Väitös: Jokihelmisimpukat sitä paremmassa kunnossa, mitä pienemmät ihmistoiminnan vaikutukset valuma-alueella (Hajisafarali)
Vahva kytkös ympäröivään maaekosysteemiin
Makean veden simpukat, kuten raakku, tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja suodattamalla ravintonsa ja samalla puhdistaen vettä. Hiilen isotooppeja seuraamalla paljastui, että raakkujen suodattaman ja hyödyntämän ravinnon alkuperä on valtaosin ympäröivillä maa-alueilla. Raakku on siis energian saannin osalta vahvasti kytköksissä ympäröivään terrestriseen ekosysteemiin. Tämän kytköksen havaittiin heikkenevän ihmistoiminnan vaikutuksen kasvaessa. Toisaalta havaittiin myös, että kasviplankton, erityisesti piilevät, on keskeinen rasvahappojen lähde raakun ravitsemuksessa.
Metsätalouden ja muun maankäytön haitalliset vaikutukset näkyvät jokihelmisimpukoissa
Keskeinen löydös tutkimuksessa oli, että raakut olivat paremmassa kunnossa ja kasvoivat paremmin ihmisen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentyessä. Raakkujen parempaan kasvuun ja kuntoon liittyi veden alhaisempi ravinteikkuus, vähäisempi turvemaiden osuus, vähäisempi metsätalous ja maatalous sekä vähäisempi ojitusten määrä valuma-alueella—sekä alhaisempi vuotuinen lämpötila, pohjoisempi sijainti, korkeampi mineraalimaiden osuus, korkeampi suojelualueiden osuus ja myös korkeampi metsämaan osuus valuma-alueella.
Suojelualueiden positiivinen merkitys korostui
äö쾱Ჹtutkimuksen tulokset korostavat koskemattoman jokiympäristön ja suojeltujen alueiden merkitystä raakun kannalta. Ihmisen maankäytöstä aiheutuvien vaikutusten minimointi ja valuma-alueiden hoitokäytännöillä on suuri merkitys lajin suojelun kannalta. "Sateenvarjolajina” raakun suojelu hyödyttää myös monia siihen kytköksissä olevia lajeja, kuten niiden isäntäkaloja lohta ja taimenta, ja koko jokiluontoa valuma-alueineen. Lajin erityisyyttä korostaa tutkimuksessa mukana olleen raakun korkea 248 vuoden ikä.
FM Mahsa Hajisafaralin väitöskirjan "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera") tarkastustilaisuus pidetään 24.5.2024 klo: 12:00-16:00 salissa FYS1.
Vastaväittäjänä toimii professori Timo Muotka (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Mikko Kiljunen (Jyväskylän yliopisto).
äö쾱Ჹ "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera)" on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:
