Pohdintoja koiraa harkitsevalle: millainen koira sopisi seuralaiseksi juuri sinulle?

Koiran ja omistajan suhde on kahden kauppa – molempien pitää sopia toisilleen. Tutkimus tietää jo jonkin verran siitä, mitä ihmisen ja koiran onnistunut vuorovaikutus edellyttää, kirjoittaa akatemiatutkija Miiamaaria Kujala.
Miiamaaria Kujala
Julkaistu
28.5.2024

Teksti: Miiamaaria Kujala | Kuva: Petteri Kivimäki

Koirankasvattajat haluavat usein selvittää ostajaehdokkaiden taustoja, eivätkä välttämättä suostu myymään koiriaan kenelle tahansa. Ostajaehdokkaista tämä saattaa tuntua jopa loukkaavalta — minähän tässä maksava osapuoli olen, enkö muka kelpaa? 

Mielensä pahoittamisen keskellä unohtuu, että kasvattaja pystyy usein ennakoimaan riskinä olevia, todellisia ongelmia jo ennen niiden toteutumista. Perimän pohjalta pystytään ennustamaan monenlaisia todennäköisyyksiä etukäteen, joten geenitiedon perusteella tietynlaisia yhdistelmiä on syytä välttää. 

Huskyt tarvitsevat paljon liikuntaa ja monet pystykorvat ovat herkkiä haukkumaan, joten on tärkeää varmistaa, että ne pääsevät rodulle tyypillisiin vaatimuksiin soveltuvaan ympäristöön. Muuten on hyvin mahdollista, ettei koira saa käyttäytymistarpeilleen vastinetta, ja myös omistaja kokee sen vuoksi turhautumista. Naapurisopukin voi rakoilla.

Koiran rotuun kannattaa tutustua perusteellisesti 

Mutta entäpä ihmiset hihnan toisessa päässä, mitä me tiedämme heistä? 

Anekdootti kertoo nuoresta parista, joka tuli etsimään sopivaa koiraa ulkomaisesta lemmikkien rescue-keskuksesta. Parin haavelistaan kuului muun muassa koiran tarpeeksi suuri koko, jotta heidän lapsensa pystyy sillä ratsastamaan. Tarinan todenperäisyydestä ei ole täyttä varmuutta, mutta se on ihan mahdollinen kertomus ihmismielestä. Sanottakoon siis ääneen, ettei koiraa voi tietenkään tällaisin vaatimuksin ottaa. 

Koiranomistajan tyytyväisyys koiraansa on tutkitusti heikointa silloin, kun koira on valittu pääosin ulkonäön perusteella. 

Varsinkin ensimmäisen koiransa taustaan ja mahdolliseen rotuun kannattaa siis tutustua etukäteen ja miettiä, millaista arkea haluaa viettää koiran kanssa. Suomessa koiraa ei voi onneksi ostaa lemmikkikaupasta hetken mielijohteesta, joten kodin tarjoamista lemmikille joutuu harkitsemaan pääsääntöisesti pidempään. 

Millaisin mielikuvin koira hankitaan?

Ihmistä ei voi omistaa, vaan ihmissuhteissa on luotava molemminpuolinen yhteisymmärrys. Vaikka tässä lähestymistavassa olisi paljon hyvää myös lemmikkien kanssa, koira rinnastetaan mielikuvissa enemmän tavaraan, jolloin syntyy ajatus omistussuhteesta. Silloin lemmikkiin kohdistuu luultavasti monenlaisia, jopa ristiriitaisia odotuksia. 

Jokaisella koiraa hankkivalla on jonkinlainen mielikuva elämästä lemmikin kanssa. 

Liittyykö mielikuvaan se, miten pentu telmii lasten kanssa pihamaalla? Vai miten istun koirani kanssa nokipannukahveilla erämaassa? Tai ehkä haussa on kaveri, joka ainakin rakastaa ja hyväksyy persoonani ehdoitta? 

Mielikuvat on hyvä tiedostaa etukäteen, ja pohtia myös vaihtoehtoja. 

Myös koirat ovat yksilöitä, ja oma koira voi myös poiketa rodun tyypillisestä edustajasta. Entä jos lintukoirani onkin paukkuarka eikä mielikuvani toteudu — oliko koiran pääarvo tuossa mielikuvassa? Tai mitä jos agilitykaveriksi hankkimani koira ei toimikaan kanssani kuten olin toivonut? Tai jos ihmisen paras ystävä ei sittenkään pidä rapsutuksista silloin kuin itse niitä kaipaan?

Osa koiraroduista on herkempiä ihmisen käytökselle

Koiran omistajalla ja huoltajalla on vaikutusta siihen, millaiseksi koiran käyttäytyminen muotoutuu. 

On hyvin suositeltavaa, että koira sitoutetaan ja totutetaan koulutukseen ja hoitotoimenpiteisiin positiivisen vahvistamisen keinoin heti alusta alkaen. 

Näyttöä on myös siitä, että erilaiset koirat reagoivat myös erityyppisiin omistajiin eri tavalla. 

³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöhön jalostetut rodut ovat herkkiä ihmisen käytökselle, mutta ne voivat myös stressaantua yhdessä herkästi huolehtivan omistajan kanssa — mikä voi toisinaan lisätä ongelmia. 

Omistajaansa tukeutuva koira saattaa kärsiä helposti eroahdistuksesta. Alkukantaisemmat rodut puolestaan ovat itsenäisempiä, eivätkä niin herkkiä omistajan mielialoille, mutta vähäisempi sisäsyntyinen yhteistyöhalukkuus voi vaikuttaa samalla myös koulutettavuuteen. 

Tutkimukset aihepiiristä ovat osin myös ristiriitaisia, mikä viittaa ilmiön monimutkaisuuteen. 

Seuraavien vuosien aikana tiedämme toivottavasti vielä enemmän siitä, millaiset koirat ja millaiset omistajat tulevat parhaiten keskenään toimeen.

Kirjoittaja Miiamaaria Kujala työskentelee akatemiatutkijana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Hänen tutkimuksensa kuuluvat vertailevan kognitiivisen neurotieteen alaan. Hän tutkii monitieteisesti ihmisen ja koiran vuorovaikusta.