Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitto Anna Kankaanpäälle
Tutkimuskilpailun järjestivät Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketiede Suomi -verkosto. yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 41 liikuntalääketieteellistä tutkimusta. Mukana olevista tutkijoista 15 osallistui kilpailuun nuorten tutkijoiden kategoriassa. Kaikki tutkimuskilpailuun osallistuneiden tutkimusten tiivistelmät on julkaistu tapahtuman sekä finalistien tiivistelmät myös Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2023.
Kilpailuun lähetetyt tutkimusabstraktit arvioi ensimmäisessä vaiheessa Liikuntalääketiede Suomi -verkoston tieteellinen arviointipaneeli. Tämän jälkeen neljän eniten pisteitä saaneen tutkimuksen käsikirjoitukset arvioivat professori Tomi Laitinen Itä-Suomen yliopistosta, professori Katja Pahkala Turun yliopistosta ja tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Voittajatutkimus: Fyysisen aktiivisuuden taso saattaa kertoa enemmän henkilön terveydentilasta kuin lisätä elinvuosia
Voittajatutkimuksen otsikko on Fyysisen aktiivisuuden yhteydet biologiseen vanhenemiseen ja kuolleisuuteen. Anna Kankaanpään ja hänen tutkimusryhmänsä voittajatutkimus tarkasteli voisiko biologinen vanheneminen välittää fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä kuolleisuuteen. Lisäksi he tutkivat, miten perimän ja sairauksien huomioiminen eri analyysimenetelmillä vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden ja kuolleisuuden välisen yhteyden tulkintaan.
Tutkittavat olivat vanhemman suomalaisen kaksoskohortin kaksosia (n = 22 854, 18–50-vuotiaita vuonna 1975). Vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta tutkijat arvioivat validoidulla kyselylomakkeella vuosilta 1975, 1981 ja 1990. Kuolleisuutta seurattiin vuoden 2020 loppuun asti. Tutkijat jakoivat tutkittavat neljään alaryhmään, joilla oli toisistaan poikkeava fyysisen aktiivisuuden taso aikuisuudessa. Biologista vanhenemista mitattiin kahdella DNA:n metylaatioon perustuvalla mittarilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä biologiseen vanhenemiseen, mutta yhteys oli U:n muotoinen: pysyvästi vähän liikkuvat ja erittäin aktiiviset olivat biologisesti vanhempia kuin melko aktiiviset ja aktiiviset henkilöt. Kun malli vakioitiin muilla elintapoihin liittyvillä tekijöillä, ainoastaan erot erittäin aktiivisten ryhmään säilyivät. Pysyvästi aktiivisilla ryhmillä oli pienempi riski kuolla ennenaikaisesti verrattuna vähiten liikkuvien ryhmään, kun yhteiset perintö- ja ympäristötekijät huomioitiin mallinnuksessa. Ryhmien väliset erot heikkenivät, kun muut elintapoihin liittyvät tekijät huomioitiin. Kun sairauksia raportoineet parit poissuljettiin, havaitut erot heikkenivät entisestään eivätkä olleet tilastollisesti merkitseviä.
Tulosten perusteella biologinen vanheneminen ei näytä välittävän fyysisen aktiivisuuden ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä. Fyysisen aktiivisuuden taso saattaa ennemmin heijastaa henkilön terveydentilaa kuin lisätä elinvuosia.
Niko Tynkkynen valittiin jälleen vuoden nuoreksi liikuntalääketieteen tutkijaksi
Tutkimuskilpailussa palkittiin myös vuoden nuori tutkija. Palkinnon sai väitöskirjatutkija Niko Tynkkynen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tutkimuksella Perityn pitkäikäisyyden sekä fyysisen aktiivisuuden ja muiden elintapojen yhteydet kuolemanriskiin. Tynkkynen palkittiin samalla palkinnolla myös viime vuonna.
Tynkkynen tutkimusryhmineen selvitti, miten fyysisellä aktiivisuudella ja muilla elintavoilla voidaan vaikuttaa kuolleisuusriskiin, kun elinikää säätelevä geeniperimä otetaan huomioon.
Tutkimuksen kaksoskohorttiaineiston analyysin perusteella pidempää elinikää ennustava genotyyppi oli yhteydessä kokonaiskuolleisuuteen ja liikunnan lisääminen malliin näytti lisäävän tämän genotyypin pientä mutta vaikutukseltaan suojaavaa yhteyttä kokonaiskuolleisuudelle. Vakioimalla muilla elintavoilla tämän genotyypin ja fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat suojaavat yhteydet heikkenivät, mutta pysyivät tilastollisesti merkitsevinä.
Tutkimuksen tulosten perusteella terveellisillä elintavoilla voidaan lisätä väestön elinikää riippumatta geneettisesti säädellystä eliniän pituudesta.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð»å´Ç³Ù
Anna Kankaanpää
anna.k.kankaanpaa@jyu.fi
+358504787978
(LTS) on vuonna 1933 perustettu liikuntatieteestä ja -kulttuurista kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen muodostama kansalaisjärjestö. Seura toimii liikuntatieteiden, -kulttuurin ja -politiikan seuranta-, arviointi-, kehitys- ja tiedonvälitystehtävissä. LTS toimittaa ja tuottaa liikuntatieteellisiä ja .
on kuuden liikuntalääketieteen keskuksen asiantuntijaverkosto, joka tutkii ja edistää urheilijoiden, aktiiviliikkujien sekä koko väestön terveyttä ja hyvinvointia. Verkoston tehtävänä on liikuntalääketieteellinen tutkimus, liikuntalääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutus yhdessä yliopistojen kanssa, koulutus ja viestintä sekä alueellinen palvelutoiminta. Verkoston tehtävänä on myös tieteellisen jatkokoulutuksen järjestäminen yhteistyössä yliopistojen kanssa ja osana erikoislääkärikoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa keskusten perustoimintaa.
