Ä¢¹½Ö±²¥

Hanna Hämäläinen, Carita Jussinmäki, Tiina Kaasinen, Minna Lääperi, Terhi Niinimaa

Hei koulutusalan johtaja! Oletko miettinyt, millaisia toimintamalleja työyhteisössäsi tulisi olla,

jotta voisit edistää toimijuutta? Tärkein työkalusi on toimiva vuorovaikutus.

Aito mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja kehittää työtään sekä uudistaa ammatillista

identiteettiä synnyttää toimijuutta. Toimijuuden kehittyminen vaatii johtamista ja se harvoin rakentuu haluttuun suuntaan itsestään.  

Johtaminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa ihmisten kesken. Kompleksisessa työympäristössä epävarmuus on tiiviisti läsnä ja silloin johtamisen merkitys korostuu entisestään.

Oletko johtajana aidosti kiinnostunut ihmisistä, joiden kanssa teet työtä? Kohtaa!

Kohtaaminen on tietoista läsnäoloa ja toisen kuuntelemista aidosti. Se on dialogia, missä keskustelijat arvostavat toisiaan ja haluavat ymmärtää muiden näkökantoja. Yhteisellä keskustelulla rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Hyvässä työyhteisössä kannustetaan jokaista työyhteisön jäsentä kertomaan mielipiteensä. Useimmille kuulluksi tulemisen kokemus on tärkeä ja sekä merkityksellisyyttä että työhyvinvointia lisäävä asia. Aito kuulluksi tuleminen onnistuu, kun työyhteisössä on avoin, luottamuksellinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Mikäli näin on, uskalletaan työyhteisössä kokeilla uusia asioita ja epäonnistuakin. Erityisesti haluamme muistuttaa, että tämä mahdollisuus koskee myös johtajaa. Ole itsellesi armollinen; johtaminen on taito, jossa on mahdollista kehittyä. Arjen kiireiden keskellä dialogille, kehittämistyölle ja vertaistuelle on vain löydettävä aikansa ja paikkansa.

Käytkö dialogia? Osallista!

Työyhteisössä täytyy olla selkeä yhdessä luotu arvopohja ja visio toiminnalle. Tämä edellyttää sitä, että työyhteisöllä kokonaisuudessaan on näkemys siitä, miten toimitaan ja mihin suunnataan. Yksilö tietää, että oma toiminta vie oppilaitoksen toimintaa oikeaan suuntaan työyhteisön tavoitteisiin peilatessa. Arjessa konkretisoituvat yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt. Kun nämä ovat syntyneet yhteisessä keskustelussa ja yhteiseltä arvopohjalta, henkilöstön sitoutuminen on todennäköisempää. Kun toimijuus on mahdollistettu ja vakiinnutettu, johtajuutta voidaan jakaa. Tällöin johtajaa ei tarvita jatkuvasti reagoimaan ja päättämään, vaan kukin työntekijä pystyy vastaamaan omista vastuualueistaan - tarvittaessa itsenäisiä päätöksiä tehden.

Annatko työyhteisön jokaisen jäsenen loistaa? Edistä!

Jokaisella työyhteisön jäsenellä on omat vahvuutensa. Niiden tunnistaminen ja hyödyntäminen on johtajan tehtävä, jotta kaikki mahdollinen potentiaali voidaan valjastaa organisaation hyödyksi. Johtamisen on oltava kestävää ja eettistä. Yksinkertaistettuna johtaminen on silloin läpinäkyvää, yhteiseen arvopohjaan perustuvaa ja kaikille reilua. Näillä luodaan pohjaa hyvälle työntekijäkokemukselle ja vahvistetaan työntekijöiden sitoutumista

työyhteisöön. Ongelmia ja haasteita kohdattaessa keskitytään ratkaisun mahdollisuuksiin ja

yhteistyön voimaan. Onnistunut toiminta vaatii sekä itsereflektointia että palautetta muilta

työyhteisön jäseniltä unohtamatta palautetta johtajalta ja johtajalle. Jatkuvasti tulee

tarkastella sitä, mennäänkö yksilönä ja yhteisönä oikeaan suuntaan.

Vuorovaikutteinen työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa

Kun työntekijät tulevat kuulluiksi ja he pystyvät vaikuttamaan työhönsä, kokemus työn mielekkyydestä lisääntyy. Työntekijät sitoutuvat työhönsä, työyhteisöönsä ja työpaikkaansa sekä kokevat aktiivista toimijuutta. Avoimen vuorovaikutteinen työyhteisö luo perustan työssä viihtymiselle ja jaksamiselle. Kun työyhteisön jäsenet pystyvät keskustelemaan turvallisesti työssä kohtaamistaan haasteista, voidaan niitä ratkaista yhdessä. Vuorovaikutteinen työyhteisö on myös toisista välittämistä. Välittäminen on johtajalle tärkeä eettinen periaate, joka ylläpitää työntekijöiden hyvinvointia ja onnistumista työssä sekä tukee heitä ongelmatilanteissa. Vaikeista asioista tulee helpompia, kun ne voi kohdata yhdessä. Kukaan, myöskään johtaja, ei koe jäävänsä yksin. Vaikka jokaisella on omat vastuunsa, työyhteisö seisoo yksittäisen työntekijän rinnalla. Yhteisön kanssa jakaminen puolittaa huolet ja kaksinkertaistaa ilot.

³¢Ã¤³ó³Ù±ð±ð³Ù:

Hökkä, P. ym. (toim.) 2017 KOHTAA - OSALLISTA - EDISTÄ (KOE!) Toimijuusjohtamisen

askeleet. Jyväskylä. Jyväskylän yliopistopaino.

Juuti, P. & Rovio E. 2010 Keskusteleva johtaminen (toim.) Otava. Otavan kirjapaino, Keuruu.

Lämsä, A.-M. 2019. Kohti vastuullista johtamista. Teoksessa Collin, K. & Lemmetty, S. 2019

(toim.) Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden

tukena työelämässä. Edita. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu.