Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon

Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen. 
Julkaistu
5.6.2025

Tutkijat HUS:ista, Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta sekä Iranista ovat yhdessä tehneet uusia havaintoja haimasyöpään liittyvistä suolistomikrobeista. Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisten ja iranilaisten haimasyöpäpotilaiden sekä terveiden verrokkien suolistossa eläviä mikrobeja. Yhteensä tutkimukseen osallistui yli 180 henkilöä. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Heidelinde Sammallahden äö쾱Ჹپ.

Haimasyöpää sairastavilta henkilöiltä löydettiin samoja haimasyöpään liittyviä suolistomikrobeja riippumatta maantieteellisestä sijainnista ja etnisestä taustasta.

Haimasyöpäpotilaiden suolistomikrobistossa oli merkittävästi enemmän fakultatiivisia patogeeneja eli taudinaiheuttajia sekä merkittävästi vähemmän hyödyllisiä bakteereja kuin terveillä verrokeilla.

Erityisesti Clostridia-luokkaan kuuluvat hyödylliset bakteerit, kuten voihappoa tuottavat Lachnospiraceae, Butyricicoccaceae ja Ruminococcaceae, olivat vähentyneet.

Haimasyövän taudinaiheuttajabakteereja ovat esimerkiksi Enterobacteriaceae, Enterococcaceae ja Fusobacteriaceae. Näiden määrät haimasyöpäpotilaiden suolistomikrobistossa olivat korkeat.

Satu Pekkala, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yliopiston lehtori, kiteyttää tutkimusryhmän yhteisen kannan tutkimustuloksista:

“Löydökset hyödyllisistä klostrideista ovat mielenkiintoisia, koska aiemmin on osoitettu, että tavalliset Clostridiales-kannat välittävät tehokkaasti syövänvastaisia immuunireaktioita kiinteitä kasvaimia vastaan.” 

Tutkijat korostavatkin, että tulevien tutkimusten kannattaisi selvittää, voisiko näistä olla uuden sukupolven probiooteiksi eli eläviksi mikrobivalmisteiksi, joita voitaisiin yhdistää perinteisiin kemoterapialääkkeisiin. Tämä voisi tarjota kohdennetumman ja tehokkaamman lähestymistavan haimasyövän hallintaan, tutkijat sanovat ja painottavat lisätutkimusten tarvetta nyt tehtyjen löydösten vahvistamiseksi erilaisissa väestöissä.

Tutkijat kehittivät myös mikrobistoon perustuvan tilastollisen mallin, jonka avulla voitaisiin pystyä ennustaman haimasyöpää. Se on hyvä ensiaskel sille, että haimasyövän aikainen tunnistaminen mahdollistuisi tulevaisuudessa. 

Alkuperäinen julkaisu: 

Sammallahti H (Helsingin yliopisto, HUS), Rezasoltani S (RWTH Aachen University Hospital), Pekkala S (Jyväskylän yliopisto), Kokkola A (HUS), Asadzadeh Agdaei H (Shahid Beheshti University of Medical Sciences), Azizmohhammad Looha M (Shahid Beheshti University of Medical Sciences) , Ghanbari R (Shariati Hospital, Tehran University of Medical Sciences), Zamani F (Iran University of Medical Sciences), Sadeghi A (Shahid Beheshti University of Medical Sciences), Sarhadi VK (HUS), Tiirola M (JYU, BiopSense Oy), Puolakkainen P (HUS), Knuutila S (Helsingin yliopisto). Fecal profiling reveals a common microbial signature for pancreatic cancer in Finnish and Iranian cohorts. Gut Pathog. 2025 Apr 16;17(1):24. doi: 10.1186/s13099-025-00698-0.

äپٴᲹ:

Satu Pekkala, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 
satu.p.pekkala@jyu.fi, 0453582898.