Väitös: Kehon ja aivojen välisen vuorovaikutuksen tutkiminen auttaa ymmärtämään ihmisten monimuotoisuutta (Karjalainen)
Kehon fysiologisen tilan vaihtelut muovaavat aivojen toiminnallisia ominaisuuksia, osoittaa PsM Suvi Karjalaisen psykologian väitöstutkimus. Tutkimuksessa havaittiin myös kehon ja aivojen välisen vuorovaikutuksen voivan osaltaan selittää yksilöllisiä piirteitä ja neuromoninaisuutta. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kehon ja aivojen välisiä toiminnallisia yhteyksiä sekä niiden merkitystä ihmisten monimuotoisuuden näkökulmasta.
Aivojen on ajateltu ohjaavan ja säätelevän kehon toimintoja, mutta viimeaikainen tutkimus on osoittanut kehon toimintojen muovaavan myös aivojen toimintaa. Vielä on kuitenkin epäselvää, missä määrin kehon fysiologinen tila muovaa aivojen toiminnallisia ominaisuuksia, ja edelleen ihmisten yksilöllisiä taipumuksia havainnoida ja olla vuorovaikutuksessa ympäristön sekä toisten ihmisten kanssa.
Hengitys ja sykevälivaihtelu muovaavat aivojen toimintaa
Karjalainen tarkasteli väitöskirjassaan kehon ja aivojen välisiä toiminnallisia yhteyksiä monimenetelmäisesti mitaten samanaikaisesti hengityksen vaiheita ja rytmiä, sydämen sykevälivaihtelua sekä aivojen toimintaa magnetoenkefalografian (MEG) avulla.
– Tulokset osoittivat, että aivojen toiminta muuttui dynaamisesti sisään- ja uloshengitysvaiheiden sekä sydämen toiminnan luonnollisten vaihteluiden mukaisesti, Karjalainen toteaa.
Lisäksi aivojen toiminnalliset ominaisuudet vaihtelivat hengityksen tahdin, syvyyden ja mallin mukaan. Tämä viittaa siihen, että aivojen toimintaa on mahdollista muovata myös tahdonalaisen hengityksen säätelyn avulla.
– Havainnot korostavat itsesäätelyn ja terapeuttisen työskentelyn tukena käytettyjen hengitysharjoitusten hyötyjä, Karjalainen kertoo.
Kehon ja aivojen vuorovaikutus on kytköksissä ihmisten monimuotoisuuteen
Väitöskirjassa selvitettiin myös, miten kehon ja aivojen välinen vuorovaikutus on yhteydessä yksilölliseen tapaan reagoida ja havainnoida maailmaa.
– Tutkimuksessa havaittiin, että sydämen ja aivojen väliset toiminnalliset yhteydet olivat kytköksissä yksilöllisiin piirteisiin, kertoo Karjalainen.
– Havaitsimme myös kehon ja aivojen välisten yhteyksien olevan erilaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta merkityksellisen tiedon käsittelemisen aikana autismikirjolla olevia ja tyypillisesti kehittyviä henkilöitä verrattaessa, Karjalainen lisää. Havainnot viittaavat siihen, että kehon ja aivojen välinen vuorovaikutus voi osaltaan selittää yksilöllistä kokemusmaailmaa ja käyttäytymistä.
PsM Suvi Karjalaisen väitöskirja "When the body meets the brain – Investigations of body-brain interaction and its relevance for individual trait characteristics" tarkastetaan 31.1.2025 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii Group Leader, Dr. Michael Gaebler (Max Planck Institute for Human Cognitive and Brain Sciences) ja kustoksena apulaisprofessori Tiina Parviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹
Suvi Karjalainen kirjoitti ylioppilaaksi Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta vuonna 2013 ja valmistui psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2018. Hän on työskennellyt vuodesta 2017 lähtien Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tutkimuksen parissa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Alfred Kordelinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Business Finland sekä Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.
