Ä¢¹½Ö±²¥

Science-lehdessä julkaistu tutkimus on Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Suomessa, Portugalissa, Irlannissa, Saksassa, Irlannissa, Portugalissa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevien yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden monikansallinen yhteistyö. 

Historialliset ilmastotapahtumat näkyvät mustekalan geeneissä

Tutkimusyhteistyönä toteutettu tutkimus perustuu ryhmän jäsenten aiempaan geneettiseen tutkimukseen (), jossa kehitettiin uudenlainen ja tehokkaampi populaatiogenomiikan lähestymistapa. Sen avulla testattiin erilaisia hahmotelmia Etelämantereella elävien mustekalapopulaatioiden välisistä yhteyksistä.

- Jatkuvat geneettiset yhtäläisyydet Weddellinmeren, Rossinmeren, Amundseninmeren nykyisten Turquet-mustekalan populaatioiden välillä ovat mahdollisia vain Länsi-Antarktiksen jääpeitteen häviämisen myötä. Jääpeitteen hajoaminen avasi meriväylän yhdistämään nämä muuten kaukana toisistaan olevat alueet, selittää professori Phillip Watts Jyväskylän yliopistosta.

Maailmanlaajuiset merenpinnan muutokset

Tuore tutkimus antaa vastauksen pitkään jatkuneeseen keskusteluun siitä, romahtiko Länsi-Antarktiksen jääpeite viimeisen jääkauden aikana.

- Tutkimuksella on merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamisen kannalta, sillä viimeisen jääkauden aikana maapallon keskimääräinen pintalämpötila oli noin 1,5 astetta lämpimämpi kuin esiteollisella kaudella ja merenpinta oli noin 5-10 metriä nykyistä korkeammalla, Watts sanoo. Koska Länsi-Antarktiksen jääpeite on tällä hetkellä Etelämantereen suurin tekijä merenpinnan nousussa, voi sen täydellinen romahtaminen nostaa merenpinnan tasoa noin 3-5 metriä, hän jatkaa.

Tutkimusta rahoitti osittain Suomen Akatemia.

Artikkelin tiedot:

• Lue lisää tutkimuksesta: 
• Lau SCY, Wilson NG, Golledge NR, Naish TR, Watts PC, Silva CNSS, Cooke IR, Allcock AL, Mark FC, Linse K, Strugnell JM (2023) Genomic evidence for West Antarctic Ice Sheet collapse during the Last Interglacial. Science.