Kunnostustoimenpiteet
Jokiuomien habitaattikunnostus
Kunnostus puurakenteilla toteutetaan sijoittamalla jokiin erilaisia puurakenteita (suisteita ja altakaivajia), joiden avulla v盲hennet盲盲n pohjan liettymist盲 ohjaamalla hienojakoinen sedimentti jokipenkoille. N盲in parannetaan joenpohjan happiolosuhteita ja puhdistetaan pohjasoraa raakunpoikasille sopivaksi ymp盲rist枚ksi ja lohikalojen kutualueiksi.
Koskien ennallistaminen: Kohdejokien suurin ongelma on uomien suoristus ja perkaus tukinuittoa varten, mik盲 on v盲hent盲nyt raakuille ja sen is盲nt盲kaloille sopivia elinymp盲rist枚j盲. Perkauksissa poistetut irtolohkareet sijoitetaan takaisin jokiin, mink盲 seurauksena pohjanmuodot ja pohjasoran laatu monipuolistuvat ja toisaalta vedenvirtausprofiili vakautuu. N盲in luodaan sopivampia olosuhteita raakulle. Suuremmat lohkareet ja kunnostetut syv盲nteet puolestaan tarjoavat lohikaloille paremman ymp盲rist枚n.
Kutualueiden ennallistaminen toteutetaan keskittym盲ll盲 p盲盲asiassa jo olemassa oleviin kutualueisiin, joilta kutusoraikko on huuhtoutunut pois. Joenpohjaa my枚hennet盲盲n ja siivil枚id盲盲n sopivien kutualustojen ja raakunpoikasten elinymp盲rist枚jen aikaansaamiseksi. Ennallistetut alueet pidet盲盲n puhtaina ja happipitoisina puurakenteiden avulla.
Alkuper盲isten jokiuomien palautus: Erilaisin rakentein suljettuja jokien sivuhaaroja avataan vedenvirtauksen palauttamiseksi alueille, jotka ovat olleet kuivilla vuosikymmeni盲. Vanhan jokiuoman kasvillisuus poistetaan ennen sivuhaarojen avaamista. Toimenpiteell盲 paitsi laajennetaan itse jokialuetta, mutta my枚s mahdollistetaan joen yhteys tulvatasankoihin.
Vaellusesteet ja sedimenttialtaat
Sedimenttialtaiden rakentaminen: Suomessa laajamittaiset metsien ja kosteikkojen ojitukset ovat aiheuttaneet sedimenttikuormitusta jokiin, mik盲 vahingoittaa jokiluontoa mm. v盲hent盲m盲ll盲 lohikalojen kutupaikkoja, suojia ja talvella k盲ytett盲viss盲 olevia elinymp盲rist枚j盲. Sedimentin laskeutusaltaita rakennetaan jokien hitaasti virtaaviin ja helposti sedimentoituviin kohtiin puurakenteiden avulla. Tavoitteena on ker盲t盲 yl盲virrasta saapuvaa sedimenttikuormaa erityisesti tulva-aikana, ja tyhjent盲盲 altaita niiden t盲ytytty盲.
Vaellusesteiden poisto takaa el盲inten vapaan vaelluksen ja liikkumisen jokiymp盲rist枚ss盲. Raakun lis盲盲ntyminen on t盲ysin riippuvainen sen toukkavaiheen is盲nt盲kaloista, Atlantin lohesta ja taimenesta, ja n盲in lohikalojen vaellusesteet muodostuvat lis盲盲ntymisesteiksi my枚s raakulle. Esteiden poisto mahdollistaa elinymp盲rist枚jen uudelleenasutuksen lohikalojen ja raakun toimesta.
鈥漅aakkulastentarhojen鈥� perustaminen
Kunnostusten yhteydess盲 jokien pohjille rakennetaan raakunpoikasten kasvuymp盲rist枚iksi soveltuvia kokeellisia sora-alueita, joiden happiolosuhteita ja stabiiliutta seurataan projektin aikana. Projektin loppupuolella alueista tutkitaan niihin mahdollisesti luontaisesti asettuneiden raakkujen l盲sn盲olo.
