Uusi tietokirja avaa, kuinka suomalaisen maaseudun elämä ja merkitys ovat muuttuneet

Maaseudusta vallitsee paljon stereotyyppisiä käsityksiä, jotka periytyvät jo vuosikymmenten takaa. Monikerroksinen maaseutu -teoksessa selvitetään, millaista ihmisten arki maaseudulla on ja miten käsitys maaseudusta on rakentunut toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta nykypäivään. Esille nousee harvaan asuttujen moninaisuus ja suomalaisten elävä suhde maaseutuun.
Mies leikkuupuimurin kyydissä. Kuva on mustavalkoinen.
Minkälaista todella on elämä harvaan asutuilla alueilla tämän päivän Suomessa?
Julkaistu
16.4.2025

Keskustelua suomalaisesta maaseudusta ovat hallinneet erilaiset uhkakuvat ja kielteiset kehityskulut, kuten maaseudun autioituminen, kiihtyvä muuttoliike, väestön ikääntyminen, palvelujen katoaminen ja maaseutukuntien talousahdinko. Toisaalta maaseutuun liittyy myös myönteisiä, suomalaisuuteen, aitouteen ja alkuperäisyyteen liittyviä merkityksiä. Minkälaista todella on elämä harvaan asutuilla alueilla tämän päivän Suomessa?

Ville Pöysän, Helena Ristaniemen, Lauri Julkusen ja Kaisa Vehkalahden toimittama Monikerroksinen maaseutu -teos kaivautuu perinteisen maaseutukuvaston taakse ihmisten arkeen ja kokemuksiin ja tarkastelee, millaisena maaseutu näyttäytyy sekä jokapäiväisenä elinympäristönä että mielenmaisemana. Samalla se tuo esille suomalaisen maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden moninaisuuden sekä alueellisia ja kulttuurisia eroja. Kulttuurisesti ja historiallisesti kerrostunutta maaseutua ei nähdä mustavalkoisesti kuihtumisen ja kurjistumisen paikkana, ei myöskään nostalgisena idyllinä.

”Kolilla otetussa selfiessä 2020-luvun sosiaalisen median käytännöt kohtaavat jylhälle vaaramaisemalle historian saatossa annetut kansallisromanttiset merkitykset suomalaisuuden maisemana. Perheen kesämökillä tehtyyn etätyöhön voi sekoittua sukupolvet ylittävän jatkuvuuden merkityksiä”, teoksen toimittaneet tutkijat kuvaavat.

Seitsemän henkilöä heinätalkoissa ulkona. Kahdella lapsella etualalla heinäseipäät kädessä. Ihmiset hymyilevät.
Kulttuurisesti ja historiallisesti kerrostunutta maaseutua ei nähdä mustavalkoisesti kuihtumisen ja kurjistumisen paikkana, ei myöskään nostalgisena idyllinä.

Muun muassa haastatteluja, valokuvia, muistitietoa ja populaarimusiikkia hyödyntävä teos valottaa teemoja, jotka jäävät mediakeskusteluissa vähälle huomiolle ja joita tilastot eivät tavoita. Esille nostetaan esimerkiksi vähemmistöjen elämä syrjäkylässä, metsänomistajan suhde metsään ja arjen turvallisuuden ylläpitäminen itärajan tuntumassa.

Lisätietoa kirjasta, sisällys ja kaikkien kirjoittajien esittelyt Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Toimittajat

Ville Pöysä, YTT, on sosiologi ja tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksissaan hän on tarkastellut muun muassa maaseudulla asuvien poikien ja miesten elämää sekä maskuliinisuuksia ja materiaalisuuksia.
Yhteydenotot: ville.e.poysa@jyu.fi | p. 050 473 8320

Helena Ristaniemi, FT, on tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyvät pohjoisten alueiden ja Saamenmaan nuorten elämään, historian läsnäoloon ja feministiseen uusmaterialismiin.
Yhteydenotot: helena.ristaniemi@oulu.fi

Lauri Julkunen, FT, on historian alan tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimusaiheensa liittyvät 1900-luvun Suomen sosiaali- ja kulttuurihistoriaan, etenkin nuoruuden ja kasvatuksen historiaan sekä sukupuolihistoriaan.
Yhteydenotot: lauri.julkunen@jyu.fi

Kaisa Vehkalahti, FT, on yliopistonlehtori Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella sekä kulttuuri- ja sosiaalihistorian dosentti Oulun ja Lapin yliopistoissa. Hän on tutkinut lapsuuden ja nuoruuden historiaa, Suomen 1900-luvun kulttuurihistoriaa sekä muistitietotutkimuksen, laadullisen seurantatutkimuksen ja tutkimusetiikan kysymyksiä.
Yhteydenotot: kaisa.r.vehkalahti@jyu.fi | p. 050 466 0826

Ville Pöysä, Helena Ristaniemi, Lauri Julkunen & Kaisa Vehkalahti (toim.)
Monikerroksinen maaseutu. Arki, muistot ja mielikuvat
ISBN 9789523453104
Gaudeamus 2025

Monikerroksinen maaseutu. Arki, muistot ja mielikuvat. Gaudeamus 2025.

Aiheeseen liittyvä sisältö