Avoimuus on osa opettamista
Opiskelijat ovat tuottaneet opintojaksoilla jo pitkään erilaisia oppimateriaaleja. Syksyllä 2023 opettajat Antti Lehtinen (FYS), Anssi Lindell (OKL) ja Pasi Nieminen (OKL) lähtivät mukaan opetuskokeiluun, jossa heidän opiskelijoitaan tuettiin ja kannustettiin avaamaan kurssityönä tehtäviä oppimateriaaleja.
Antin fysiikan opetukseen keskittyneelle opintojaksoille osallistuneet opettajaopiskelijat Ilona Savolainen ja Tomi Koivisto innostuivat kokeilemaan oppimateriaalinsa avaamista. Pilottia organisoivat JYULearnin puolesta Sami Lehesvuori ja Avoimen tiedon keskuksesta (OSC) Marjo Vallittu, Johanna Kinnunen ja Katri Koskinen. Kokeilua jatketaan kuluvana lukuvuonna. Lisäksi JYU:n opettajat ja tutkijat pääsevät tutustumaan oppimateriaalien avaamiseen esimerkiksi uudistetuissa JYUPeda-opinnoissa (ent. YPE).
Avoimesta vieläkin avoimemmaksi
Avoimia opetus- ja oppimismenetelmiä on käytetty pilottiin osallistuneilla opintojaksoilla myös aikaisemmin. Yksi avoimista käytänteistä on ollut vertaispalaute, sillä opiskelijat ovat antaneet toisilleen pienryhmissä vertaispalautetta opinnoissa tehdyistä oppimateriaaleista. Samalla opiskelijat ovat tulleet hyvin osallisiksi oppimisprosessistaan ja opetuksesta. Tällä kertaa kokeiltiin, kuinka opintojaksolle voisi tuoda lisää avoimuutta rohkaisemalla opiskelijoita avaamaan oppimateriaalejaan.
Pilottiopintojaksolla opiskelijoille esiteltiin mahdollisuus avata oppimateriaali kansallisessa Opintojaksolla katsottiin OSC:n tekemä esittelyvideo asioista, joita oppimateriaalin avaamisessa tulee huomioida, kuten tekijänoikeudet, saavutettavuus sekä Creative Commons -lisenssin valinta. Opintojakson aikana opettajat muistuttivat avaamisen mahdollisuudesta ja näyttivät aoe:ta opiskelijoille. Päätöksen avaamisesta tekivät tietenkin opiskelijat itse. Ilonasta ja Tomista avaaminen vaikutti hyvältä idealta, joten he lähtivät kokeilemaan avoimuutta.
Opiskelijat: avoimuus vaikutti tavalliselta osalta opettamista
Miltä oppimateriaalin avaaminen vaikutti opiskelijan näkökulmasta?
Ilona lähti ennakkoluulottomasti avaamaan oppimateriaaliaan:
Ei ollut mitään syytä, miksi en olisi avannut oppimateriaaliani. Totta kai lähdin kokeilemaan avaamista. Koen, että haluan olla työssänikin sellainen, joka kehittää opetusta. Tämä oli matalan kynnyksen ensimmäinen askel lähteä toteuttamaan sitä.
Erityisesti opintojen loppuvaiheessa avoimuus vaikutti hyvältä mahdollisuudelta valmistautua työelämään. Materiaalin pystyi linkittämään työpaikkahakemuksiinsa ja ansioluetteloonsa, joten jopa ennen valmistumistaan pystyi todentamaan, että opetustyöhön on intoa ja osaamista.
Avaaminen ei ollut vaikeaa ja aoe:n avaamislomake ohjasi Ilonan ja Tomin mielestä prosessia hyvin eteenpäin. Creative Commons -lisenssit olivat opiskelijoille entuudestaan vielä vieraita, mutta aoe:n ohjeiden avulla lisenssikin tuli valittua helposti. Oppimateriaalin valmisteluvaiheessa he eivät kokeneet tehneensä mitään erityistä, vaan olisivat tehneet oppimateriaalin samalla tavoin, vaikka se olisi tehty vain kurssia varten ja jäänyt sen jälkeen omaan pöytälaatikkoon. Avoimuuskin vaikutti täysin luonnolliselta osalta prosessia, kuten Ilona toteaa:
- Opettajan ensimmäisinä työvuosina on varmasti paljon valmistelutehtäviä, ja oletan, että siinä olisi isoksi avuksi, jos voisi hyödyntää toisten opettajien ja opiskelijoiden avaamia materiaaleja.
- Ja kun kuulee toisten kokemuksista, on kynnys lähteä avaamaan oppimateriaalia ehkä matalampi, miettii Tomi, kun keskustelu kääntyy mahdollisuuksiin kannustaa muita opiskelijoita.
Ilona ja Tomi lähtivätkin rohkeasti tsemppaamaan toisia opiskelijoita avoimuuteen esittelyvideon muodossa:
Opettajat: tätä kokeilua jatketaan
Opetuspilottiin osallistuneet opettajat ovat samoilla linjoilla kuin opiskelijatkin: oppimateriaalin avaaminen ja opiskelijoiden tukeminen ei vaikuttanut isolta työmäärältä tai ylimääräiseltä tekemiseltä. Se oli osa opettajan työn arkea.
Mikä kannustaisi nähdäksenne opiskelijoita ja opettajia vielä enemmän avoimuuteen?
Varsinkin opinnoissaan pidemmälle ehtineitä opiskelijoita kannustaisi varmasti työelämän pohtiminen. Avoimet oppimateriaalit voisivat olla keino esitellä osaamista työnhaussa. Mitä enemmän on käytännön esimerkkejä avoimuutta kokeilleista opettajista ja opiskelijoista, sitä helpompi opiskelijoiden on varmasti lähteä itsekin kokeilemaan. Osassa JYU:n yksiköistä on jo jaettu materiaalia sisäisesti eli opettajille avoimuus voisi olla ”vain” ajatusmallin päivittämistä, Antti Lehtinen summaa.
Uutta kurssia aloittaessaan opettajalle itselleenkin olisi hyödyksi, mitä enemmän tietää edellisen lukuvuoden toteutuksesta. Pelkkä diapakettihan ei kerro, miten asiat on opetettu, mutta kurssisuunnitelman avoimuus olisi jo todella iso juttu, vaikka ajateltaisiin ihan vain pelkästään työmäärää ja panostuotos-suhdetta, sanoo Pasi Nieminen ja jatkaa:
Opetusmaailmassa jaetaan vielä harvoin asioita, minkä vuoksi ei useinkaan käsitellä esim. rakenteellisesti pedagogisia käytänteitä.
Miten vastaavaa voisi kokeilla itsekin?
Monilla JYU:n opintojaksoilla tuotetaan tehtävinä nyt jo oppimateriaaleja monissa eri muodoissaan. Oppimateriaalit voivat olla esimerkiksi videoita, podcasteja, kuvia, projekteja, oppikirjoja, oppaita, dioja, pelejä, kokeita, tunti- tai kurssisuunnitelmia, mallinnuksia, esityksiä, wiki-sivustoja, dataa tai verkkosivuja.
Opiskelijoille voi siis esitellä tehtävän yhteydessä mahdollisuuden materiaalin avaamisesta aoe:ssa myös muiden käyttöön. Ajatusten herättelijänä voi käyttää OSC:n opasvideota, jonka saa halutessaan käyttöönsä kurssilleen. Aoe:sta voi myös etsiä yhdessä esimerkkejä omalta tieteenalalta, ja opettajat ja opiskelijat voivat tuoda tuntemiaan tekijöitä esiin. Avoimuus voi olla vielä opiskelijoille uusi asia, jolloin epäilyksiä ja pelkojakin saattaa ilmetä. Niistäkin on hyvä puhua, purkaa esteitä keskustellen ja tietoon nojaten.
JYU:ssa käytetään jo paljon myös avoimia oppimis- ja opetuskäytänteitä. Opetuspilotissa esiin noussut opiskelijoiden toisilleen antama vertaispalaute on yksi tällaisista avoimuuden muodoista, samoin esimerkiksi yhteislukeminen. Myös muiden tekemien avointen oppimateriaalien hyödyntäminen opetuksessa tekee käytänteestä vähitellen tuttua ja arkista myös opiskelijoille.
Tukea on saatavilla Avoimen tiedon keskuksesta. Tulevana lukuvuonna opettajat pääsevät kokeilemaan avoimia käytänteitä Avoimen tiedon keskuksen henkilöstökoulutuksissa ja uudistuneissa JYUPeda-opinnoissa. Avoimen tiedon keskus opastaa ja tukee, joten yhteydenotto on hyvä ensiaskel.
Yhteydenotot: oe-resources@jyu.fi