Valuma-aluevesien k盲sittely
Ojien tukkiminen: Projektin merkitt盲vin valuma-alueisiin kohdistuva kunnostustoimenpide on ojien umpeen kaivaminen ja turvepatojen rakentaminen vedenpinnan nostamiseksi ja turvemaiden ennallistamiseksi. T盲m盲n lis盲ksi ojia tukitaan putkipadoilla ojien eroosion ja jokiin kulkeutuvan sedimenttikuorman v盲hent盲miseksi.
Pintavalutuskenttien ja kosteikkojen perustaminen v盲hent盲盲 valuma-alueilta jokiin saapuvaa kuormaa: valumavedet suodattuvat kulkiessaan pintavalutuskent盲n l盲pi, ja patoamalla ja v盲h盲isill盲 kaivuilla rakennetut kosteikot pid盲tt盲v盲t ravinteita ja kiintoaineita. T盲m盲n lis盲ksi kosteikoilla on merkitt盲v盲 rooli niin biodiversiteetin yll盲pit盲jin盲 kuin virkistysalueina.
Puskurialueet ja kalkitus
Puskurialueiden perustaminen ja laajentaminen: Valuma-alueen ravinne- ja sedimenttikuormaa v盲hennet盲盲n my枚s joki- ja purorantojen puskurialueilla. Vedenpuhdistuksen lis盲ksi niill盲 on t盲rke盲 rooli vesialueen mikroilmaston ja biodiveriteetin yll盲pit盲misess盲.
Eroosiosuojaus: Valuma-alueen paljaita ojanpenkkoja suojataan eroosiolta siirt盲m盲ll盲 tai istuttamalla niihin kotoper盲ist盲 kasvillisuutta. Kasvillisuus sitoo maata ja ehk盲isee penkkojen liettymist盲 ojiin ja n盲in kiintoaineen kulkeutumista jokiin.
Kalkitus: Ennalta laboratoriotestien perusteella valittujen savimaiden kalkituksella pyrit盲盲n parantamaan maaper盲n laatua, mik盲 tehostaa kasvien ravinteidenottoa ja v盲hent盲盲 fosforin kulkeutumista vesiin. Kalkitus parantaa maaper盲n rakenneta ja vedenl盲p盲isykyky盲 pitk盲ll盲 aikav盲lill盲, mik盲 nostaa veden pH:ta l盲hemm盲s raakulle ja lohikaloille optimaalista tasoa.
Raakkujen laitoskasvatus
Laitoskavatus tapahtuu Suomessa Jyv盲skyl盲n yliopiston Konneveden tutkimusasemalla sek盲 Virossa P玫lulan kalanviljelylaitoksella. Lis盲ksi 脜by盲lven-joella Ruotsissa toteutetaan osittain keinotekoista raakunkasvatusta infektoimalla joessa olevat kalat kontrolloidusti raakuntoukilla, glokidioilla. Yhteens盲 yhdeks盲n uhanalaista raakkupopulaatiota pyrit盲n elvytt盲m盲盲n laitoskasvatuksen avulla. Joko aikuiset raakut tai glokidiat tuodaan kasvatuslaitoksille, kalat infektoidaan aikuisista vapautuneilla glokidioilla, ja poikasia s盲ilytet盲盲n laitoksissa, kunnes ne ovat tarpeeksi vahvoja selvit盲kseen yksin jokielinymp盲rist枚ss盲 - aluksi joko reik盲levyill盲 tai soralaatikoissa ja my枚hemmin pohjasorassa. Poikasten uudelleenistutus kotijokiinsa kasvattaa ajan saatossa raakkupopulaatioiden kokoa tasolle, jossa simpukan normaali lis盲盲ntymiskierto j盲lleen toimii. Raakun laitoskasvatuksella pystyt盲盲n n盲in est盲m盲盲n populaatioiden kuoleminen sukupuuttoon ja palauttamaan niiden lis盲盲ntymiskyky, kun kasvatus toteutetaan samanaikaisesti kunnostustoimenpiteiden kanssa.
