Arvioinnin yhdenvertaisuuden vahvistuminen vaatii työtä, täydennyskoulutusta ja ohjeiden selkeyttämistä
Oppilaiden valikoituminen perusopetuksesta toisen asteen opintoihin perustuu perusopetuksen päättöarvosanoihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että päättöarviointi tehdään yhtenäisin periaattein. Opetushallitus täsmensi vuosina 2020–2021 arvioinnin kansallisia linjauksia ja laati päättöarvioinnin kriteerit arvosanan 8 lisäksi arvosanoille 5, 7 ja 9. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa arviointia ja määritellä aiempaa tarkemmin, mitä osaamista oppilaalta vaaditaan eri arvosanoihin.
Miten uudistus onnistui ja miten se muutti arviointia? Entä onko päättöarviointi yhdenvertaista uudistuksen jälkeen?
Tätä tutkimme PARVI-hankkeessa, jonka Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos toteutti yhdessä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kasvatustieteiden osaston kanssa.
Uudistus on opettajien näkemyksen mukaan ollut tarpeellinen ja oikeansuuntainen.
Opettajien arviointikäytänteet muuttuvat kuitenkin hitaasti. Tällaisenaan uudistus ei ole vielä onnistunut tekemään arvioinnista yhdenmukaista, sillä uudistuksen sisältöön liittyy paljon tulkinnanvaraa ja opettajat kokevat uudet arviointikriteerit monitulkintaisina ja epäselvinä.
Erityisen tulkinnanvaraisiksi periaatteiksi näyttäytyivät osaamisen kompensaatio sekä työskentelyn arviointi.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan hyvä osaaminen jossain tavoitteessa voi kompensoida hylätyn tai heikon osaamisen jossain toisessa tavoitteessa. Työskentelyn arviointi taas sisältyy opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppiaineen arviointiin, ja oppilaan työskentely tulee arvioiduksi, kun arviointi on oppiaineiden tavoitteiden ja kriteerien mukaista.
PARVI-hankkeen tutkimustulokset osoittavat, että opettajat painottavat arvioinnissa eri tavoitteita ja soveltavat edellä kuvattua kompensaatioperiaatetta ja työskentelyn arviointia hyvin eri tavoin. Ongelmana siis on, että tällaisenaan arviointiohjeistukset jättävät opettajalle liikaa tulkinnanvaraa tavoitteiden painottamiseen, kompensaatioon ja työskentelyn arviointiin.
Loppuraportti antaa suosituksia Opetushallitukselle
Uudistuksen toimeenpanoon liittyy tekijöitä, jotka ovat vaikeuttaneet yhdenmukaisen arvioinnin toteutumista. Uudistukseen perehtyminen näyttää jääneen merkittävässä määrin opettajien oman aktiivisuuden varaan, eikä opettajille tarjottu koulutus ole ollut riittävää tai valtakunnallisesti yhtenäistä.
Kun uudistuksen sisältöön liittyy paljon tulkinnanvaraa eikä valtakunnallisesti yhtenäinen koulutus ole tavoittanut kaikkia opettajia, ei valtakunnallisesti yhteistä ymmärrystä uudistuksen sisällöstä voi saavuttaa.
Tällöin opettajien arviointikäytänteissä on suuria eroja eikä arviointi ole yhdenmukaista.
PARVI-hankkeen juuri julkaistussa loppuraportissa esitimme suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia, joita Opetushallituksen tulisi huomioida kehittäessään arviointiohjeistuksia ja päättöarvioinnin kriteereitä, jotta arvioinnista tulisi yhdenmukaisempaa. Tärkeimmät näistä suosituksista liittyvät opetussuunnitelman perusteiden arviointiohjeistusten ja arviointikriteerien selkeyttämiseen.
Opetussuunnitelman perusteiden tulee ohjeistaa selvästi, miten arvioinnissa eri tavoitteita painotetaan, miten kompensaatioperiaatetta käytetään ja miten työskentelyä arvioidaan.
On myös huomioitava, että tärkeissä koulutusuudistuksissa perehtymistä uudistukseen ei saa jättää opettajien oman aktiivisuuden varaan vaan opettajille tulee tarjota riittävästi laadukasta ja valtakunnallisesti yhtenäistä koulutusta.
Arvioinnin yhdenvertaisuuden vahvistuminen vaatii edelleen työtä, opettajien täydennyskoulutusta ja arviointiohjeistusten selkeyttämistä. Arviointiuudistuksessa ollaan vasta alkutaipaleella.
Kirjoittajat kuuluvat päättöarviointiuudistuksen tutkimushankkeen (Parvi) tutkimusryhmään. Hankkeen vastaava tutkija Jonna Pulkkinen työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, hankkeen matematiikan ja fysiikan asiantuntija Laura Ketonen yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja hankkeen projektipäällikkö Juhani Rautopuro tutkimusprofessorina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa.
