Ä¢¹½Ö±²¥

Vuonna 1994 kansalliseksi kielitaidon arviointijärjestelmäksi perustettu yleiset kielitutkinnot on kerännyt 30-vuotisen taipaleensa aikana yhteensä jo 160 000 osallistujaa. Vuosittainen osallistujamäärä on kasvanut YKIn historian aikana, sillä ensimmäisenä vuonna osallistujia oli 1 100, vuonna 2010 osallistujamäärä oli yli 5 300, ja vuonna 2024 osallistujamäärä ylittää jo 10 000. 

Yleiset kielitutkinnot perustettiin samoihin aikoihin, kun Suomi alkoi kansainvälistyä ja liittyi Euroopan unioniin. Aluksi osallistujia keräsivät varsinkin vieraiden kielten tutkinnot, mutta osallistujamäärät suomen ja ruotsin kielen tutkinnoissa ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2003 lähtien. Silloin voimaan astuneessa uudessa kansalaisuuslaissa säädettiin, että yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin keskitason tutkinnolla voi osoittaa kansalaisuuden edellytyksenä olevan kielitaitovaatimuksen.

Nykyään huomattava osa yleisiin kielitutkintoihin osallistuvista on nimenomaan suomen tai ruotsin keskitason tutkintoon osallistuvia toisen kielen oppijoita. Vuonna 2024 suomen keskitason tutkinnossa oli yhteensä 8 438 osallistujaa ja ruotsin keskitason tutkinnossa tähänastinen ennätys 1 044 osallistujaa. Suomen ja ruotsin keskitason tutkintoihin osallistuvista lähes 80 prosenttia ilmoittaa kansalaisuuden hakemisen tärkeimmäksi syyksi osallistua tutkintoon. Muita yleisiä syitä ovat työnhaku ja opiskelupaikan hakeminen. 

Venäjänkieliset ovat olleet suurin vieraskielisten ryhmä suomen ja ruotsin keskitason tutkinnoissa, mutta sen rinnalle on noussut myös muita ensikieliryhmiä, kuten arabia, turkki ja ukraina. Eri kansalaisuuksien ja ensikieliryhmien osuus tutkinnoissa vaihtelee sen mukaan, mistä päin maailmaa Suomeen kulloinkin muutetaan.

Tutkimuspohjaista kielitaidon arviointia

Yleiset kielitutkinnot perustuu yleiseurooppalaiseen viitekehykseen, jossa kielitaitoa arvioidaan 6-portaisella asteikolla. Kielitutkinnoissa arvioidaan yleiskielitaitoa eli se mittaa kielitaitoa riippumatta kielen oppimistavasta.

Yleisten kielitutkintojen tutkintojärjestelmää on Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa kehitetty alusta lähtien tutkimusperustaisesti. Kehittämis- ja tutkimustyössä on tehty laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Tutkintojärjestelmässä tutkitaan jatkuvasti testitehtävien ja arvioinnin laatua sekä osallistujien taustatietoja. Myös järjestelmään tehtäviä muutoksia (esimerkiksi arviointikriteerien uudistaminen) tutkitaan tarkasti. Eurooppalainen kielitaidon arvioijien järjestö ALTE on auditoinut yleisten kielitutkintojen suomen keskitason tutkinnon kolmesti, ja tutkinto on saavuttanut kaikissa auditoinneissa ALTEn Q-laatuleiman.

Jo pidempään suunnitelmissa olleita kehittämiskohteita ovat yleisten kielitutkintojen digitalisointi sekä suomalaisen viittomakielen lisääminen tutkintokieleksi. Molempia on selvitetty ja valmisteltu, mutta tähän mennessä varsinaiseen toteuttamiseen ei ole osoitettu tarpeeksi resursseja. Viittomakielen lisääminen tutkintokieleksi vaatisi myös asetusmuutosta.

Yleisiä kielitutkintoja on paljolti kiittäminen siitä, että Jyväskylän yliopisto ja varsinkin Soveltavan kielentutkimuksen keskus on kansainvälisestikin merkittävä toimija kielitaidon arvioinnin alalla. Tutkijamme ovat kysyttyjä kielitaidon arvioinnin asiantuntijoita ja kouluttajia. He ovat myös osallistuneet muiden kielitaidon arviointijärjestelmien auditointeihin ja uudistamishankkeisiin.

Juhlajulkaisussa katseita menneeseen ja tulevaan

Opetushallituksen julkaisemassa Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta -juhlajulkaisussa (toim. Tarja Leblay ja Sari Ahola) kerrotaan yleisten kielitutkintojen kehittämistyöstä, yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä tutkintojärjestelmän eri toimijoiden kokemuksista vuosien varrelta. Julkaisusta selviää muun muassa, ketkä osallistuvat eri kielten tutkintoihin, miten on tutkittu tutkintoon osallistujan ääntämisen vaikutusta puhumisen taidon arvioinnissa ja kuka onkaan Kasettimies.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹: tutkimuskoordinaattori Sari Ahola, sari.ahola@jyu.fi