Akateemisten tekstien lukeminen
³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç
Yliopisto-opinnoissa akateeminen lukeminen tarkoittaa sekä mekaanista lukutaitoa että taitoa käsitellä, ymmärtää ja arvioida lukemaansa. Yliopistoon siirryttäessä luettavan tekstin määrä kasvaa, ja opiskelumateriaali voi olla vieraskielistä. On mahdollista, että tutut lukustrategiat eivät enää toimi vaan taitoja täytyy päivittää. Opintojesi edetessä alakohtainen tietosi lisääntyy, jolloin lukeminenkin helpottuu. Seuraavat vinkit koskevat sekä äidinkielellä että vieraalla kielellä lukemista.
Lukemisen perustaidot
Akateemisen lukemisen perustaitoja ovat muun muassa ennakoiminen, lukustrategioiden käyttö, pääkohtien löytäminen ja tiedon arvioiminen. Nämä kaikki helpottavat myös vieraskielisen kirjallisuuden lukemista. Kaikkia mainittuja asioita harjoitellaan ensimmäisillä tutkintoon kuuluvilla Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen opintojaksoilla.
Katso myös Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston video (2020) .
Mitä ovat akateemiset tekstit?
Tieteellisen tekstin tunnuspiirteitä kannattaa hyödyntää akateemisessa lukemisessa. Esimerkiksi tutkimusraportilla on ennakoitavissa oleva rakenne, jonka tunteminen auttaa pääkohtien löytämisessä. Lisäksi vaikkapa erilaisten vihjesanojen huomaaminen auttaa ymmärtämään asioiden välisiä merkityssuhteita.
Akateemisten tekstien lukeminen ja kirjoittaminen kulkevat siis käsi kädessä: kirjoituskonventioiden tunteminen auttaa lukemisessa siten, että voit osin arvatakin, millaista sisältöä tekstin missäkin osiossa on. Tunnistat myös esimerkiksi, mikä kohta on kirjoittajan omaa ajattelua ja mikä on lainausta.
Aiheesta kerrotaan myös useiden suomalaisten yliopistojen yhteisellä -sivustolla.
Sanaston oppiminen
Sanavaraston kartuttaminen helpottaa akateemisten tekstien lukemista.
Sanastoa voi opiskella monella eri tavalla. Kun opettelet uusia sanoja, ei riitä, että opettelet vain sanan käännöksen. Kiinnitä huomiota myös sanan kirjoitus- ja ääntämisasuun, yleisimpiin synonyymeihin, kollokaatioihin (sanojen taipumus esiintyä yhdessä vakiintuneena ilmauksena) sekä sanan tyyliin. Näin voit varmistua sanan merkityksestä ja siitä, että käytät sitä oikein.
- Lukiessasi vieraskielistä akateemista tekstiä, vastaasi tulee usein tuntemattomia sanoja. Käytä silloin sanastostrategioita: yritä muodostaa tekstistä yleiskuva, älä takerru yksittäisten sanojen merkityksiin.
- Päätä, onko tuntematon sana olennainen kirjoittajan ±èää²¹Âá²¹³Ù³Ü°ì²õ±ð²Ô&²Ô²ú²õ±è;²â³¾³¾Ã¤°ù³Ùä³¾¾±²õ±ð°ì²õ¾±.
- Jos ei, jatka lukemista.
- Jos kyllä, yritä ymmärtää sanan merkitys kontekstista (= koko lause, koko kappale, ympäröivä teksti jne.).
- Jos kontekstikaan ei auta, käytä sanakirjaa.
Merkityksen arvaaminen kontekstin avulla
Arvaaminen voi auttaa sanan yleismerkityksen löytämisessä, mikä usein riittääkin tekstin ymmärtämiseen. Tämän taidon kehittäminen vaatii harjoittelua, mutta sen avulla voit lopulta tulla paremmaksi lukijaksi. Merkityksen arvaaminen vaatii lausekontekstista löytyvien vihjeiden analysoimista. Vihjetyyppejä on yleisesti ottaen yhdeksän:
- Kuvattu tilanne on ennestään tuttu
- Kirjoittajan antamat selitykset, esimerkit tai kuvaukset
- Syy ja seuraus –suhteet (koska, niin, täten jne.)
- Vertailusuhteet (mutta, kuitenkin, vaikka jne.)
- Sanat, joilla on samankaltainen merkitys
- Viitesanat (toinen, tämä, sellainen jne.)
- Kuvailevat sanat, onko niiden merkitys esim. positiivinen vai negatiivinen
- Kirjoittajan tarjoama ³¾Ã¤Ã¤°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤
- Sanan osat, esim. etu- ja loppuliitteet
Linkkejä sanakirjoihin
- (toimii Jyväskylän yliopiston verkossa)
Lisätietoa sanaston kartuttamiseen
Sivulta löydät neuvoja sanaston kartuttamiseen ja akateemiseen sanastoon liittyviä harjoituksia.