Ģ��ֱ��

Liberaalin demokratian synnyinmaa Yhdysvallat oli vuoden 2024 lehdistönvapausindeksin mukaan sijalla 55., samassa ryhmässä Väli-Amerikan Belizen ja Keski-Afrikan Gabonin kanssa.

Sijoitusta ei voi pitää kovin hyvänä.

Norja, Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Suomi olivat jo perinteiseen tapaan lehdistönvapauden kannalta viisi parasta maata harjoittaa journalismia.

Presidentti Donald J. Trumpin toisen kauden ensimmäiset kuukaudet lupaavat kovia aikoja yhdysvaltalaisille journalisteille myös jatkossa.

Heti helmikuun alussa New York Times, NBC News, NPR ja Politico joutuivat lähtemään Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin lehdistötiloista, ja tilalle kutsuttiin Trumpille uskollisia verkkomedioita, kuten Breitbart News ja One America News.

Myös uutistoimisto Associate Pressin (AP) toimittajat saivat jo helmikuussa porttikiellon Valkoisen talon lehdistötilaisuuksiin, koska AP ei ollut suostunut käyttämään presidentin uutta Amerikanlahti-nimitystä Meksikonlahdesta.

Jo ensimmäisellä presidentinkaudellaan Trump nimitti esimerkiksi New York Timesia, Washington Postia, NBC Newsia, ABC Newsia, CBS Newsia ja CNN:ää systemaattisesti ”valeuutismedioiksi”. Republikaanien äänitorvet, kuten Fox News -kanava sekä Wall Street Journal ovat olleet enemmän presidentin mieleen.

Journalistien määrä vähenee

Uusimmassa nosteessa ovat kuitenkin olleet sosiaalisen median poliittiset, Trumpia tukevat influensserit sekä podcastaajat. Samaan aikaan, kun yksi maailman johtavista uutistoimistoista ei enää saa ammattijournalistejaan presidentin tilaisuuksiin kysymään kriittisiä kysymyksiä, ovet ovat avautuneet Trumpia kehuville vaikuttajamarkkinoinnin ammattilaisille.

Tämä on ymmärrettävä, koska uutiskulutus on Yhdysvalloissa voimakkaasti siirtynyt sosiaalisen median alustoille (noin 50 prosenttia), ja podcasteihin luotetaan huomattavasti enemmän (55 prosenttia) kuin perinteiseen uutismediaan (31 prosenttia).

Ammattimaisesti tuotetun journalismin ja lehdistön kriittinen vallan vahtikoiran rooli on käynyt jo parinkymmen vuoden ajan Yhdysvalloissa koko ajan vaikeammaksi. 

Vuodesta 2008 vuoteen 2020 yhdysvaltalaisten journalistien määrä on vähentynyt noin neljäsosalla, ja uusia supistuksia on yhä tulossa. Esimerkiksi datajournalismiin erikoistunut ABC Newsin omistuksessa oleva FiveThirtyEight verkkojulkaisu ilmoitti maaliskuussa lopettavansa toimintansa.

Sisällön pitää miellyttää vallanpitäjiä

Trumpin näkyvän tukijan miljardööri Elon Muskin X:n vanavedessä myös muut sosiaalisen median alustayhtiöt ovat joutuneet nopeasti ohjelmoimaan algoritmejaan ja monitorointikäytäntöjään vallanpitäjille mieleisiksi. Esimerkiksi Meta ei enää Yhdysvalloissa aktiivisesti monitoroi sosiaalisen median sisältöjään, vaan on ulkoistanut sen käyttäjilleen; kyseenalaisesta sisällöstä voi laittaa viestiä teknologiayhtiöön.

Uusimpina kiistanlaisina somen vaikutusmuotoina ovat Yhdysvalloissa olleet tekoälyavusteiset viraalit poliittiset lyhytvideot, esimerkiksi ”Trump Gaza”.   

Hyvin lehdistönvapauden ahdinkoa kuvaa myös se, että Amazonin hallituksen puheenjohtajan Jeff Bezosin omistuksessa olevan Washington Postin poliittinen pilapiirtäjä erosi lehden palveluksesta jo ennen Trumpin toisen kauden alkua, tammikuussa, kun lehti ei suostunut julkaisemaan teknomogulien ja myös mediayhtiö Disneyn Trumpin palvontaa kritisoivaa pilakuvaa.       

Oletettavasti tämän vuoden lehdistönvapausindeksin tekijät saavat vuoden aikana runsaasti lisää todisteita, joiden perusteella Yhdysvaltojen sijoitus lehdistönvapaus-rankingissa edelleen laskee, ellei suorastaan romahda.

Uusia lehdistönvapauden loukkauksia voi seurata esimerkiksi Pressfreedomtracker.us-verkkopalvelusta, jota ylläpitävät lehdistönvapautta edistävät järjestöt. 

Monitorointisivusto perutettiin Trumpin ensimmäisen presidentin kauden alussa. Tähän mennessä eniten lehdistönvapauden loukkauksia on kirjattu vuonna 2020, yli 800. 

Kirjoittaja Turo Uskali työskentelee journalistiikan professorina kieli- ja viestintätieteiden laitoksella humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa.