Karjalan kieli ja kulttuuri vahvistuvat Suomessa
Karjalan kieli on kotoperäinen ja suomen lähin sukukieli. Se on myös erittäin uhanalainen kieli. Sitä on puhuttu nykyisen Suomen alueella ennen valtioiden rajoja. Tänä päivänä karjalan kieltä puhutaan eniten Suomessa ja Venäjällä.
Suomessa karjalankieliseen yhteisöön kuuluu noin 30 000 eri tasoisesti kieltä osaavaa henkilöä. Noin 5 000 henkilön arvioidaan puhuvan karjalan eri murteita päivittäin.
Karjalankielinen yhteisö Suomessa koostuu laajalti rajakarjalaisista ortodoksisista evakoista ja heidän jälkeläisistään, jotka joutuivat jättämään kotinsa muiden karjalaisevakoiden kanssa talvi- ja jatkosotien aikana.
Osa on Vienan Karjalasta vuosina 1918–1920 Raja-Karjalaan paenneiden jälkeläisiä, osa on Pohjois-Karjalan ja Kainuun karjalankielisistä kylistä, ja osa muuttanut Venäjältä Suomeen.
Laajempi keskustelu kielestä alkoi 2000-luvulla
Sotien aikana ja niiden jälkeen aiemmin tiivis kieliyhteisö hajaantui eri puolille Suomea, myös ulkomaille. Kielen osaaminen ja yhteys karjalaiseen kulttuuriin heikkeni seuraavina vuosikymmeninä, kun karjalan kieli ja karjalainen kulttuuri eivät siirtyneet jälkipolville eri syistä.
Yksi vaikuttava tekijä oli karjalaisen kulttuurin vieroksuminen läntisemmässä Suomessa.
Kieltä ei myöskään juuri ollut mahdollista opiskella perhepiirin ulkopuolella ennen 1990-lukua. Laajempi keskustelu karjalan kielen asemasta alkoi vasta 2000-luvulla.
Karjalan kielellä ei ole tällä hetkellä Suomen lainsäädännössä virallista asemaa.
Suomi on kuitenkin allekirjoittanut Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (SopS 23/1998). Vuonna 2009 asetuksen toista pykälää muutettiin, ja siihen lisättiin maininta karjalan kielestä (956/2009).
Tämä velvoittaa Suomen säännöllisesti raportoimaan Euroopan neuvostolle eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta.
Elvytys hankkeilla käyntiin
Karjalan kielen ja kulttuurin professuuri perustettiin Itä-Suomen yliopistoon vuonna 2009. Karjalankielisiä uutisia alettiin toimittaa radiossa vuonna 2015, ja samana vuonna alkoi kääntämiseen keskittyvä kielen elvytyshanke vuosille 2015–2018 Itä-Suomen yliopistossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt karjalan kielen elvytyshankkeelle valtionavustusta 2021 lähtien.
Elvytyshanke toimii Itä-Suomen yliopistossa yhteistyössä kieliyhteisön kanssa.
Karjalan kieli ja kulttuuri on nostettu esiin myös vuonna 2022 julkaistussa valtioneuvoston kielipoliittisessa ohjelmassa. Ohjelman perusteella perustettu asiantuntijaryhmä ja sidosryhmät laativat karjalan kielen elvytyssuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa Itä-Suomen yliopiston koordinoimana.
Karjalan kieli tuli someen
Korona-aikaan useat karjalan kielen kurssit siirrettiin internetiin, joka mahdollisti osallistumisen maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Eri kielimuotojen kursseja tarjotaan etänä, hybridinä ja kasvotusten yliopistotasolla, vapaan sivistystyön parissa ja kansalaisjärjestöissä.
Työ kielen ja kulttuurin elvyttämiseksi jatkuu myös ruohonjuuritasolla.
Nuoret karjalaiset ovat nostaneet kielensä asemaa esiin sosiaalisessa mediassa ja yhdistystoiminnan kautta 2020-luvulla.
He kertovat Instagramissa arjestaan ja kulttuuristaan karjalaksi sekä kokoontuvat keskustelemaan yhteisöllisillä viestialustoilla kuten Discordissa.
°³Ü±ô³Ù³Ù³Ü³Ü°ù¾±Âáä°ùÂá±ð²õ³Ùö Karjalazet Nuoret Suomes - Karjalaiset Nuoret Å uomeÅ¡Å¡a ry. työskentelee karjalan kielen ja kulttuurin aseman vahvistamiseksi. Eri kaupungeissa karjalankieliset järjestävät myös vapaamuotoisia tapaamisia karjalan kieltä puhuville, sitä opiskeleville ja siitä kiinnostuneille.
Esimerkiksi Jyväskylän ±è²¹²µ¾±²Ô²¹±è±ð°ù³Ù¾±²õ²õä, keskustelukerhossa, voi käyttää kaikkia karjalan kielimuotoja.
Tapaamisten sisältö muokkautuu osallistujien toiveiden mukaan. Se voi olla keskustelun lisäksi tutustumista karjalaiseen kulttuuriin vierailijoiden ja luentojen välityksellä.
Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella. Hän on yksi puhujista Siirtolaisuusinstituutin järjestämässä Liikettä rajoilla – Lähihistorian näkökulmia -tutkijaseminaarissa 1.10. Jyväskylän yliopistossa. Hyyryläinen kertoo, miten rajakarjalaisevakoiden jälkipolvet voimaannuttavat karjalan kieltä ja kulttuuria.
