Ģ��ֱ��

Professori Anu Kankaisen tutkimusala ydinastrofysiikka pyrkii selvittämään, miten alkuaineet ovat syntyneet maailmankaikkeudessa. Kankainen on perehtynyt tutkimuksissaan erityisesti radioaktiivisten isotooppien tarkkuusmassamittauksiin. Massojen kautta saadaan tietoa ytimien sidosenergioista ja siitä, kuinka paljon tähdissä tapahtuvissa ydinreaktioissa vapautuu energiaa, mikä puolestaan vaikuttaa ydinreaktioiden todennäköisyyksiin.

Kankainen väitteli tohtoriksi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta ja työskenteli tämän jälkeen Suomen Akatemian tutkijatohtorina sekä akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Vuosina 2013–2014 Kankainen työskenteli tutkijana Edinburghin yliopistossa Skotlannissa.

”Päädyin opiskelemaan fysiikkaa Jyväskylän yliopistoon monen mutkan kautta ja innostuin tutkimuksesta opintojen edetessä yhä enemmän”, Kankainen summaa. 

”Opintojen loppuvaiheessa suoritin ydinfysiikan kurssin, joka naulasi tieni ydinfyysikoksi: kurssi oli todella inspiroiva ja pääsin sen kautta muun muassa kesäharjoittelijaksi Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorioon. Hakeuduin tämän jälkeen nopeasti jatko-opiskelijaksi.”

Vuonna 2017 Kankainen sai arvostetun ja mittavan Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Consolidator Grant -rahoituksen tutkimukselleen MAIDEN (Masses, Isomers and Decay studies for Elemental Nucleosynthesis). Apulaisprofessoriksi hänet nimitettiin vuonna 2019 ja professoriksi vuonna 2022.

Huippututkimusta kansainvälisellä kentällä

Kankainen on yksi tutkimusalansa arvostetuimpia nuoria asiantuntijoita ja hänellä on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kankainen on julkaissut lähes 200 tutkimusartikkelia sisältäen lukuisia julkaisuja alansa huippulehdissä. Lisäksi hänellä on useita tutkimukseen liittyviä luottamustehtäviä.

”Ydinastrofysiikan tutkimus on luonteeltaan hyvin kansainvälistä. Teemme mittauksia isoissa tutkimusryhmissä, kerrallaan viikosta kahteen viikkoon”, Kankainen kertoo. 

”Parasta työssäni ovat mittaukset, se mitä niissä voimme löytää sekä erilaisten ihmisten kanssa työskenteleminen.”

Kankaisen johtama kokeellinen tutkimus on tehty pääasiassa Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa, mutta myös alan muissa johtavissa tutkimuskeskuksissa, kuten CERN, GSI-FAIR ja NSCL Michigan State University. Tutkimus on tuottanut tiedon yli sadan harvinaisen radioisotoopin ja useiden metastabiilien ydintilojen äärimmäisen tarkasta massasta ja sidosenergiasta.

”On aina hieno tunne kun löytää jotain, mikä kukaan muu ei aiemmin ole löytänyt. Ydinastrofysiikan tutkimuksessa tapahtuu tällä hetkellä kansainvälisesti paljon, esimerkiksi Yhdysvalloissa on juuri avattu uusi kiihdytinlaboratorio, jossa voidaan tuottaa erittäin neutronirikkaita ytimiä ja tutkia niiden ominaisuuksia. Omat unelmani liittyvät siihen, kuinka paljon voimme löytää tulevina vuosina.”

Väisälän palkinnot jaetaan jo ansioituneille, nuorille tutkijoille

Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi Väisälän palkinnolla Kankaisen ohella myös sovelletun matematiikan professorin Lauri Oksasen Helsingin yliopistosta. Oksanen tutkiiinversio-ongelmia. Oksasen tutkimus tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun lääketieteellisessä- tai maaperän kuvantamisessa halutaan tietoa siitä, mitä jonkin kappaleen sisällä on. Oksanen tutkii näiden kuvien tuottamiseen tarvittavia matemaattisia menetelmiä.

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä.

Tiedeakatemian jakaman Väisälän palkinnon arvo on 15 000 euroa. Ne myönnetään vuosittain nuorille, jo ansioituneille matemaattis-luonnontieteellisten alojen tutkijoille. Palkinnot jaettiin avoimessa yleisötilaisuudessa Helsingissä Ritarihuoneella 11.12.2023.