Uusi video kertoo jokihelmisimpukasta ja LIFE Revives -hankkeesta

Piirretty hahmo ’Maggie’ kertoo jokihelmisimpukan eli raakun ja LIFE Revives -hankkeen tarinan uudella videolla. Vaikka Maggie on vain pohjassa elävä pieni nilviäinen, ylläpitää se hyvää veden laatua suodattaen jopa 50 litraa vettä päivässä. Se onkin monille lajeille ja ekosysteemeille elintärkeä ja sen takia on tärkeä suojella tätä uhanalaista simpukkaa. Suojelu edistää myös muun lajiston ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Hyvä raakkuvesistöjen tila ja elinvoimaiset lohikalakannat tuovat positiivisia vaikutuksia alueelle retkeilyn ja kalastuksen myötä, mikä tukee myös alueiden elinkeinotoimintaa.
Maggie raakku (Kuva: Kuvitustaikurit (Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd).
LIFE Revives -hanke antaa toivoa ’Maggie’ raakulle. Kuva: Kuvitustaikurit (Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd).
Julkaistu
13.11.2023

Opi lisää tärkeästä pienestä jokihelmisimpukasta ja LIFE Revives -hankkeesta uudella videolla osoitteessa  (suomeksi),  (ruotsiksi),   (englanniksi) ja  (eestiksi). 

Ihmisen toimet raakun uhkana

Jokihelmisimpukan eli raakun (Margaritifera margaritifera) kohtaloksi oli muodostua helmen pyynti. Nimensä mukaisesti pieni osa raakuista tuottaa sisälleen helmen, joka kehittyy simpukan sisällä olevan hiekkasirun ympärille vuosikymmenten aikana. Raakkupopulaatiot toipuvat onneksi helmestyksestä, mutta elinympäristömuutokset ovat olleet lajille kohtalokkaita. Vesivoiman patoaminen, jokien perkaukset sekä suo- ja metsäojitusten aiheuttama pohjien liettyminen on ajanut ahdinkoon myös raakulle tärkeät lohikalat. Vaikka laji voi elää jopa 200-vuotiaaksi, voi enemmin tai myöhemmin tällainen populaatio hävitä.

- Raakun tarina ei kuitenkaan ole vielä lopussa. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa LIFE Revives -hankkeessa pyritään parantamaan raakkujen nykyistä tilannetta. Hankkeessa kunnostetaan valuma-alueita, jotta raakkujen lisääntyminen saadaan turvattua. Jokiin rakennetaan sora-alueita lohikalojen kutua varten ja niistä poistetaan kalojen vaellusesteitä, kertoo projektin vastuullinen johtaja Jouni Taskinen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. 

Jyväskylän yliopiston tutkimustyö raakun pelastus

Jyväskylän yliopistossa on tekeillä tai tehty yhteensä viisi jokihelmisimpukkaan ja sen suojeluun liittyvää väitöskirjaa. Tutkimustyön avulla lajin suojelu on edistynyt huomattavasti. Olosuhteissa, joissa raakun lisääntyminen ei onnistu, autetaan raakkua lisääntymään laboratorio-olosuhteissa. Raakkuja hellitään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla päivittäisellä kasviplanktontarjoilulla, 12-asteisella virtaavalla vedellä ja vuodenaikojen mukaisella valaistuksella. Kylpyläolosuhteiden tarkoituksena on saada uhanalaiset jopa yli satavuotiaat raakut lisääntymiskuntoon. 

- Keinokasvatuksen lisäksi tutkimuskohteena on ollut vanhojen yksilöiden kuntouttaminen ja jokihelmisimpukan elinympäristövaatimukset. Esimerkiksi kuinka poikaset käyttäytyvät, kestävät alhaista happea tai korkeita lämpötiloja. Näitä perustavaa laatua olevia seikkoja olemme pystyneet LIFE Revives -hankkeen avulla selvittämään, iloitsee Taskinen.

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 milj. euroa. 

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:

YouTube -videot:

  • Suomi:  
  • English:  
  • Svenska:  
  • Eesti: