Miten ihmistoiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta?
Kolmannen kerran jaettu Koneen Säätiön Metsän puolella -rahoitus monipuolistaa keskusteluja metsien merkityksistä tieteen, taiteen, aktivismin ja journalismin keinoin. Jyväskylän yliopiston dosentti Esa Koskelan työryhmä oli yksi Koneen Säätiön rahoituksen saajista. Tiedettä ja oppimiskokemuksia: Metsämaan mikrobiyhteisöjen tuntematon monimuotoisuus ja merkitys meille ja muunlajisille -hankkeelle (MUUMAA) myönnettiin 432 000 euron rahoitus, jossa tutkitaan metsän mikrobiyhteisöjen ja ihmisen vaikutusta toisiinsa.
Metsien mikrobiyhteisöt vaikuttavat ihmisiin
Metsä tarjoaa sekä lapsille että aikuisille monipuolisia mikrobikontakteja parantaen immuunipuolustusta ja ehkäisten sairauksia. Kuitenkin ihmisen aiheuttamat erilaiset metsänkäsittelytoimenpiteet ja kaupungistumiskehitys muovaavat metsäelinympäristöjä nopeudella, johon eliöt eivät ehdi tai pysty sopeutumaan. Nämä muutokset voivat heijastua myös metsän mikrobiyhteisöjen rakenteeseen ja monimuotoisuuteen.
- Emme kuitenkaan valitettavasti tiedä, miten metsän muutokset vaikuttavat usein luonnossa liikkuvien ihmisten tai siellä elävien muunlajisten terveyteen. Esimerkiksi tautitaakan lisääntyminen muunlajisilla on haitallista myös ihmisille, koska se voi lisätä luonnonvaraisista eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien riskiä, kertoo dosentti Esa Koskela Jyväskylän yliopistosta.
Lasten ja nuorten luontosuhdetta vahvistamassa
Työryhmässä on mukana tiede- ja taidekasvatusprojekti Evoluutiopajat, jonka tavoitteena on hankkeen avulla lisätä nykyisten ja tulevien sukupolvien ymmärrystä metsäluonnon monimutkaisista vuorovaikutussuhteista sekä vahvistaa lasten ja nuorten luontosuhdetta. Evoluutiopajat-projektin toiminnassa yhdistetään tieteen, taidepohjaisten menetelmien, pelillistämisen ja toiminnallisen oppimisen keinoja luonnonvuorovaikutussuhteiden sekä evoluution opettamisessa esikoulussa, peruskoulussa ja lukio-opetuksessa.
- Yhteiskunnallisena tavoitteenamme on ympäristö- ja taidekasvatuksen keinoin lisätä nykyisten ja tulevien sukupolvien ymmärrystä metsäluonnon monimutkaisista vuorovaikutussuhteista, sekä vahvistaa lasten ja nuorten monipuolista luontosuhdetta. Tällä tavoilla voimme osaltamme tukea planetaarisen elämän tietoja ja taitoja: kykyä ymmärtää metsien monet merkitykset niin ihmisille, muunlajisille kuin kaikelle muullekin elämälle planetaarisen hyvinvoinnin käsitteen mukaisesti, iloitsee apulaisprofessori Carita Lindstedt-Kareksela Helsingin yliopistosta.
Kaikille avoimia opetusmateriaaleja
Hankkeen vahvuutena on tiivis yhteistyö tutkijoiden ja ympäristö- ja taidekasvattajien kesken, mikä mahdollistaa viimeisimmän tutkimustiedon välittymisen nopeasti avoimesti saatavilla oleviin opetusmateriaaleihin ja kasvattajien käyttöön.
- Hanke on metsän puolella, koska se lisää ymmärrystä siitä, miten ihmistoiminta muovaa metsien vuorovaikutussuhteita ja tarjoaa työkaluja ihmiskunnan toiminnan muuttamiseksi luontovaikutuksiltaan kestävämmäksi, selventää Koskela.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
- Yliopistonlehtori, Esa Koskela esa.m.koskela@jyu.fi, +358408053895
- Apulaisprofessori Carita Lindstedt-Kareksela, Helsingin yliopisto, (carita.lindstedt-kareksela@helsinki.fi, +358294158190) sekä Evoluutiopajat-projektin johtaja
- Koneen Säätiön tiedote:
