Algoritmipomon kanssa töissä
Jo miljoonat työntekijät ympäri maailman työskentelevät ilman ihmisjohtajaa algoritmin ohjaamana – ja määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Moni ei tiedä, että monissa suomalaisissa yrityksissä liki kaikki työnjohdon tehtävät on jo automatisoitu, kirjoittaa professori Pekka Abrahamsson.
”Tuntuu, että työssäni vahvistan sovellukselle jokaisen liikkeeni: vahvistan, että sain tilauksen, saavuin ravintolaan, sain annoksen, saavuin määränpäähän, annoin tilauksen asiakkaalle, laitoin polkimen vasemmalle, laitoin polkimen oikealle…”
Algoritmipomo näyttäytyy käytännössä siten, että työntekijällä ei ole enää inhimillistä esimiestä, jolta hakea tukea tai selittää tilannetta, vaan älykkäät järjestelmät ohjaavat toimintaa hyvässä ja pahassa.
Esimerkiksi Uberin mobiilisovellus kertoo kuljettajalle, kenet poimia kyytiin, mitä reittiä ajaa, sekä valvoo työsuoritusta. Saattaapa sovellus antaa automaattisesti potkutkin, jos suoritus laskee alle tavoitetason.
Algoritmijohtaminen on sosiotekninen prosessi, joka syntyy organisaation jäsenten sekä heidän työtään ohjaavien algoritmien yhteisvaikutuksesta. Aihetta on tutkittu vielä vähän suhteessa sen suureen ja nopeasti kasvavaan vaikutukseen työelämään. Tutkimuksessamme pohdimme perinteisten ja nykyisesti sovellettujen johtamisteorioiden soveltumista algoritmijohtamisympäristöön.
Algoritmijohtaminen itsenäisen työskentelyn mahdollistajana
Näkyvimpiä algoritmijohtamista hyödyntäviä yrityksiä ovat esimerkiksi Wolt, Foodora ja Uber. Etätyön lisääntyessä algoritmit ovat kuitenkin tulleet viime vuosina tutuiksi myös perinteisemmissä ammateissa. Tyypillisesti ratkaisut vaihtelevat yksinkertaisista kalenteroinnin ja työnajanseurannan järjestelmistä tungetteleviin seurantaohjelmiin, jotka valvovat työkoneen näyttöä, näppäimistöä ja hiiren klikkauksia.
Suuri osa käytössä olevista algoritmijohtamissovelluksista perustuu mekanistiseen ihmiskäsitykseen ja tiukkaan kontrolliin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kyseenalaisia ilmiöitä liittyen työntekijöiden huonoon kohteluun, jopa riistoon.
Lisäksi sosiaalisen tai inhimillisen tarpeen kohdatessa algoritmipomon tunneäly on leivänpaahtimen tasolla.
Ei ole kuitenkaan mikään luonnonlaki, että algoritmijohtamisen täytyy riistää työntekijöitä. Jotkut organisaatiot ovatkin kääntäneet sovellusten hyödyntämisen päälaelleen ja käyttävät niitä kontrolloinnin ja vahtaamisen sijaan itsenäisen työskentelyn mahdollistajana.
Esimerkiksi hollantilainen terveydenhuollon organisaatio Buurtzorg käyttää ohjelmistoa itseohjautuvien sairaanhoitajien tiimityön tukena, ja suomalainen Vincit työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen resurssina.
Keskeistä kaikissa johtamisjärjestelmissä on avoimuus, luottamus, tasapuolinen kohtelu ja työhyvinvointi – ne mahdollistavat organisaation laadukkaan ja tehokkaan toiminnan. Algoritmijohtaminen ei näin ollen ole poikkeus ja hyvä johtaminen on jokaisen organisaation jäsenen oikeus; olipa kyseessä ihmis- tai algoritmijohtaja.
Pekka Abrahamsson
Kirjoittaja työskentelee ohjelmistotuotannon ja tietojärjestelmätieteen professorina sekä toiminta-alueen johtajana informaatioteknologian tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa. Algoritmijohtamisen tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston monialaista profilointihanketta, EWIDEä, jossa tutkitaan tulevaisuuden työtä ja hyvinvointia. Tutkimusta Abrahamsson tekee yhdessä muun muassa Vilma Luoma-Ahon, Niilo Noposen ja Tommi Auvisen kanssa.
