Ģ��ֱ��

Kurssimateriaalin valinta

Suurin osa vastaajista (76,8 %) kertoi valitsevansa kurssimateriaalin oman tiedonhaun perusteella tai kollegoiden suositusten perusteella (51,2 %). Tärkeimmiksi valintakriteereiksi nousivat laatu ja tieteellinen luotettavuus sekä sisällön ajantasaisuus ja relevanssi, mutta myös opiskelijoiden helppoa pääsyä materiaaliin pidettiin tärkeänä.

15 % tiedekuntien vastaajista kertoi, että omiin kursseihin sisältyy myös ns. ristiinopiskelukursseja eli kursseja, joita myös muiden korkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa. (Tätä kysymystä ei esitetty Avoimen yliopiston vastaajille.)

Tietoisuus avoimista oppimateriaaleista yleensä

Avoin tiede -aihepiiriin liittyy runsaasti terminologiaa ja siitä on puhuttu jo pitkään. Avoimeksi pyritään saamaan kaikki tieto datasta lopullisiin tutkimustuloksiin ja kaikki siltä väliltä, ja tutumpia ovatkin jo tutkimusdataan ja omiin julkaisuihin liittyvät OA-käsitteet. Se sijaan avoimet oppimateriaalit -kokonaisuus (OER = Open Educational Resources) voi vielä käsitteenä ja kokonaisuutena olla oudompi asia.

Avoimet oppimateriaalit (engl. Open Educational Resources, OER) ovat opetus-, oppimis- ja tutkimusmateriaaleja, jotka ovat vapaasti käytettävissä, jaettavissa, muokattavissa ja uudelleenkäytettävissä. Ne voivat sisältää esimerkiksi (oppi)kirjoja, videoita, harjoituksia, dioja, verkkokursseja tai ohjelmistoja. Pientä vaihtelevuutta määritelmiin tuovat OER-materiaalilta edellytettävät lisenssit, joista osa (esim. UNESCO) edellyttävät maksuttoman pääsyn lisäksi vapaan mukauttamisen ja uudelleenjakelun, ja osa, esim. Avointen oppimateriaalien kirjasto (), vain suosittelee laajaa avointa linjaa (ml. mukauttaminen), mutta ei vaadi sitä.  (Ks. myös Jyväskylän yliopiston OER-linjaus.)

Vastaajilta kysyttiinkin, missä määrin he ovat tietoisia avoimista oppimateriaaleista ������Բ�ä.

Vastaukset tietoisuudesta jakautuivat lähes tasan. Vastaajista 49 % koki olevansa tietoinen avoimista oppimateriaaleista yleensä, mutta ollenkaan tai vain jonkin verran tietoisia koki olevansa toinen puoli eli 51 % vastaajista. 

Eli avoimet oppimateriaalit kokonaisuutena on selvästikin aihe, josta tarvitaan lisää tietoa ja asian esille nostamista.

OA-kirjojen käyttö

Yleisen OER-kysymyksen jälkeen kysely tarkentui koskemaan pelkästään avoimia kirjoja (OA-kirjat) ja niiden käyttöä osana kurssivaatimuksia. Kysymykseen siitä, kuinka moni käytti tai on käyttänyt OA-kirjoja osana kurssivaatimuksia, vastaukseksi saatiin 30,5 % eli lähes kolmasosa kertoo käyttäneensä.

OA-kirjojen käyttöä perusteltiin pääasiassa haluna taata opiskelijoiden varman pääsy kurssimateriaaliin (4,9 / 5) sekä haluna tukea avoimen tieteen toimintatapaa (4,1 / 5).

Mitä käytön esteisiin tulee, niin isoimmiksi syiksi nimettiin kokemus, että kyllin laadukkaita OA-kirjoja ei omalta tieteenalalta ole tai että aikaa avoimien kirjojen laadun arviointiin ei ole.

Mielenkiintoinen oli myös eniten valittu syy eli että kirjojen valintaa ei vain aiemmin ollut tullut pohtineeksi avoimuuden näkökulmasta. Avoimuus kannattaakin jatkossa pitää validina kriteerinä tapauksissa, missä sisällöllisesti tasaveroisista vaihtoehdoista toinen on avoimesti saatavana, toinen ei.

OA-kirjapalveluita ei tunneta

Kyselyn lopuksi vastaajille annettiin vielä kooste erilaisista OA-kirjapalveluista ja pyydettiin heitä valitsemaan palvelut, joista he olivat kuulleet tai joita käyttäneet. Mukana oli sekä voittoa tavoittelemattomia OA-kirjaportaaleja sekä muutama kaupallisten kustantajien OA-kokoelma.

