Väitös: Koulu-uupumusoireilu on otettava vakavasti – tukea on saatava peruskoulusta lähtien (Parviainen)
PsM, KM Milja Parviainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan opiskelijoiden psyykkistä oireilua ikävuosien 12 ja 20 välillä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti opiskelijoiden kokemat koulu-uupumuksen oireet eli psyykkinen pahoinvointi, joka ilmenee kouluympäristössä. Koulu-uupumuksen voi rinnastaa työuupumukseen, sillä koulunkäynti ja opiskelu ovat nuoren työtä.
Koulu-uupumusoireilu voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin
Kun koulu-uupumusoireilua seurattiin kuudennelta luokalta lähtien, havaittiin, että voimakkaampi koulu-uupumusoireilu kuudennella luokalla sekä oireiden lisääntyminen kuudennelta yhdeksännelle luokalle ennakoivat voimakkaampaa koulu-uupumusoireilua toisen asteen opintojen alussa.
”Toisen asteen opiskelijoiden, erityisesti lukiolaisten, koulu-uupumus on herättänyt syystäkin huolta. Jotta oireiden kehittymiseen voitaisiin puuttua ajoissa, huomiota olisi tärkeä kohdistaa jo peruskouluun”, Parviainen toteaa.
”Uupumus ei ole yksilön vika. Olisikin syytä kiinnittää jo alakoulusta alkaen huomiota siihen, miten kouluissa voitaisiin tukea nuorten hyvinvointia ja jaksamista.”
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin peruskouluaikaisen koulu-uupumusoireilun olevan yhteydessä masennusoireiluun toisella asteella sekä masennuslääkkeiden käyttöön myöhäisnuoruudessa.
”Nuoren koulu-uupumusoireilua ei tule kuitata pelkkänä ohimenevänä väsymyksenä, sillä se voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin”, Parviainen huomauttaa.
”Parhaimmassa tapauksessa nuori saa oikea-aikaista ja riittävää tukea, jolloin oireilun kehityspolut katkeavat.”
Opiskelijoiden psyykkinen oireilu on yhteydessä koulupudokkuusriskiin
Väitöstutkimuksessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoiden psyykkisen oireilun ilmenemismuotoja. Myönteinen havainto oli, että valtaosa opiskelijoista kuului ryhmään, jossa raportoitiin suhteellisen vähän koulu-uupumusoireita, masennusoireita sekä käyttäytymisen pulmia. Kuitenkin noin joka viides opiskelijoista koki psyykkisen pahoinvoinnin oireita. Oireilevat opiskelijat jakautuivat kolmeen ryhmään, joissa oireilu ilmeni eri tavoin: osalla opiskelijoista korostuivat masennusoireet, osalla käyttäytymisen pulmat ja osalla sekä että.
Kun ryhmien koulutuksen keskeyttämiseen liittyviä aikomuksia vertailtiin, havaittiin psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden raportoivan enemmän kyseisiä aikomuksia. Toisin sanoen psyykkistä oireilua kokevilla nuorilla on suurempi riski koulutuksen keskeyttämiseen kuin oireettomilla opiskelijoilla.
”Yksilön kannalta psyykkiseen oireiluun saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijoiden oireiluun puuttuminen on yhteiskunnallisestikin merkittävää, sillä se voi olla yksi keino ehkäistä koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää nuoria yksin oireidensa kanssa”, Parviainen pohtii.
Väitöskirjan aineistona käytettiin laajaa Alkuportaat-pitkittäisaineistoa sekä sen jatkona toteutetun Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeen aineistoa. Lisäksi pitkittäistä kyselyaineistoa täydennettiin Kelan lääkerekisterillä. Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa osallistujamäärä vaihteli 673 ja 2889 välillä.
äپٴᲹ
PsM, KM Milja Parviaisen väitöskirja “Students’ psychological ill-being from primary school to upper secondary education: Profiles, antecedents, and outcomes” tarkastetaan perjantaina 7.2. klo 12 Päärakennuksen juhlasalissa (C1). Vastaväittäjänä toimii tohtori Frances Hoferichter (University of Greifswald) ja kustoksena apulaisprofessori Kati Vasalampi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa:
Milja Parviainen on valmistunut erityisopettajaksi ja psykologiksi Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana psykologian laitoksella ja Suomen Akatemian rahoittamassa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hankkeessa. Lisäksi väitöstutkimusta on tukenut Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. Tällä hetkellä Parviainen työskentelee opintopsykologina LUT-yliopistossa ja LAB-ammattikorkeakoulussa.
