Tarkkaa optimointia vai rentoa suhteuttamista: millaisia ovat juoksuharrastajien arjen datalukutaidot?

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkijoiden Lauri Palsan ja Pekka Mertalan tuore tutkimus valaisee suomalaisten juoksuharrastajien arkipäiväisiä datalukutaitoja, erityisesti sitä, millaisin keinoin juoksijat arvioivat käyttämänsä teknologian tarjoamien mittausten ja analyysien luotettavuutta.
Henkilö katsoo ranteessaan olevaa urheilukelloa.
Julkaistu
6.8.2024

– Datalukutaidosta on julkaistu viime vuosina runsaasti tutkimuksia, mikä osaltaan heijastaa digitaalisen datan merkittävää roolia jokapäiväisessä elämässämme. Usein datalukutaito kuitenkin kuvataan abstraktisti ja irrallaan arkista tilanteista, tutkijatohtori Lauri Palsa taustoittaa.

Mittarin antamaa informaatiota verrataan oman kehon tuntemuksiin

Palsa ja Mertala halusivatkin tutkimuksessaan tarkastella datalukutaitoa nimenomaisesti jokapäiväisen arjen ilmiönä. Tutkimusaineistona toimi laadullinen kysely, johon vastasi 1 057 suomalaista juoksuharrastajaa.

– Itseäni yllätti, kuinka monipuolisesti juoksijoilla on keinoja arvioida informaation luotettavuutta. Juoksijat esimerkiksi peilasivat teknologista informaatiota oman kehon antamiin viesteihin tai saattoivat vertailla erilaisten mittareiden antamia tuloksia keskenään, Palsa kertoo.

”Riittävän lähellä” on sopiva tarkkuus

Toinen keskeinen havainto oli, ettei datan tarkkuudella ja luotettavuudella ollut juoksijoille kaikissa tilanteissa merkitystä. 

–  Usein ajatus datalukutaitoisesta kansalaisesta muistuttaa järkkymättömän rationaalista hyödyt maksivoivaa ”homo economicusta”. Aineiston maalaama kuva arkipäivän datalukutaidoista oli kuitenkin varsin erilainen: ”riittävän lähellä” oli vastaajille sopiva tarkkuus, koska elämä kaikkine yllätyksineen tekee optimoinnista käytännössä mahdotonta, Palsa tiivistää.

Vaikka tässä tutkimuksessa huomio kiinnittyi erityisesti juoksuharrastajiin, Palsa ja Mertala toivovat, että heidän tutkimuksensa kannustaa jatkamaan lukutaitojen tutkimusta erilaisissa arkipäivän konteksteissa.

– Tutkimus ei itse paljasta sitä, miten ja missä juoksijat ovat oppineet datalukutaitoja. Ottaen huomioon vastaajien erilaiset taustat, voi olla, että juoksu harrastuksena on itsessään motivoinut ja kannustanut monia kehittämään keinoja tulkita informaatiota, suhteuttamaan sitä muihin tiedonlähteisiin sekä soveltamaan sitä juoksuun. Lukutaitojen tutkijana tämä inspiroi pohtimaan laajemmin, missä kaikkialla formaalin kasvatuksen, kuten koulun, lisäksi voimmekaan oppia ja opettaa erilaisia lukutaitoja, Palsa päättää.