Gasellien Päkä, 35, muistelee lapsuutensa hurjaa välituntileikkiä: ”Enää ei välttämättä mene läpi”
Ylen uutisjutussa käsitellään välituntileikkien muutospaineita. Haastateltavana oli myös Taiturit-tutkija Arto Laukkanen. .
Alle kouluikäisistä lapsista yli puolet osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen
Jyväskylän yliopiston laaja pitkittäistutkimus osoittaa, että yli puolet varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen, ja kouluikäisistä liikuntaharrastuksiin osallistuu jopa 75 prosenttia. Kolmen seurantavuoden aikana lasten liikuntaharrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen, mutta alueellisia eroja esiintyi. Maaseudun ja Pohjois-Suomen lapsilla liikunnan harrastaminen lisääntyi vähiten. Lue koko tiedote. .
Lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista liikuntaa ja ulkoilua
Lasten ja nuorten liikuntaan eivät päde samanlaiset lainalaisuudet kuin aikuisten liikuntaan ja urheiluun. Lapset kehittyvät ja kasvavat koko ajan. Liikunnalla on tärkeä tehtävä motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden kehittymisessä.
Tutkijoiden yössä tutustuttiin Taiturit tutkimukseen ja temppuiltiin telinesalissa!
Tutkijoiden yö Liikunta-rakennuksessa 29.9. tarjosi asiaa ja ihmeteltävää, temppuratoja ja haasteita kaikenikäisille liikunnasta ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. Päivän aikana on Taiturit -tutkimus järjesti työpajoja koululais- ja varhaiskasvatusikäisille ryhmille ja illalla Liikunnan ovet olivat auki kaikille!
Varhainen aloitus urheiluseurassa ei paranna liikkumisen perustaitoja ja lasten itseluottamusta – pikemminkin päin vastoin
Parasta mitä alle kouluikäisen liikuntataitojen hyväksi voi tehdä, on viedä hänet ulos leikkimään. Luottamus omiin liikuntataitoihin muovautuu jo päiväkoti-iässä ja vaikuttaa loppuelämään. Näin kertovat Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimukset, joiden tuloksia esiteltiin Liikuntatieteen päivillä Jyväskylässä toissa viikolla.
Viisi uransa alkuvaiheessa olevaa tutkijaa palkittiin Liikuntatieteen päivillä.
Taiturit -tutkimushankkeesta palkinnon saivat
Miten lapset saadaan liikkeelle koulussa ja kotona? Liikuntatieteen päivät 6.-7.9.2023 pureutuu ajankohtaisiin liikunnan ja hyvinvoinnin kysymyksiin
Liikuntatieteen päivät Jyväskylän yliopistossa tarjoaa näkökulmia ja uusinta tutkittua tietoa liikunnasta ja hyvinvoinnista 6.–7.9.2023. Liikunnan opettajankoulutuksen 60-vuotisjuhlavuoden hengessä lasten ja nuorten liikkuminen ja opetus on yksi tapahtuman pääteemoista. Ohjelmaan kuuluu myös kaikille avoin tiedejournalismin seminaari.
Alva Koskela oppi pyöräilemään 4-vuotiaana – siinä auttanut laite keksittiin jo 200 vuotta sitten, kun nälkä pakotti syömään hevoset
Potkupyörän selässä jo taapero voi harjoitella taitoja, joika polkupyöräilyssä tarvitaan. Potkupyörän puolesta puhuu myös Pyöräliitto, joka julkaisi juuri oppaan lasten opettamisesta pyöräilemään. Lue .
Lapsuudessani ei mietitty liikuntaa: ”Tiedän, millaista on olla liikunnassa toistuvasti kaikkein huonoin” – Oivallus aikuisena muutti kaiken
Tuore suomalaistutkimus varhaislapsuuden liikkumisen merkityksestä lapsen liikuntaitsetunnolle on tärkeä, kirjoittaa toimittaja Kirsikka Otsamo.
Jo viisivuotiaan liikkumattomuudella on vaikutuksia liikuntaitsetuntoon – näillä helpoilla keinoilla autat lasta löytämään kehonsa kyvyt
Tärkeintä on kannustaa, antaa aikaansa ja liikkua yhdessä lapsen kanssa. Tuore suomalaistutkimus osoitti, että lapsen kehno käsitys omista taidoista voi säilyä kauan. Pieni lapsi alkaa muodostaa liikuntaan liittyviä mielikuviaan jo hyvin varhain. Tuore suomalainen tutkimus paljastaa, että varhaislapsuuden merkitys lapsen tulevalle liikunnalliselle itsetunnolle on merkittävä. Liikunnallista elämäntapaa pitäisikin harjoitella jo ensimmäisistä vuosista saakka.
Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö Jyväskylän yliopistosta, missä iässä lapsen liikuntataitoja olisi hyvä alkaa yhdessä kehittää?
”Aivan syntymästä alkaen. Lapsi tutustuu vauvasta lähtien ympäristöön oman kehonsa kautta. Kehollisuus auttaa lasta oppimaan ja tekemään asioita ympäristössään. Vauvaikäisen kohdalla tämä tarkoittaa lähinnä lapsen oman liikkeen mahdollistamista.” Lue .
Päiväkotileikit eivät riitä – lasten tulisi liikkua ulkona kotonakin, tutkija suosittelee
Suosituksen mukaan varhaiskasvatusikäisen tulisi liikkua päivässä vähintään kolme tuntia, joista yksi on reipasta liikuntaa. Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee päiväkoti- ja seuraliikunnan lisäksi vapaata liikkumista ulkona, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö. Lue koko juttu: tai .
Jo viisivuotiaan kehno käsitys itsestään liikkujana voi jäädä pysyväksi ja vaikuttaa liikuntataitoihin
Jyväskylän yliopiston laajan tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatusikäisten lasten koettu motorinen pätevyys ja motoristen taitojen urautuminen oli nähtävissä jo 5–6-vuotiaana, etenkin jos lapsi arvioi omat taitonsa muita lapsia heikommiksi. Jos lapsi arvioi omat taitonsa alhaisiksi varhaislapsuudessa, oli hyvin todennäköistä, että hän arvioi samat taidot alhaisiksi myös alakoululaisena. Alhaisen arvion profiiliin kuuluminen yleistyi sekä tytöillä että pojilla iän myötä. Myös sukupuolieroja havaittiin, sillä tytöt aliarvioivat herkemmin omia motorisia taitojaan. Lue lisää tiedotteesta.
Vanhemman antama tuki lisää itsensä heikoiksi kokevien lasten liikuntamäärää
Vanhempien liikunnallinen tuki varhaislapsuudessa näkyy lasten suurempana liikuntamääränä myöhemmin alakouluiässä. Erityisesti tulos havaittiin liikuntataidoiltaan itsensä suhteellisen heikoiksi kokevilla lapsilla. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetun tutkimuksen mukaan liikuntataidoiltaan itsensä suhteellisen heikoiksi kokevien lasten liikuntamäärä vastaavasti laski merkittävästi niillä, joiden vanhempien liikunnallinen tuki oli ollut vähäistä. Lue lisää tiedotteesta.
Lapset tarvitsevat enemmän arjen aktiivisuutta ja raskasta liikuntaa – lisää ”nujuamista” ja parempaa tilasuunnittelua, ehdottavat tutkijat.
Pienten lasten aktiivisuussuositukset täyttyvät ajallisesti, mutta raskas liikunta jää liian vähäiseksi. Nujuamista ei saa vältellä, sanoo tutkija. Jyväskylän yliopiston tutkijat esittävät päiväkoti- ja kouluikäisten lasten liikkumista koskevassa tiedotteessa, että niin arkista kuin raskasta liikuntaa voisi lisätä pienillä teoilla. Arkiliikunnan turvaamiseen vaikuttavat ennen kaikkea vanhempien toiminta sekä laajemmat rakenteet, kuten liikenne-, kaupunki- ja tilasuunnittelu. Raskas liikunta puolestaan vaatii sitä, etteivät vanhemmat rajoita lasten touhuamista liikaa siksi, että he pelkäävät lasten loukkaavan itsensä.
– Pientä rajojen koettelua turvallisessa ympäristössä kannattaa lapsen päivissä olla, sanoo tutkijatohtori Donna Niemistö tiedotteessa. tai vaihtoehtoisesti
Marraskuussa pohditaan maaseudun lapsien motorisia taitoja ja niiden muutoksia Jyväskylässä seminaarissa "Families and Childhoods in Flux", (3-4- November)
Jyväskylän yliopisto järjestää marraskuun alussa kansainvälisen seminaarin, jossa käsitellään lapsuutta kaikessa moninaisuudessaan. Donna Niemistö esittää seminaarissa pohdintoja siitä, mitä tapahtuu maaseudun lasten motorisille taidoille. Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -aineistojen mukaan maaseudun lapsilla on parhaimmat motoriset taidot alle 7-vuotiaina, mutta kouluiässä, alle 11-vuotiaina, maaseudun lapset pärjäävät heikoiten motorisissa taidoissa verrattuna kaupunkien, pääkaupunkiseudun sekä taajamissa asuviin lapsiin. Lue lisää seminaarista ja sen aikataulusta.
Taiturit- tutkijat osallistuvat CIAPSE-kongressiin syyskuussa
Kansainväliset kongressit näyttelevät suurta roolia tutkimustiedon jalkauttamisessa, tuottamisessa sekä uusien ideoiden saamisessa yhdessä kansainvälisten verkostojen kanssa tuleviin tutkimuksiin. Liikkuva perhe -tutkijat osallistuvat syyskuussa järjestettävään Alla näet koosteen tutkijoidemme kongressiesityksistä:
- Child, family, and environmental level predictors of physical activity parenting: A three-year longitudinal study
Dr. Arto Laukkanen | Ģֱ | Finland
- The role of early childhood's parental support and sport club participation to actual and perceived motor competence of 7–10-year-old children – A three-year longitudinal study. Elina Meklin | Ģֱ | Finland
- What happens to countryside children’s motor competence within the transition from ECEC to school? Dr. Donna Niemistö | Ģֱ | Finland
- Longitudinal relationship between (un)structured activities and overall physical activity in 3–10 years Finnish children. Nanne-Mari Luukkainen | Ģֱ | Finland
- Identifying motor competence of 4-6-years old children using product- and process-oriented assessment tools: Research gains having both. Dr. Donna Niemistö | Ģֱ | Finland
- Locomotor and object control skills during early years predict moderate to vigorous physical activity (MVPA) in 7–11-year-old girls and boys in different ways – A 3-year longitudinal study. Maria Kasanen | Ģֱ | Finland
Näin tuet lapsen liikuntaharrastusta: ”Isoin virhe on yli-innokkuus lapsen harrastukseen”
Liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Arja Sääkslahti kertoo, mitä lähes jokaisen lapsen harrastuspolku tuo tullessaan – ja miten välttää yleisimmät virheet. Lapsuuden fyysistä aktiivisuutta tutkinut Arja Sääkslahti antaa vanhemmille yhdeksän ohjetta lapsen liikuntaharrastusten tukemiseen. Lue
Lasten liikuntaa ei voi ulkoistaa
Arto Laukkanen kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa, kuinka lapselle liikunnasta tulee tapa vain, jos lapsi näkee perheensä liikkuvan lihasvoimin. Tutkimusten mukaan tehokkain keino onkin liikkua yhdessä lasten kanssa, kertoo yliopistonlehtori Arto Laukkanen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Hän tutkii liikuntataitojen oppimista sekä vuorovaikutusta lapsiperheissä ja liikunnanopetuksessa.
Ilo kasvaa ulkona - luontotoiminnan käsikirja on julkaistu!
Käsikirja on tarkoitettu kaikille luontotoiminnasta kiinnostuneille varhaiskasvatus- ja esiopetusryhmille. Käsikirja toimii alkusysäyksenä luontotoiminnasta kiinnostuneille ja vahvistuksena säännöllisesti ulkona jo toimiville. Julkaisun kirjoittamiseen on osallistunut upea joukko alan ammattilaisia, tutkijoita, kouluttajia ja luontotoimintaa tukevia tahoja. Mukana myös Taitavat tenavat -tutkija Donna Niemistö kirjoituksella "Liikunnan merkitys varhaiskasvatuksessa", s. 24. Käsikirja on luettavissa vapaasti ja lisäksi kaikki Ilo kasvaa ulkona materiaalit ovat vapaasti käytettävissä , materiaalit osiosta. .
Arjesta löytyy monenlaisia paikkoja lapsen arkiliikunnan lisäämiseksi
Tahtooko lapsi leikkiä rymyten vai rauhallisesti? Entä millainen liike varhaiskasvatuksessa tai koulussa sallitaan ja onko lapsen turvallista liikkua menoihinsa itsenäisesti? Tutkijat Donna Niemistö, Jani Hartikainen&Բ;ä&Բ;Jonne Silonsaari tarkastelevat lasten liikuntaa monesta eri näkökulmasta ja tietävät, että lapsille kannattaa tarjota mahdollisimman itsensä näköistä, fyysisesti aktiivista arkea. Lue lisää .
Tutkimuksen tieto jalostuu käytännön toimiksi kansallisissa Liikkuva perhe ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmissa
Tuorein tutkittu tieto Liikkuva perhe -tutkimuksesta (kuten myös seurantatutkimuksen muista osista, Taitavat tenavat ja Taiturit -tutkimuksista) jalostuu liikuntaa edistäviksi toimiksi ja -ohjelmien kautta. Kyseiset ohjelmat ovat osa valtakunnallisia ohjelmia, jotka tukevat hallitusohjelman tavoitteita liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden lisäämiseksi kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Ohjelmien rahoituksesta vastaa Opetus- ja Kulttuuriministeriö (OKM). Tutkijat Arja Sääkslahti, Arto Laukkanen ja Donna Niemistö vaikuttavat ohjelmissa verkostojen jäseninä. Yhdestä viimeisimmästä ohjelmien tuotoksesta voi lukea .
Piilo -tutkimushankkeen julkistamistilaisuus tulossa - vielä ehdit mukaan!
Tervetuloa kuulemaan tuoreinta tietoa varhaiskasvatusikäisten lasten hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämisestä! Mukana Liikkuva perhe -tutkimushankkeen tutkijat, kuten Arto Laukkanen, Arja Sääkslahti sekä Donna Niemistö.
kerättiin vuosina 2019–2021 tietoja ja menetelmiä pienten lasten hyvinvoinnin seurantaan ja edistämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää Piilo-hankkeen tulosten julkistamistilaisuuden yhteistyössä Likesin, Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Tilaisuus on maksuton webinaari.
Iloa liikunnasta – miten pienet lapset liikkuvat? Julkistamistilaisuus keskiviikko 15.9.2021 klo 12.00 – 15.00. Aikataulun näet . Ilmoittaudu mukaan 13.9.2021 mennessä osoitteessa:
Koko kehittämisvaiheen tulosraportti luettavissa
Piilo-tutkimushankkeen tuloksista uutisoi esimerkiksi , .
Arkiseikkailusta kiittää sekä lapsi että aikuinen
Arkiseikkailu on ja -ohjelmien yhteinen varhaiskasvatusyksiköille ja perheille suunnattu kampanja, jossa tutustutaan yhdessä lähiympäristöön. Tutkijat Arto Laukkanen ja Donna Niemistö kirjoittivat tarinoihin siitä, kuinka tärkeää on lähteä yhdessä liikkeelle!
Omaehtoisuutta tukeva liikuntakasvatus
Mikälaista on omaehtoisuutta tukeva liikuntakasvatus? Liikkuva perhe -tutkija Arto Laukkanen koosti aiheesti esityksen Pohjois-Savon Liikunta ry:n varhaiskasvatuksen liikuntawebinaariin 19.5.2021. Esitys on katsottavissa .
Onnittelut Liikkuva perhe -tutkimuksen arvonnassa voittaneille!
Liikkuva perhe tutkimukseen osallistui 679 lasta vanhempineen yhteensä 97:stä alakoulusta ympäri Suomea. Iso kiitos kaikille osallistuneille! Kaikkien osallistuneiden lasten kesken arvottiin tiistaina 8.12.2020 viisi 50€ arvoista lahjakorttia ja kaikkien koulujen kesken yksi 250€ arvoinen lahjakortti. Voitot menivät suureksi iloksemme ympäri Suomea: Seinäjoelle, Ylivieskaan, Kemiin, Kangasniemelle, Raaheen ja Jyväskylään. Onnittelut! Voitot tulevat onnekkaille postin matkassa lähiaikoina.
Milloin ja mitä lapsen olisi hyvä aloittaa harrastaa?
Kysymys on yllättävän kimurantti ja sisältää monta näkökulmaa. toimittaja Sanna Huolman ja haastateltavana olivat Mikko Salasuo, Antti Pihlakoski ja Liikkuva perhe -tutkijamme Arto Laukkanen.
Yhteiskunnan sulkemiseen johtanut koronavirusepidemia romahdutti hetkellisesti lasten liikunta-aktiivisuuden
Normaalioloissa lasten liikunta-aktiivisuuden tiedetään kasvavan talvesta kesään päin siirryttäessä. Yhteiskunnan sulkemiseen johtanut koronavirusepidemia keväällä 2020 romahdutti kuitenkin lasten liikuntamäärät Pohjoismaissa. Aiheesta uutisoi ja haastateltavina olivat Liikkuva perhe -tutkimuksen tutkijatohtori Arto Laukkanen ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Tutkimuksen raapaisi käyntiin yhteiskunnallisen keskustelun liikuntaa tukevasta vanhemmuudesta
Päätulokset lasten haastatteluista olivat, että lasten käsitykset vanhempien liikunnallisesta tuesta yhdistyvät tiiviisti heidän liikuntainnostukseen. Tutkimuslöydöksistä julkaistiin tiedote ja laaja blogikirjoitus. Aiheesta ovat uutisoineet ainakin ja Lisäksi Yle nosti aiheesta tekemänsä jutun koko maassa näkyvään Uutis-Suomi lähetykseensä, nauhoite katsottavissa kuuakuden ajan (kohdalta 08.23). Aiheesta julkaistu englanninkielinen tiedote herätti mielenkiintoa myös kansainvälisesti, aiheesta kirjoittivat mm. , , , ja .
Lapset kyhjöttävät nyt päivät koneen ääressä – mitä sille voi tehdä?
Armollisuutta poikkeustilanteessa liikunnan suhteen - lähiliikunta on monesta syystä toimiva ratkaisu. Aiheesta mietteitä esitti Liikkuva perhe tutkijamme Arto Laukkanen 26. maaliskuuta.
