Mikroelektroniikan ja fotoniikan alan osaajille riittää kysyntää
Yhteiskunta on täysin riippuvainen elektronisista järjestelmistä ja tarvitsee koko ajan luotettavampia järjestelmiä kuten esimerkiksi satelliitteja. Elektroniikkakomponenttien ja materiaalien, sekä viime aikoina kasvavissa määrin myös fotoniikan, säteilynkeston tutkimisesta ja alan osaajien kouluttamisesta on tullut yhä tärkeämpää. Myös Euroopan unioni on määritellyt kyseiset alat tulevaisuuden mahdollistavaksi teknologiaksi.
Opinnoista monipuolista perustietoa säteilystä
Kansainvälinen RADMEP-ohjelma on Euroopan unionin rahoittama Erasmus Mundus yhteistutkinto-ohjelma, joka tarjoaa mikroelektroniikan ja fotoniikan opintoja. Ohjelmaa koordinoi University Jean Monnet (UJM) Saint Etiennestä Ranskasta. Jyväskylän yliopiston lisäksi mukana on University of Montpellier (UM) ja KU Leuven (KUL).
- Opintojen pääpaino on säteilyn vaikutusten huomioiminen sovellettaessa näitä teknologioita erilaisissa säteily-ympäristöissä, kuten avaruudessa, ydinvoimaloissa ja hiukkaskiihdyttimillä. Jyväskylän yliopistossa opetetaan elektroniikkaa, puolijohdemateriaalien fysiikkaa, ohjelmointia sekä ydinfysiikkaa. Opiskelijat voivat valita opintoja oman mielenkiinnon mukaan, kertoo yliopistotutkija Arto Javanainen, joka on ohjelman akateeminen koordinaattori Jyväskylän yliopistossa.
Opiskelijat valitaan yliopistojen yhteisellä päätöksellä ja he aloittavat opintonsa Jyväskylän yliopistossa. Kevätlukukauden opiskelijat jatkavat opintojaan Belgiassa Katholieke Universiteit Leuvenissa. Seuraavan syyslukukauden opiskelut jatkuvat Ranskassa joko Jean Monnet yliopistossa Saint Etiennessä tai Montpellierin yliopistossa riippuen opiskelijan valitsemasta erikoistumisalasta. Fotoniikkaan erikoistuvat opiskelijat jatkavat Saint Etiennen kaupungissa, kun taas mikroelektroniikasta kiinnostuneet muuttavat Ranskan Montpellieriin.
- Kansainväliseen ohjelmaan mukaan lähtiessä kannattaa aina muistaa, että kulttuurit eroavat ja myös opetustapa on erilainen riippuen paikasta. Suomalaiselle opiskelijalle moni asia saattaa tuntua yllättävältä, mutta siihen tottuu, kunhan lähtee avoimin mielin, kertoo ohjelmasta juuri valmistunut Alla Marchenko Jyväskylän yliopistosta.
Uusia kansainvälisiä ystäviä
Kansainvälinen ohjelma lisää luonnostaan vuorovaikutus- ja verkostoitumismahdollisuuksia. Opiskelijat hyödyntävät työharjoittelumahdollisuudet myös arvokkaiden kontaktien luomiseen.
- Ohjelman myötä olen ehdottomasti saanut enemmän kansainvälistä kokemusta. On ollut mahtavaa saada asua useassa eri maassa, tavata ja integroitua paikalliseen kulttuuriin. Kaikki opiskelijat olivat hyvin avoimia ja helposti lähestyttäviä, iloitsee Marchenko.
Opinnäytteestä parhaan liiman tutkimusta
Viimeinen kevätlukukausi on pyhitetty pro gradu –tutkielmille, joita tehdään niin kansainvälisissä yrityksissä sekä korkeakoulujen laboratorioissa. Esimerkiksi Hossameldin Elsayed teki pro gradu -tutkielmansa Tampereen yliopistossa kevään 2024 aikana. Hänen tutkielmansa aihe oli "Advanced techniques in hybrid assembly of tunable lasers: UV-adhesive integration and packaging", jossa tutkittiin parhaan liiman ominaisuuksia laserjärjestelmän eri osien kiinnittämiseksi luotettavasti toisiinsa. Hän sai parhaan pro gradun maininnan.
Varma työpaikka!
Ohjelma on melko uusi ja opiskelijoita on valmistunut vasta kahtena vuonna. Ensimmäinen sisäänotto ohjelmassa oli vuonna 2021. Heistä kaikki 11 opiskelijaa valmistui vuonna 2023 ja ovat saaneet työpaikan. Toisen sisäänoton 18 opiskelijaa valmistui tänä syksynä ja suurin osa heistäkin on jo löytänyt työpaikan.
- Opiskelijoista 75% tulee Euroopan ulkopuolelta, mutta suurin osa työllistyy Eurooppaan tai sen lähialueille. Työllisyys näkymät ohjelmasta valmistuvilla ovat hyvät ja osaajille riittää kysyntää, kertoo Jyväskylän yliopiston kansainvälisten asioiden suunnittelija Leena Mattila, joka on myös RADMEP-ohjelman paikallinen hallinnollinen koordinaattori.
Jyväskylässä tutkitaan avaruuden säteilyolosuhteita
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen tutkimus linkittyy vahvasti ohjelman opetukseen. Kiihdytinlaboratoriossa tutkitaan maailmanlaajuisesti avaruuteen lähetettävien laitteiden osia ja elektroniikkaa, jotta ne kestäisivät avaruuden vaativat olosuhteet. Jyväskylän säteilytestausasemalla (RADEF, RADiation Effects Facility) simuloidaan avaruudessa käytettävissä komponenteissa havaittavia säteilyilmiöitä, ja selvitetään satelliittikomponenttien heikot kohdat. Näin saadaan arvioitua satelliittien vikaantumistiheyksiä sekä elinaika lopullisella kiertoradalla. Satelliittien osia testataan pommittamalla niitä energeettisillä hiukkasilla, jotka tuotetaan Jyväskylän yliopiston Kiihdytinlaboratorion hiukkaskiihdyttimellä. Eri massaisia hiukkasia ammutaan komponentteihin etsien säteilytetyistä komponenteista niitä kohtia, joissa virheitä syntyy.
- Tutkimme hiukkassuihkuilla, miten hiukkaset vaikuttavat satelliitteihin asennettaviin komponentteihin, jolloin saamme selville niistä kestävimmät, jotta ne toimisivat mahdollisimman pitkään luotettavasti avaruudessa, kertoo RADEF-tutkimusryhmän tutkija Arto Javanainen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.
