Väitös: Filosofian ala kaipaa koulukuntarajat ylittävää tutkimusta menetelmistä (Hovila)
Tieteellinen keskustelu filosofian tutkimuksen menetelmistä on pirstaloitunutta ja kytkeytyy usein yksittäisiin ajattelijoihin, filosofian osa-alueeseen tai koulukuntiin. Filosofian alan tieteelliset julkaisut eivät myöskään tyypillisesti sisällä menetelmien yksityiskohtaisempaa kuvausta. Ei myöskään ole selvää, millä kriteereillä filosofit sitoutuvat tiettyihin koulukuntiin.
Hovilan väitöskirja tarkastelee näitä haasteita neljän tapausesimerkin kautta. Tapausesimerkit valottavat suomalaisen filosofian menetelmä- ja koulukuntasitoumuksia sadan vuoden ajalta, vuosilta 1920–2020.
Hovila hyödyntää tutkimuksessaan metafilosofista tutkimusotetta, jonka avulla on mahdollista tutkia muun muassa filosofian luonnetta ja filosofisen tutkimuksen taustaoletuksia. Väitöskirjassaan hän kehittää tapoja tutkia ja käsitteellistää filosofian tutkimuksen menetelmiä.
”Koko työtäni on motivoinut tarve selvittää, mitä akatemiassa työskentelevät filosofit tarkalleen ottaen tekevät tehdessään tutkimusta. Väitöskirjani tarjoaa yhden puheenvuoron tähän keskusteluun”, Hovila arvioi.
Tiedemaailman käytännöt vaikuttavat filosofien sitoumuksiin
Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa suomalaisten filosofien menetelmä- ja koulukuntasitoumuksista. Hovilan tutkimus osoittaa muun muassa, että Eino Kailan (1880–1958) Persoonallisuus-teoksessa kehitelty holismin menetelmä onkin luonteeltaan filosofinen, vaikka teos on luokiteltu psykologiseksi.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että filosofian tutkimuskirjallisuudessa menetelmät ja koulukunnat yhdistetään usein toisiinsa, vaikka nämä ovat erillisiä tutkimuksellisia sitoumuksia. Menetelmiä saatetaan siis kuvata pelkästään nimeämällä, mihin koulukuntaan kyseinen tutkimus kuuluu. Kuitenkin tutkimuksissa todellisuudessa käytetään muitakin kuin tiettyyn koulukuntaan liitettyjä menetelmiä.
Väitöskirja vahvistaa myös väitteen siitä, että institutionaaliset ja tiedepoliittiset tekijät, kuten esimerkiksi yliopistojen painoalat sekä kilpailu rahoituksesta ja viroista vaikuttavat siihen, mihin koulukuntaan filosofit sitoutuvat.
”Menetelmä- ja koulukuntasitoumukset näkyivät väitöskirjani tapausesimerkeissä kahdella tavalla. Joissakin tutkimuksissa ilmaistaan suoraan, mihin menetelmiin ja koulukuntiin filosofi sitoutuu, kun taas toisissa tutkimukselliset sitoumukset ohjaavat tutkimuksen tekemistä epäsuorasti. Jälkimmäisessä tapauksessa lukijan tehtäväksi jää tunnistaa tutkimukseen vaikuttaneet menetelmät ja koulukunnat. Riskinä on, ettei lukija pääse käsiksi siihen, millä tavalla tutkimus on toteutettu”, Hovila selventää.
YTM Tiia-Mari Hovilan filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen ”Menetelmät ja koulukunnat – neljä tapausesimerkkiä tutkimuksellisista sitoumuksista suomalaisessa filosofiassa” tarkastustilaisuus pidetään 11.12.2024 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii Sami Pihlström ja kustoksena Joona Taipale. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti osoitteessa:
Linkki väitöskirjaan:
Taustatietoja:
Hovila valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston filosofian oppiaineesta syksyllä 2018. Hovilan väitöstutkimusta on tukenut Suomen kulttuurirahaston keskusrahasto. Lisäksi tutkimusta on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kokemuksellinen rajautuminen -hanketta.
Yhteystiedot
Tiia-Mari Hovila
äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ
