Ģ��ֱ��

Aika ajoin vieraan kielen puhumiseen liittyvä kielihäpeä nousee keskusteluun Suomessa – ja silloin näkemystä kysytään myös Elina Tergujeffilta.

Englannin kielen ymmärrettävyys on Tergujeffin tutkimuksen ydinteemoja. Hän tutkii suomalaisten puhuman englannin ymmärrettävyyttä sekä sitä, miten suomalaiset oppivat vieraan kielen ääntämistä ja miten ääntämistä opetetaan koulussa. 

Kielihäpeää hän ei sen sijaan ole tutkinut ollenkaan. Siitä kannattaa kuitenkin häneltä kysyä, sillä asiaa hän on pohtinut paljonkin. 

”Toivon ettei mikään kieltenopetus synnytä kielihäpeää. Jos aiemmin opetuksessa painotettiin yksittäisten äänteiden tarkkaa ääntämistä, enää niin ei pitäisi olla. Syntyperäiseltä puhujalta kuulostaminen ei kuulu nykyaikaisen ääntämisen opetuksen tavoitteisiin”, Tergujeff sanoo. 

Jyväskylän yliopistossa tutkijana ja yliopistonlehtorina työskentelevä Tergujeff on tehnyt paljon työtä, että ääntämisen opetuksen uudet tavoitteet tunnettaisiin.   

Uusien tavoitteiden mukana pitäisi tulla myös uudenlaista rentoutta kielten opiskeluun, hän arvioi.

”Kieltenopetuksen tavoitteena on puhutun kielen kohdalla sujuvuus. Nyt valmistuvat opettajat vievät sen viestin mukanaan kouluihin. Ääntämisen opettamisen tavoitteena on, että opitaan puhumaan helposti ymmärrettävää kieltä.”

Ääntäminen oli Tuhkimon asemassa

Ääntämisen opettaminen sai uutta pontta varsin hiljattain, vasta vuosituhannen vaihteessa. Siihen saakka ääntäminen oli kouluopetuksessa luku- ja kirjoitustaidon varjossa.

”Ääntämisen voi sanoa olleen Tuhkimon osassa opetuksessa. Soveltavassa kielentutkimuksessa luku- ja kirjotustaidon näkökulmat olivat vahvasti esillä 1980–90-luvuilla, ja tämä viesti siirtyi myös kouluopetukseen.”

Kouluissa vieraan kielen ääntämistä opittiin pitkään lähinnä vain kuuntele ja toista -menetelmällä. Kun ääntämisen tutkiminen yleistyi 1990-luvun lopulta alkaen, sen myötä kehitettiin myös ääntämisen opetusmenetelmiä. 

Elina Tergujeffin valmistui vuonna 2013. Tulosten mukaan kehittämisen varaa on: opetus keskittyy yksittäisiin äänteisiin ja käytetyt menetelmät ovat pääosin perinteisiä. Aihe herätti paljon huomiota. 

Eksplisiittinen maininta ääntämisestä tuli mukaan vasta vuonna 2016 voimaan tulleisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

”Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat esimerkiksi englannin opettajia harjoittamaan runsaasti ääntämistä alakoulusta lähtien. Sisältöalueista mainitaan sana- ja lausepaino, puherytmi ja intonaatio”, kertoo Tergujeff. 

Ymmärretäänkö suomalaisten englantia?

Tuore tutkimushanke antaa ainutlaatuista tietoa siitä, miten suomalaisten puhumaa englantia ymmärretään. 

Tutkimus kohdistui suomalaisten 9-luokkalaisten nuorten englantiin, jonka ymmärrettävyyttä ja vieraan aksentin vahvuutta arvioivat samanikäiset englanninkieliset nuoret. Myös suomalaisnuoret pääsivät arvioimaan vertaistensa englantia.

Mitä selvisi?

”Puheen sujuvuus on yhteydessä ymmärrettävyyteen, kun taas yksittäisen äänteiden tarkkuudella ei kyseistä yhteyttä ole." 

"Erityisen tärkeää näyttää olevan se, että puhenopeus on sopiva. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että liian nopea, mutta myös liian hidas puhe vaikeuttavat vieraskielisen puheen ymmärtämistä. Suomalaisten kielenoppijoiden kohdalla haasteena on hitaus.”&�Բ�����;

Tauot vaikeuttavat hitaan puheen ymmärrettävyyttä entisestään. 

”Taukojen lukumäärä, kesto ja paikka ovat yhteydessä ymmärrettävyyteen. Vaikeinta on ymmärtää puhujaa, joka pitää paljon pitkiä hiljaisia taukoja ja vieläpä kesken lauseiden. Kesken lauseen pidetyt tauot vaikeuttavat viestin hahmottamista. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että kuulija unohtaa viestin alun ennen kuin puhuja on päässyt loppuun”, Tergujeff sanoo. 

Tutkimushankkeeseen Tergujeff sai tukea Svenska kulturfondenilta ja Suomen Akatemialta.

Muutama tärkeä neuvo englannin ääntämiseen

Jotta puhuttu englanti olisi mahdollisimman ymmärrettävää, Elina Tergujeff neuvoo kiinnittämään huomiota muutamiin seikkoihin. Puheen ymmärrettävyyttä voi parantaa kiinnittämällä huomiota muutamaan tutkitusti tärkeään asiaan.

Tergujeff muistuttaa, että yksittäiset äänteet aiheuttavat vain harvoin ymmärrettävyysongelmia. Siksi niiden harjoittelun voi jättää vähemmälle ja sallia suomalaisen (tai muun) aksentin. Äidinkielen vaikutus kuuluu vieraskielissä puheessa väistämättä. 

Tarkemmin englannin ymmärrettävyydestä ja opetuksen prioriteeteista voi lukea Tergujeffin hankkeen , joka on suunnattu erityisesti opettajille. 

Kenttätyö kouluissa ääntämisen asian edistämisessä ja ääntämiseen liittyvän tutkimustiedon jakamisessa on vielä kesken, arvioi Tergujeff. 

”Monet opettajat kokevat, että opettajankoulutus ei ole aikoinaan antanut riittäviä eväitä ääntämisen opettamiseen. Lisäksi uusien tavoitteiden soveltaminen ja opetuksen monipuolistaminen kiinnostavat opettajia."

"Minulla on hyviä kokemuksia opettajien täydennyskoulutuksista ja olen mielelläni niissä mukana jatkossakin”, Tergujeff kannustaa yhteydenottoihin.

Omassa tutkimustyössään Tergujeff toivoo, että voisi seuraavaksi perehtyä suomalaisten asenteisiin englannin aksentteihin liittyen.

”Tästä voi löytyä mielenkiintoisia eroja eri ryhmien välillä ja ehkä myös yhteys kielihäpeään”, hän ennakoi. 

Puheen parissa työskenteleville tutkijoille parhaillaan tarjossa verkossa kansainvälinen , jossa keskustellaan puheentutkimuksen ajankohtaisista tutkimuskysymyksistä. Webinaarisarja jatkuu kevään ajan ja sitä koordinoivat Elina Tergujeff ja tutkijatohtori Riikka Ullakonoja soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.