Vähäinen happi tappaa uhanalaisen jokihelmisimpukan poikasia
Pienet raakut elävät ensimmäiset vuotensa kotivesistönsä pohjasoraan kaivautuneena. Pohjan liettyminen voi estää veden vaihtumisen pohjasorassa, mikä johtaa pohjan hapettomuuteen. Tämän on ajateltu aiheuttavan raakun poikasten menehtymisen, mutta raakun poikasten hapensietokykyä ei ole aiemmin tutkittu.
Jyväskylän yliopiston tutkijat testasivat alhaisen hapen vaikutusta raakun poikasten elinkykyyn. Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja Ähtävänjoen raakun poikasia pidettiin 10 päivää eri happipitoisuuksissa.
”Haastavinta oli kehittää menetelmä, jolla hapen pitoisuus saadaan kokeessa pysymään lähellä nollaa, mutta lähes vuoden työn jälkeen tässä onnistuttiin”, toteaa väitöskirjatutkija Heini Hyvärinen Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Lähes hapettomat olot olivat kohtalokkaita pikkuraakuille
Alimmissa happipitoisuuksissa, lähellä hapettomia olosuhteita, poikasista tuli elottomia kokeen aikana. Keskimääräisessä ja korkeassa happipitoisuudessa poikaset pysyivät hengissä.
Tutkimustulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan poikaset eivät selviä joen pohjasoran happitilanteen ollessa huono. Maastotutkimuksissa raakkujokien pohjasedimentistä on muualla mitattu nolla-happiarvoja. Huono happitilanne johtuu jokeen huuhtoutuvasta kiintoaineksesta, liettymisestä; vesi ei enää virtaa pohjan sorakerroksissa.
”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lyhytkestoinenkin hapettomuus pohjasedimentissä on poikasille kohtalokas”, selventää Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen väitöskirjatutkija Tuomo Sjönberg.
Tutkimus on raakun suojelun kannalta merkittävä, sillä se todistaa pohjan happitilanteen merkityksen lajin säilyvyyden kannalta, summaa tutkimushankkeen vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen.
”On tärkeätä tehostaa tapoja, joilla hienojakoisen aineksen huuhtoutumista valuma-alueelta vähennetään. Lisäksi tulokset osoittavat, että on perusteltua kunnostaa liettyneitä jokipohjia vettä läpäiseväksi raakun lisääntymisalueilla,” Taskinen jatkaa.
Raakkututkimus on osa ympäristöministeriön rahoittamaa puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa.
Tutkimusartikkeli on julkaistu kansainvälisessä Aquatic Conservation: Marine and Freshwater Ecosystems -julkaisusarjassa.
