Tulokset ja vaikutukset

Mitä saavutamme?

Käytännön kunnostus- ja seurantatoimenpiteet

Tavoitteena on kaksinkertaistaa kohdealueilla riittävästi lisääntyvien ja suotuisan suojelustatuksen omaavien raakkupopulaatioiden määrä kymmen vuotta projektin jälkeen. Yhteensä noin 117 km (80 hehtaaria) raakuille ja lohikaloille soveltuvia jokielinympäristöjä ennallistetaan, millä on vaikutus noin 2 400 hehtaariin Natura 2000 -ohjelmassa määriteltyjä 3210 ja 3260 luontotyyppialueita. Valuma-alueiden hydrologisella kunnostuksella on vaikutus noin 3 670 hehtaariin. Kunnostusten vaikutusta raakkuihin, lohikaloihin, niiden elinympäristöihin, veden laatuun sekä ekosysteemipalveluihin ja sosioekonomisiin tekijöihin mitataan ja arvioidaan.

Konneveden tutkimusasemalle Suomeen ja Põlulan kalanviljelylaitokselle Viroon perustetut raakunkasvatusyksiköt toimivat aktiivisesti myös projektin jälkeen. Laitosolosuhteissa kasvatetut raakunpoikaset vapautetaan yhteensä yhdeksään kotijokeensa, ja näistä 5 000-20 000 yksilön odotetaan selviävän aikuisikään ja saavuttavan sukukypsyyden. Tämä estää yhdeksän näitä yhdeksää raakkupopulaatiota kuolemasta sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana.

Projektin tuloksena saadaan arvokasta tietotaitoa raakkujen ja lohikalojen elinympäristökunnostuksista sekä raakun laitoskasvatuksesta tulevaisuuden toimia varten. Lisäksi aktiivinen julkinen tiedotus ja tieteellinen raportointi mahdollistavat menetelmien kehittämisen ja yhtenäistämisen Euroopan raakkualueilla.

Yleisen raakkutietouden ja projektin tulosten jakaminen

Metsäalan ja maanomistajien sitoutumista sekä viranomaisten valmiuksia raakunsuojeluun edistetään järjestämällä tiedotus- ja koulutustapahtumia paikalliselle väestölle, maanomistajille, metsänhoitoyhdistyksille ja kalastusviranomaisille. Tietotaitoa raakun- ja lohikalojen suojelumenetelmistä välitetään kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Näiden toimien odotetaan tavoittavan yli 8 000 eri sidosryhmiin kuuluvaa henkilöä ja vaikuttavan heidän toimintaansa.

Suuri yleisö tavoitetaan välittämällä tietoa projektista ja sen tuloksista lehdistötiedotteiden, sosiaalisen median, aikakaus- ja sanomalehtien sekä projektivideoiden välityksellä. Suomenkielinen raakkusivu perustetaan välittämään kansalaisille ajantasaista raakkutietoutta. Lisäksi koululaisille ja nuorille järjestetään vierailuja, kursseja ja maastoretkiä raakkujoille ja raakunkasvatuslaitoksiin. Tämän julkisen tiedotuksen odotetaan tavoittavan yli miljoona ihmistä.

Projektin tulosten kestävyys ja pysyvyys

Hanke on suunniteltu siten, että kohdejokien kunnostustoimien pysyvyys on turvattu suojelustatuksesta ja maanomistajasta riippumatta. Virossa ja Ruotsissa kaikki kohdejoet, ja Suomen 11 kohdejokea, sijaitsevat Natura 2000 -alueilla, joilla tulosten kestävyys taataan luontodirektiiveillä ja kansallisilla lainsäädännöillä. Natura 2000 -kohteiden lisäksi hankkeessa toimitaan vain alueilla, joilla pysyvyydestä on sovittu maanomistajien kanssa.

Maanomistajien ja muiden sidosryhmien koulutus ja osallistaminen projektiin lisää tietoutta ja edistää näiden tahojen sitoutumista raakunsuojeluun sekä kestävään metsätalouteen ja viljelymenetelmiin myös hankkeen jälkeen.

Kansallisen raakunsuojelustrategiat määrittävät kunkin maan suojelutoimet ja vastuut; projektin tulokset lisäävät näiden strategioiden täytäntöön panemista.

Kunnostettujen kohteiden, raakkupopulaatioiden ja uudelleenistutettujen poikasten seuranta sekä raakkujen laitoskasvatus jatkuu kunkin hankemaan toimesta hankkeen lopussa laadittavan After-LIFE-suunnitelman mukaisesti: After-LIFE-suunnitelma, sisältäen niin kunnostus-, seuranta- kuin rahoitussuunnitelman, takaa projektin aikana saavutettujen tulosten pysyvyyden myös sen päättymisen jälkeen.