Luokkahuone on monimutkainen ja hektinen ympäristö, jossa tapahtuu samanaikaisesti useita asioita, jotka vaativat opettajan välitöntä visuaalista huomiota. Se, mihin opettaja kiinnittää luokassa huomiota, vaihtelee erilaisten opettajan hyvinvointiin ja oppilaisiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Väitöskirjassaan KM Saswati Chaudhuri tutki opettajien visuaalista huomiota ja siihen liittyviä tekijöitä ensimmäisellä luokalla keskittyen opettajan stressiin, oppilaiden akateemisiin taitoihin ja opettajan ja oppilaan väliseen suhteeseen. Väitöstutkimus on osa laajempaa Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom (TESSI) -tutkimushanketta.
Katseenseuranta tuo uusia mahdollisuuksia luokkahuonetutkimukseen
Aikaisemmissa tutkimuksissa opettajien huomion kiinnittymistä on tutkittua luokkahuonetilanteiden videoinnin avulla. Näissä tutkimuksissa opettajat ovat katsoneet joko omaa tai toisen opettajan videoitua opetusta ja reflektoineet opetukseen liittyviä merkityksellisiä käytänteitä ja tapahtumia. Viime vuosina uusi katseenseurantamenetelmä on kasvattanut suosiotaan tutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa silmänliikenauhoituksia on hyödynnetty opettajan visuaalisen huomion kartoittamiseen, eli kuinka kauan ja mitä opettajat katsovat luokassa opetuksensa aikana. KT Saswati Chaudhurin väitöskirja on yksi tuoreista innovatiivisista tutkimuksista, joissa katseenseurantamenetelmää on käytetty opettajien visuaalisen huomion tutkimiseen autenttisessa luokkahuonetilanteessa.
Opettaja- ja oppilaskohtaiset tekijät vaikuttavat opettajan visuaaliseen oppilaiden huomiointiin
Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että opettaja- ja oppilaskohtaiset tekijät ovat yhteydessä opettajan visuaaliseen oppilaiden huomiointiin luokassa. Ensinnäkin havaittiin, että mitä stressaantuneempia opettajat olivat, sitä vähemmän he antoivat yksilöllistä huomiota oppilailleen. Toiseksi opettajat kiinnittivät enemmän visuaalista huomiota niihin oppilaisiin, joille he ilmoittivat antavansa enemmän yksilöllistä tukea tai jos oppilas suoriutui heikommin akateemisissa perustaidoissa. Kolmanneksi tulokset osoittivat, että opettaja-oppilassuhteen läheisyys ja ristiriidat olivat yhteydessä opettajan huomiointiin oppilaitaan kohtaan. Lisäksi oppilaan tehtäviin liittyvällä välttelevällä käyttäytymisellä oli yhteys opettaja-oppilassuhteen ja visuaaliseen huomioon.
Tulevaisuudessa katseenseurantaamenetelmää olisi tarpeellista hyödyntää opettajankoulutuksessa, jotta opettajien tietoista visuaalista huomiointia oppilaita kohtaan voidaan harjoitella. On tärkeää, että opettajat tiedostavat erilaisia sekä itseensä että oppilaisiin liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa heidän toimintaansa luokassa.
KM Saswati Chaudhurin kasvatustieteen väitöskirja "Teachers’ visual focus of attention and related factors in Grade 1 classrooms: Teacher stress, students’ academic skills and teacher–student relationships " tarkastetaan perjantaina 15.12.2023 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen Alfa-salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Robert Klassen (University of Oxford) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:
Väitöstilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti:
