Diplomityön suorittaminen edellyttää ammatillista kypsyyttä, joka myös kehittyy diplomityön prosessin aikana. Diplomityön suoritettuaan opiskelija

  • osaa hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa,
  • on oppinut jäsentämään ja ratkaisemaan ammatillisia kysymyksiä uusissa tilanteissa,
  • osaa soveltaa tieteellistä tietoa käytännön tarpeisiin,
  • on luonut syvällistä ymmärrystä keskeisistä työhön liittyvistä tieteellisistä teorioista,
  • on syventänyt ymmärrystään tutkimus-, ongelmanratkaisu- ja suunnittelumenetelmistä,
  • tuntee tutkimuseettiset perusperiaatteet ja hyvän tieteellisen käytännön
  • ja osaa noudattaa niitä omassa työskentelyssään, sekä
  • osaa syventyä laajaan ongelmakokonaisuuteen prosessin kautta mahdollisesti vuorovaikutuksessa yhteistyötahojen kanssa.

Diplomityön kirjallisen dokumentin tavoite on selkeä, hyvin jäsennelty sekä loogisen johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus.

Diplomityön aloittaminen

Diplomityön tekeminen aloitetaan pääsääntöisesti DI-maisterivaiheen opintojen puolivälin jälkeen, kun opintoja on suoritettu vähintään 45-60 op. Ennen työn aloittamista henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) päivitetään ajantasaiseksi ja tarkastutetaan opintoneuvojalla. Samassa yhteydessä keskustellaan diplomityön aiheen kannalta tarvittavasta osaamisesta ja mahdollisesta osaamisen täydentämistarpeesta. 

Diplomityön aiheita koordinoi professori Tommi Mikkonen. Työ tehdään tekijän pääaineeseen liittyvästä aiheesta, eli aiheen tulee rakentua opiskelijan opintojen varaan ja olla mielekäs opiskelijan opintojen suhteen. Diplomityön aihe sovitaan alustavasti tekijän ja ohjaajien kesken, minkä jälkeen vastuuohjaaja on yhteydessä tutkinto-ohjelmavastaavaan, joka hyväksyy aiheen. 

osallistutaan diplomityön alkuvaiheessa. Seminaarissa ohjataan diplomityön aloittamisessa sekä työn toteuttamisen suunnittelemisessa. Seminaari luo peruskäsityksen siihen, mitä diplomityöltä odotetaan ja valmentaa tutkimussuunnitelman laatimiseen sekä sopivien tutkimusmenetelmien valitsemiseen. Seminaarissa kuunnellaan ja esitellään tutkimusaiheita ja -suunnitelmia.

Diplomityö tulee aloittaa vasta vastuuohjaajan nimeämisen jälkeen. Yliopiston tutkintosäännön mukaan diplomityön vastuuohjaajan tulee olla tohtorintutkinnon suorittanut ja työsuhteessa yliopistoon. Työn tekijä ja vastuuohjaaja sopivat diplomityön tekemiseen ja ohjaukseen liittyvistä käytänteistä. Tiedekunnan ulkopuolella toteutettavissa töissä tilaajatahoa/toimeksiantajaa pyydetään nimeään työlle edustaja. Tilaajatahon edustaja toimii yhtenä työn ohjaana yhteistyössä vastuuohjaajan kanssa.

Vaikka diplomityö tehdään itsenäisesti, yhteistyö tekijän ja ohjaajan tai ohjaajien kesken on keskeinen osa diplomityöprosessia. Työtä käynnistettäessä ohjaajat auttavat tutkimussuunnitelman laatimisessa, ja samalla he arvioivat suunnitelman toteutuskelpoisuutta. Työn aikana ohjaajat antavat tekijälle palautetta, kertovat vaihtoehtoisista näkökulmista ja ratkaisumahdollisuuksista, sekä auttavat tekijää löytämään työhön liittyviä uusia ja vanhoja tutkimustuloksia. Mikäli ohjaajan osuus on johonkin työn osakokonaisuuteen merkittävä, se tulee esittää selkeästi diplomityön kirjallisessa dokumentissa.

Teknologiajohtaminen (DI)

Diplomityö on soveltava tieteellinen tutkimus, joka tyypillisesti tehdään toimeksiantona ulkopuoliselle tilaajalle esimerkiksi yritykselle tai organisaatiolle. Työ tehdään tutkinto-ohjelman pääaineeseen (teknologiajohtaminen) liittyvästä aiheesta, joka voi sisältää elementtejä muista tieteenaloista. Diplomityön laajuus on 30 op, ja sen toteuttamiseen varataan työaikaa noin 6 kuukautta. Työn kokonaistuntimäärä on noin 800 työtuntia.

°Õ³Ü³Ù°ì¾±²Ô³Ù´Ç²õää²Ô³Ùö (45 § Syventävien opintojen tutkielma)

Osaamistavoitteet

Diplomityön tavoite on jonkin teknologiajohtamisen alaan liittyvän merkityksellisen ongelman ratkaiseminen käyttäen hyväksi olemassa olevaa tieteellistä tietoa sekä noudattaen hyviä tutkimuskäytäntöjä. Diplomityössä esitettävien ratkaisujen odotetaan olevan hyödyllisiä alan toimijoille, mutta työn tavoite ei ole tuottaa väitöskirjan tavoin uutta tieteellistä tietoa.

Diplomityön suorittaminen edellyttää ammatillista kypsyyttä, joka myös kehittyy diplomityön prosessin aikana. Diplomityön suoritettuaan opiskelija

  • osaa hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa,
  • on oppinut jäsentämään ja ratkaisemaan ammatillisia kysymyksiä uusissa tilanteissa,
  • osaa soveltaa tieteellistä tietoa käytännön tarpeisiin,
  • on luonut syvällistä ymmärrystä keskeisistä työhön liittyvistä tieteellisistä teorioista,
  • on syventänyt ymmärrystään tutkimus-, ongelmanratkaisu- ja suunnittelumenetelmistä,
  • tuntee tutkimuseettiset perusperiaatteet ja hyvän tieteellisen käytännön
  • ja osaa noudattaa niitä omassa työskentelyssään, sekä
  • osaa syventyä laajaan ongelmakokonaisuuteen prosessin kautta mahdollisesti vuorovaikutuksessa yhteistyötahojen kanssa.

Diplomityön kirjallisen dokumentin tavoite on selkeä, hyvin jäsennelty sekä loogisen johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus.

Diplomityön aloittaminen

Diplomityön tekeminen aloitetaan pääsääntöisesti DI-maisterivaiheen opintojen puolivälin jälkeen, kun opintoja on suoritettu vähintään 45-60 op. Ennen työn aloittamista henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) päivitetään ajantasaiseksi ja tarkastutetaan opintoneuvojalla. Samassa yhteydessä keskustellaan diplomityön aiheen kannalta tarvittavasta osaamisesta ja mahdollisesta osaamisen täydentämistarpeesta. 

Diplomityön aiheita koordinoi professori Tommi Mikkonen. Työ tehdään tekijän pääaineeseen liittyvästä aiheesta, eli aiheen tulee rakentua opiskelijan opintojen varaan ja olla mielekäs opiskelijan opintojen suhteen. Diplomityön aihe sovitaan alustavasti tekijän ja ohjaajien kesken, minkä jälkeen vastuuohjaaja on yhteydessä tutkinto-ohjelmavastaavaan, joka hyväksyy aiheen. 

osallistutaan diplomityön alkuvaiheessa. Seminaarissa ohjataan diplomityön aloittamisessa sekä työn toteuttamisen suunnittelemisessa. Seminaari luo peruskäsityksen siihen, mitä diplomityöltä odotetaan ja valmentaa tutkimussuunnitelman laatimiseen sekä sopivien tutkimusmenetelmien valitsemiseen. Seminaarissa kuunnellaan ja esitellään tutkimusaiheita ja -suunnitelmia.

Diplomityö tulee aloittaa vasta vastuuohjaajan nimeämisen jälkeen. Yliopiston tutkintosäännön mukaan diplomityön vastuuohjaajan tulee olla tohtorintutkinnon suorittanut ja työsuhteessa yliopistoon. Työn tekijä ja vastuuohjaaja sopivat diplomityön tekemiseen ja ohjaukseen liittyvistä käytänteistä. Tiedekunnan ulkopuolella toteutettavissa töissä tilaajatahoa/toimeksiantajaa pyydetään nimeään työlle edustaja. Tilaajatahon edustaja toimii yhtenä työn ohjaana yhteistyössä vastuuohjaajan kanssa.

Vaikka diplomityö tehdään itsenäisesti, yhteistyö tekijän ja ohjaajan tai ohjaajien kesken on keskeinen osa diplomityöprosessia. Työtä käynnistettäessä ohjaajat auttavat tutkimussuunnitelman laatimisessa, ja samalla he arvioivat suunnitelman toteutuskelpoisuutta. Työn aikana ohjaajat antavat tekijälle palautetta, kertovat vaihtoehtoisista näkökulmista ja ratkaisumahdollisuuksista, sekä auttavat tekijää löytämään työhön liittyviä uusia ja vanhoja tutkimustuloksia. Mikäli ohjaajan osuus on johonkin työn osakokonaisuuteen merkittävä, se tulee esittää selkeästi diplomityön kirjallisessa dokumentissa.

Erityispedagogiikka

Kasvatustieteen laitoksen tutkinto-ohjelmissa sekä luokanopettajakoulutuksessa graduryhmiin haetaan kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä yhteisessä graduhaussa.

Graduryhmiin hakeminen

Haku graduryhmiin järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyllä keväällä alkaviin ryhmiin ja keväällä syksyllä alkaviin ryhmiin. Kevään Gradupamaus järjestetään perjantaina 25.4. klo 9-11 Zoomissa. Zoom-linkki tapahtumasivulla. Pamauksen alussa on info, jossa käydään graduryhmään hakemisen periaatteet, jonka jälkeen opiskelijat voivat vierailla ohjaajien Zoom-huoneissa.   

Syyskuussa 2025 alkaviin ryhmiin haku
Seuraava haku järjestetään keväällä 2025, jossa haetaan syyskuussa 2025 alkaviin graduryhmiin. Graduryhmiin haku alkaa Gradupamauksen jälkeen. Ajankohtainen tieto päivitetään

Parigradu
OKLssa ja KLAssa gradut tehdään pääsääntöisesti paritöinä. Yhdessä tekeminen tarjoaa vertaistukea ja ajattelukumppanin myös  seminaari- ja ohjaustapaamisten ulkopuolella. Jos  sinulla ei ole paria, laitathan "graduparinhakuilmoituksen" Moodlen Gradutorilta löytyvälle parigradukanava -keskustelualueelle ja tutustu muiden ilmoituksiin.

Gradun aihe ja ohjeet

Graduaiheet sijoittuvat kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille. Katso myös gradun mallipohjat ja muut ohjeet syventävän tutkielman ohjeista.

Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede

Kasvatustieteen laitoksen tutkinto-ohjelmissa sekä luokanopettajakoulutuksessa graduryhmiin haetaan kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä yhteisessä graduhaussa.

Graduryhmiin hakeminen

Haku graduryhmiin järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyllä keväällä alkaviin ryhmiin ja keväällä syksyllä alkaviin ryhmiin. Kevään Gradupamaus järjestetään perjantaina 25.4. klo 9-11 Zoomissa. Zoom-linkki tapahtumasivulla. Pamauksen alussa on info, jossa käydään graduryhmään hakemisen periaatteet, jonka jälkeen opiskelijat voivat vierailla ohjaajien Zoom-huoneissa.   

Syyskuussa 2025 alkaviin ryhmiin haku
Seuraava haku järjestetään keväällä 2025, jossa haetaan syyskuussa 2025 alkaviin graduryhmiin. Graduryhmiin haku alkaa Gradupamauksen jälkeen. Ajankohtainen tieto päivitetään

Parigradu
OKLssa ja KLAssa gradut tehdään pääsääntöisesti paritöinä. Yhdessä tekeminen tarjoaa vertaistukea ja ajattelukumppanin myös  seminaari- ja ohjaustapaamisten ulkopuolella. Jos  sinulla ei ole paria, laitathan "graduparinhakuilmoituksen" Moodlen Gradutorilta löytyvälle parigradukanava -keskustelualueelle ja tutustu muiden ilmoituksiin.

Gradun aihe ja ohjeet

Graduaiheet sijoittuvat kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille. Katso myös gradun mallipohjat ja muut ohjeet syventävän tutkielman ohjeista.

Luokanopettajakoulutus

Kasvatustieteen laitoksen tutkinto-ohjelmissa sekä luokanopettajakoulutuksessa graduryhmiin haetaan kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä yhteisessä graduhaussa.

Graduryhmiin hakeminen

Haku graduryhmiin järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyllä keväällä alkaviin ryhmiin ja keväällä syksyllä alkaviin ryhmiin. Kevään Gradupamaus järjestetään perjantaina 25.4. klo 9-11 Zoomissa. Zoom-linkki tapahtumasivulla. Pamauksen alussa on info, jossa käydään graduryhmään hakemisen periaatteet, jonka jälkeen opiskelijat voivat vierailla ohjaajien Zoom-huoneissa.   

Syyskuussa 2025 alkaviin ryhmiin haku
Seuraava haku järjestetään keväällä 2025, jossa haetaan syyskuussa 2025 alkaviin graduryhmiin. Graduryhmiin haku alkaa Gradupamauksen jälkeen. Ajankohtainen tieto päivitetään

Parigradu
OKLssa ja KLAssa gradut tehdään pääsääntöisesti paritöinä. Yhdessä tekeminen tarjoaa vertaistukea ja ajattelukumppanin myös  seminaari- ja ohjaustapaamisten ulkopuolella. Jos  sinulla ei ole paria, laitathan "graduparinhakuilmoituksen" Moodlen Gradutorilta löytyvälle parigradukanava -keskustelualueelle ja tutustu muiden ilmoituksiin.

Gradun aihe ja ohjeet

Graduaiheet sijoittuvat kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille. Katso myös gradun mallipohjat ja muut ohjeet syventävän tutkielman ohjeista.

Varhaiserityispedagogiikka

Kasvatustieteen laitoksen tutkinto-ohjelmissa sekä luokanopettajakoulutuksessa graduryhmiin haetaan kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä yhteisessä graduhaussa.

Graduryhmiin hakeminen

Haku graduryhmiin järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyllä keväällä alkaviin ryhmiin ja keväällä syksyllä alkaviin ryhmiin. Kevään Gradupamaus järjestetään perjantaina 25.4. klo 9-11 Zoomissa. Zoom-linkki tapahtumasivulla. Pamauksen alussa on info, jossa käydään graduryhmään hakemisen periaatteet, jonka jälkeen opiskelijat voivat vierailla ohjaajien Zoom-huoneissa.   

Syyskuussa 2025 alkaviin ryhmiin haku
Seuraava haku järjestetään keväällä 2025, jossa haetaan syyskuussa 2025 alkaviin graduryhmiin. Graduryhmiin haku alkaa Gradupamauksen jälkeen. Ajankohtainen tieto päivitetään

Parigradu
OKLssa ja KLAssa gradut tehdään pääsääntöisesti paritöinä. Yhdessä tekeminen tarjoaa vertaistukea ja ajattelukumppanin myös  seminaari- ja ohjaustapaamisten ulkopuolella. Jos  sinulla ei ole paria, laitathan "graduparinhakuilmoituksen" Moodlen Gradutorilta löytyvälle parigradukanava -keskustelualueelle ja tutustu muiden ilmoituksiin.

Gradun aihe ja ohjeet

Graduaiheet sijoittuvat kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille. Katso myös gradun mallipohjat ja muut ohjeet syventävän tutkielman ohjeista.

Varhaiskasvatus

Kasvatustieteen laitoksen tutkinto-ohjelmissa sekä luokanopettajakoulutuksessa graduryhmiin haetaan kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä yhteisessä graduhaussa.

Graduryhmiin hakeminen

Haku graduryhmiin järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syksyllä keväällä alkaviin ryhmiin ja keväällä syksyllä alkaviin ryhmiin. Kevään Gradupamaus järjestetään perjantaina 25.4. klo 9-11 Zoomissa. Zoom-linkki tapahtumasivulla. Pamauksen alussa on info, jossa käydään graduryhmään hakemisen periaatteet, jonka jälkeen opiskelijat voivat vierailla ohjaajien Zoom-huoneissa.   

Syyskuussa 2025 alkaviin ryhmiin haku
Seuraava haku järjestetään keväällä 2025, jossa haetaan syyskuussa 2025 alkaviin graduryhmiin. Graduryhmiin haku alkaa Gradupamauksen jälkeen. Ajankohtainen tieto päivitetään

Parigradu
OKLssa ja KLAssa gradut tehdään pääsääntöisesti paritöinä. Yhdessä tekeminen tarjoaa vertaistukea ja ajattelukumppanin myös  seminaari- ja ohjaustapaamisten ulkopuolella. Jos  sinulla ei ole paria, laitathan "graduparinhakuilmoituksen" Moodlen Gradutorilta löytyvälle parigradukanava -keskustelualueelle ja tutustu muiden ilmoituksiin.

Gradun aihe ja ohjeet

Graduaiheet sijoittuvat kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille. Katso myös gradun mallipohjat ja muut ohjeet syventävän tutkielman ohjeista.

Nanoscience, Specialisation in Cell and Molecular Biology

Bio- ja ympäristötiede

Milloin aloittaisin gradun teon ja kuinka paljon aikaa varaan?

  • 30 opintopisteen laajuinen opintosuoritus vastaa noin viiden kuukauden yhtäjaksoista työtä. Gradun tekeminen vie useimmiten noin vuoden verran, kun aikaa lasketaan aiheen valitsemisesta valmiin työn hyväksymiseen asti, koska harva työskentelee ainoastaan gradunsa parissa.
  • Sopiva ajankohta aloittaa kiinnostavan graduaiheen pohtiminen on maisteriopintojen aloitussyksy. Syksyllä järjestetään myös graduaiheiden esittelytilaisuus laitoksen tiedepäivän yhteydessä: Gradumessut.  Kurssilla autetaan gradun aiheen valinnassa ja kirjoitetaan gradutyön tutkimussuunnitelma.
  • Sopiessaan Pro gradu -työn aloittamisesta, opiskelijan tulee keskustella vastuuohjaajan kanssa tietyistä työhön liittyvistä käytänteistä ja täyttää
  • Ennen gradun aloittamista tutustutaan tutkimuksen aihepiiriin ja suoritetaan  Tutkielmaan liittyvä kirjatentti  (niissä ohjelmissa, jossa sellainen on pakollisena) joko eTenttinä tai tutkinto-ohjelman vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla oppimistehtävänä.
  • Laboratoriokokeet voidaan joustavasti sijoittaa ensimmäisen maisterivuoden kevään ja toisen vuoden alkukevään väliin.

Muista siis ilmoittautua seuraaville graduun liittyville kursseille. Jos olet ilmoittautunut, pääset kurssien Moodle-Sivuille:

  • BENS5037 Pro Gradu -tutkielma
  • CMBS5036Tutkielmaan liittyvä kirjatentti

Nanotiede

Seuraa opintosuuntasi mukaisia ohjeita.

Development, Education and International Cooperation (DEICO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Language, Globalization and Intercultural Communication (LAGIC)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Music and Science

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Arkistonhallinta

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Etnologia ja antropologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Historia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Englannin kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Espanjan kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Journalistiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Romaaninen filologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Ruotsin kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Saksan kieli ja kulttuuri

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Soveltava kielitiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Suomalainen viittomakieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Suomen kieli

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Venäjän kieli ja kulttuuri

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kirjallisuus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kulttuuriympäristön tutkimus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

LuoMus, musiikin aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Museologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Musiikkikasvatus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nykykulttuurin tutkimus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Sosiaalityö, Jyväskylä ja Kokkola

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Yhteiskuntatieteet ja filosofia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kognitiotiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Koulutusteknologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kyberturvallisuus

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

°Õ¾±±ð³Ù´ÇÂáä°ùÂá±ð²õ³Ù±ð±ô³¾Ã¤³Ù¾±±ð»å±ð

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Tietojenkäsittelytiede, Jyväskylä ja Kokkola

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Turvallisuus ja strateginen analyysi

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Artificial Intelligence (AI)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Cognitive Computing and Collective Intelligence (COIN)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

High-Performance Computing, Specialisation in Computer Science (HPC)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Information Systems (IS)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Aineenopettajan pedagogiset opinnot

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Luokanopettajan aikuiskoulutus, Kokkola

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Varhaiskasvatus, Kokkola

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Brain and Data Science (NeuroData)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Development, Education and International Cooperation (DEICO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Educational Sciences (EDUMA)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Kauppatieteet

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Taloustiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Banking and International Finance (BIF)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Corporate Environmental Management (CEM)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Digital Marketing and Corporate Communication (DMCC)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

International Business and Entrepreneurship (IBE)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Responsible Management and Business of Sport (RESPO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikunnan yhteiskuntatieteet

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntabiologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntapedagogiikka

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Liikuntapsykologia

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Terveystieteet

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Valmennustiede

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Biology of Physical Activity

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Psychology of Physical Activity, Health and Well-Being

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Responsible Management and Business of Sport (RESPO)

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Biological and Environmental Science, Specialisation in Aquatic Science

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Biological and Environmental Science, Specialisation in Ecology and Evolutionary Biology

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Chemistry and Analytics for Circular Economy.

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

High-Performance Computing, Specialisation in Chemistry

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

High-Performance Computing, Specialisation in Physics

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nanoscience, Specialisation in Chemistry

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Nanoscience, Specialisation in Physics

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Physics

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.

Radiation and its Effects on MicroElectronics and Photonics Technologies

Seuraa yläpuolella olevia yleisiä ohjeita.