Ģ��ֱ��

ELONTILA-arviointitutkimuksessa muodostettiin systemaattinen kuva suomalaisen elinikäisen ohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kokonaisuudesta sekä arvioitiin sen toimivuutta.

Elinikäisen ohjauksen palvelut tukevat yksilöiden oppimis- ja urapolkuja sekä vahvistavat heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Suomessa näitä palveluja hallinnoivat ja kehittävät useat tahot, kuten koulut, oppilaitokset, työllisyyspalvelut ja nuorten ohjauspalvelut. Ohjaus tarkoittaa erilaisia palveluja, kuten opinto-ohjausta, ammatinvalinnanohjausta, arviointia, opastusta ja neuvottelua. Koulutus-, työ- ja uravalintojen ja elämänsuunnittelun tueksi tarkoitettu elinikäinen ohjaus koskettaa koko väestöä.  

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ohjauksen apulaisprofessori Mira Kalalahti tunnistaa Elontila-arviointitutkimuksen nostavan esiin haasteita etenkin koulutuksen kentällä.

Oppilaitosten opinto- ja uraohjauksella vahvistetaan urasuunnittelutaitoja

Arvioinnin perusteella opiskelijat toivovat enemmän opiskeluun, työelämään ja urasuunnitteluun liittyvää tietoa. Arviointitutkimus korostaa, että joustavat ja yksilölliset opiskelupolut edellyttävät myös opinto-ohjauksen muotojen joustavuutta ja ohjausvastuun selkeyttämistä oppilaitoksissa. Onko oppilaitoksilla valmiuksia ohjata opiskelijoita joustavasti sopivien opintojen pariin tai keinoja tukea tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ja urasuunnittelutaitoja?

Useilla koulutusasteilla on tunnistettu tarve lisätä uraohjausta ja työelämätietoutta. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus urasuunnittelutaitojen kehittämiseen monikanavaisesti ja ohjatusti kaikissa elämäntilanteissa. Tämä edellyttää kouluilta ja oppilaitoksilta uudenlaista opettajien ja opinto-ohjaajien välistä yhteistyötä ja ohjaustaitojen vahvistamista.

Ohjauspalveluiden saavutettavuutta tulee kehittää

Opiskelijat kokevat pääsääntöisesti saavansa riittävästi opinto-ohjausta. Toisella asteella ja korkeakoulutuksessa opiskelijat eivät kuitenkaan aina tunnista itselleen oikeaa ohjauspalvelua tai oikeaa vaihetta hakeutua palveluiden piiriin. Ohjausta saadakseen sitä on usein aktiivisesti osattava itse hakea. Ohjauspalveluja toivotaan selkeytettävän.

Ohjauspalvelut eivät myöskään onnistu aina tunnistamaan yksilöllisiä elämäntilanteita tai esimerkiksi kielellistä, kulttuuriin tai sukupuoleen liittyvää moninaisuutta. Tämä heikentää palveluiden saavutettavuutta.

”Moninaisuuden tunnistaminen ja yksilöiden kohtaaminen tulisi nostaa entistä keskeisempään osaan meillä ohjaajien koulutuksessa”, toteaa Kalalahti lopuksi.

Elontila-arviointitutkimuksen toteuttivat Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Lisäksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti osana hanketta elinikäisen ohjauksen seurantakehikon. Hanke toteutettiin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF), osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Tutkimuksen tilaajana oli työ- ja elinkeinoministeriö.