Selvisi, että varsin moni varsin isokin OA-kirjapalvelu on käyttäjille tuntematon. Esim. isot ja paljon vertaisarvioituja tieteellisiä kirjoja sisältävät ja -palvelut (jotka ovat keskenään paljon päällekkäiset) saivat vain muutamia mainintoja, samoin kotimainen , vaikka se monissa yhteyksissä on viime vuosina esillä ollutkin. Eniten mainintoja sai Springer, joka kaupallisena kustantajana muutenkin tuttu.
 

on yhteisöpohjainen palvelu, joka indeksoi ja tarjoaa pääsyn tieteellisiin, vertaisarvioituihin avoimen pääsyn kirjoihin. Sisältää yli 95 000 tieteellistä vertaisarvioitua kirjaa (6/2025) yli 500 kustantajalta. Mukana useita suuria kustantajia mm. Springer Open Books -sarja, Taylor & Francis OA Books, Brill Open -kokoelmat, De Gruyter OA-kirjat sekä useiden muiden suurkustantajien OA-julkaisut.

on eurooppalainen akateemisten, lähinnä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen open access -kirjojen portaali. OAPEN pyrkii parantamaan korkealaatuisen akateemisen tutkimuksen näkyvyyttä ja käytettävyyttä kokoamalla yhteen vertaisarvioituja avoimen saatavuuden julkaisuja eri puolilta Eurooppaa. Sisältää niin ikään useiden isojen kustantajien OA-kirjat (mm. Academia Pres, Brill, Palgrave Macmillan).

Haasteet kirjastolle

OA-kirjojen näkyvyys ja löytyvyys asettavatkin kirjastolle ison haasteen.

Vastaajien mielestä OA-kirjojen käyttö lisääntyisi, jos yliopisto vaatisi sitä (3,1 / 5) tai jos opettajat saisivat lisätietoa tarjonnasta (3,7 / 5). Mutta eniten toivottiin kuitenkin helppoa tapaa löytää OA-kirjat yhdestä paikasta (79,0 %) ja listauksia oman alan OA-kirjoista (71,6 %), sekä koulutusta erilaisista OA-palveluista (43,2 %).

OA-kirjojen näkyvyys, haettavuus ja ns. yhden luukun periaate ovatkin selkeitä kehittämiskohteita, joihin Avoimen tiedon keskuksen tulee panostaa. Useat avoimet OA-kirjapalvelut (ml. DOAB ja OAPEN) on mahdollista haravoida kirjaston JYKDOK-Finna -tietokantaan, mutta haravointimahdollisuus ei kata kaikkia OA-kirjapalveluita eikä se (vielä) ole systemaattisesti päivittyvää. Myös metadata on OA-palveluissa vaihtelevaa.

Eli vaikka nimeketasoinen tieto JYKDOKista löytyisikin, ei haku ole riittävä, jos rajauksen mahdollistavaa OA-tietoa tai tieteenalaa ei metadatasta löydy. OA-kirjapalveluiden metadatan parantaminen onkin Avoimen tiedon keskuksen ensisijainen tavoite. 

Parempi metadata mahdollistaisi myös erillisten OA-teemakokoelmien rakentamisen, mitkä ne niin ikään koettiin käyttöä edistäviksi. Tarpeen ovat myös paremmat visualisointityökalut niin, että OA-materiaali erottuisi selkeästi ja lisäisi tietoisuutta niin.

Avoimen tiedon keskus saikin vastauksista runsaasti eväitä kehittämistyöhön ja aikoo jatkaa OA-kirjojen näkyvyyden, haettavuuden ja käytettävyyden parantamista.

Kannattaisi myös miettiä, olisiko OA-kirjojen käyttö syytä mainita myös yliopiston OA-suosituksissa. Suositus olisi omiaan pitämään aihetta esillä ja tukisi JYU:n tavoitteita kohti avointa toimintakulttuuria.
 

"Kiinnostuin!” - tietoa toivotaan lisää

Kaiken kaikkiaan OA-kirjojen esiin nostaminen koettiin myönteisenä asiana, mikä näkyi etenkin avoimista vastauksista.

”Hyvä, kun tuli kysely! Nyt löytyi monta uutta OA-palvelua :) 

”Kiinnostuin! Toivottavasti lisätietoa ja koulutusta tulee myöhemmin.” ; ”tarpeellinen kysely, ja toivon, että OA-asioista tiedotetaan laajalti opettajia, [..]”.

Avoimen tiedon keskus kiittääkin kaikkia vastaajia ja toivottaa kaunista kesää ja entistä avoimempaa tieteen tulevaisuutta.